tiistai 25. syyskuuta 2012

Juokaa pesuaineita- niillä on uskomattomat terveysvaikutukset!!


Juokaa saippuaa, ihan mikä tahansa laatu käy konetiskiaineista järeämmän luokan liuottimiin, mukaan lasketaan myös lattiavahat. Tappaa väsymyksen, auttaa elimistöä toimimaan ja ajatus kulkee niin liukkaasti ettei raajat pysy perässä. Eilen käväisin pikaisesti savimonttuprojektin jälkeen kotosalla ja jouduin lähtemään uudestaan maailmalle mistä palasin melko myöhään illalla. Olin aivan takki tyhjä ja edessä oli vielä lätkäkorvan vieminen lenkille, paperihommat, suihkut etc. Tunsin että nyt ei tule mitään, en yksinkertaisesti jaksa vaan lyyhistyn sohvalle ja istun tuijottamaan tv:tä mitään näkemättömin silmin. Näin ei kuitenkaan käynyt sillä Karma, tuo kohtaloani ohjaava ja toisinaan sangen vittumaiseksi äityvä voima, oli päättänyt toisin. Se nosti perseeni ylös sohvalta ja ohjasi minut keittiöön ja mitä näinkään!? Tiskipöydän päässä oli iso lasinen kulho kirkkaan keltaista nestettä ja ajattelin että olisiko vaimo muka tehnyt boolia, ei kai nyt sentään. Karjuin vaimolle että mitä lientä kulho sisälsi muttei vaimoni kuullut, suihkussa kun oli ja tapansa mukaan ulvoi eli kansankielellä lauleskeli jotain tyypillistä suomalaista voi voi - kappaletta. Perkele että ne ärsyttää, ei mikään ihme että ¾ osaa suomen kansasta kärsii masennuksesta kun siitä maan johtavat artistit hoilaavavat kaksikymmentä neljä tuntia vuorokaudessa. ”Vaimo lähti kovasinkauppiaan matkaan, yksin mä jäin ja hänen loittonevan perseensä näin,”
On seuranain vain kirkas pullo tää, no ihan takuuvarmasti sekoaa pää”
Yksin oon, tiesin sen – siis ajattelin näin partakoneen terään tarttuen”
Talo roihahti tuleen, ei vakuutusta mulla oo – siis joudun melkoiseen kuseen”

Se on juuri tälläistä itsesäälissä vellomista, varsinkin miesartisteille näitä biisejä tehdään. Ei ole jumalauta kukaan heistä valoisaa päivä nähnyt mikäli lauluihin on uskominen, vaan jo on heti aamusta pukannut niin saatanan synkkää pilveä sielun taivaalle että aamukahvin sijaan on vedetty Tapioo (no hittolainen, enhän minä nyt sitä urheiluselostajaa tarkoita vaan viinamerkkiä, kaikkea te ajattelettekin!) pullotolkulla. Mitä sitä tuskaansa laulaa, esimerkiksi Wihtavuoren royal numero seitsemän hauleilla on vallan perkeleen hyvä lääke tähän sairauteen. Anteeksi, mielenvikaisuuteni kuuluu sairaalloisen nopea kiihtyminen erilaisista epäkohdista joita havaitsen ja tämä taas johtaa aiheesta harhautumiseen. On siinä kiihtymisessä hyvätkin puolensa, viime talvena olimme lähdössä jonnekin diibadaaba – reissuun ja autoon istuttuani havaitsin kaksi asiaa: ensinnäkin oli unohtanut laittaa auton roikan päähän ja toisekseen, kotiavaimet olivat jääneet sisälle. Hetkessä kävin niin kuumana että auton lasit sekä pellit olivat täysin sulat ja jopa moottori keitti vaikka pakkasta oli -33 astetta. Taas eksyin aiheesta, anteeksi toistamiseen.

Niin, vaimoni ei kuullut kysymystäni joten sen suurempia aikailematta kaadoin litkua isoon lasiin ja annoin mennä. Raikas sitruunan aromi täytti suuni ja röyhtäistessäni suusta pulpahti kaksi iloisesti leikittelevää kuplaa. Jumalauta, nyt on vaimo onnistunut drinkin teossa, tämähän maistuu hyvältä! Kaiken lisäksi suuni tuntui aivan saatanan liukkaalta ja olo muutenkin freesiltä, poissa oli kaikki väsymys. Samassa puheli soi ja langan toisessa päässä oli minut synnyttänyt nainen, kyseli kuulumiset ja haukkui kun en ole ehtinyt poikkeamaan – ei siis mitään uutta. Loistavasta olotilastani johtuen intouduin kehumaan häntä ja kerroin kaiken mahdollisen viime vuoden sisään tapahtuneen. Lopetettuani mutsi kysyi että olinko taas alkanut juomaan koska juttua tuli sellaista vauhtia ettei tahtonut perässä pysyä. Vakuuttelin pysytelleeni kaidalla tiellä ja liukkaaseen artikulointiini oli syynä vaimoni kehittelemä, täysin alkoholiton juoma. Lopetimme puhelun hyvässä hengessä ja lupasin vielä lopuksi mennä katsomaan häntä mahdollisimman pian. Laskin luurin pöydälle ja mietin samalla kuinka nopeasti oikein pystyisin puhumaan, tietysti siten että siitä saa selvää. Päätin tehdä kokeen ja huusin lätkorvan tyköni sillä se oli tapansa mukaan sängyssä makaamassa, odottaen että pääsisi sinne iltalenkille. Koira tuli keittiön ovelle ja kysyvä katse kertoi että joko mennään vai saako täältä ruokaa, turhaan ei pidä häirittämän. Aloin kehua koiraa niin nopeasti kuin pystyin, käytin kaikki kehumis – ja hellittelysanat mitkä osasin ja keksin kehumisen edetessä lisää rakkaudentunnustuksia tätä karvaista riesaa kohtaan. Aluksi koira kuunteli pää kallellaan ja kun kiihdytin puhettani, alkoi häntä heilua vimmatusti ja lopulta puhuessani niin nopeasti kun pystyin – koira kusi alleen hännän heiluttaessa koiraa eikä päinvastoin.

Mikä valtava potentiaali sisältyikään tähän mainioon juomaan jonka ainesosat saisin pian tietää sillä vaimoni tuli juuri sillä hetkellä suihkusta udellen minulta että luistaako taas remmi vai mitä sinä täällä yksiksesi pajatat? Kehuin häntä loistavan boolin keksimisestä ja kertoessani liemen terveysvaikutuksia vaimoni keskeytti minut tylysti sanomalla että olin juonut astianpesuainetta, kulho oli likoamssa. No voi vittu sentään, astianpesuainettako se olikin. Pidin mölyt mahassani enkä kertonut ottaneeni santsikupinkin, ihan maun takia. Iltalenkin jälkeen kävin suihkussa ja mielessäni pyöri koko ajan pesuaineet, ne suorastaan vainosivat minua vaatien ottamaan selvää mistä oli kyse. Niinpä aloin miettiä että jos astianpesuaine saa kielenkannat aukeamaan niin mitä mahtaa tehdä lattianpesuaine / lattiavaha, löytyisikö yhtäläisyyksiä jalkoihin kun jalat kerran koskettivat lattiaa kävellessä? Hiivin siivouskaapille ja vedin melko perkeleen pitkän ryypyn lattiavahaa, kulautinpa sitäkin noin niinkuin toiselle jalalle vanhojen densojen tapaan. Hetkeen ei tapahtunut mitää mutta sitten kun vaimoni aukaisi radion niin johan alkoi lyyti kirjoittaa; jo ensimmäiset rytmit ja sävelet repäisivät minut mukaan sellaiseen tulitanssiin että siinä lentelivät kalusteet, verhot tulivat kahisten alas ja päällä ollut tv:kin sammui vingahtaen vaakatasossa heiluvan sandaalini osuessa siihen. Tein piruetteja ja fysiikan lakeja uhmaavia taivutuksia sekä hyppyjä joista viimeinen vei minut suoraan olohuoneen ikkunan läpi takapihalle aivan helvetillisen helinän ja vaimon karjahtelun saattelemana. En pystynyt hillitsemään itseäni, menin kuin perkele pitkin kylätietä soran ropistessa useiden metrien päähän. Tanssin ja loikin aina kyläämme halkovalle asfalttibaanalle asti ja sambajalkani johdattivat minut kohti seuraavaa kylää. Kintut jotenkin stimuloituivat autoista ja kiihdyttivät itsensä sellaiseen setsuuriin että parhaimmillani ohitin viiden auton letkoja, kiinalaisvalmisteisten kenkieni ulistessa ja savutessa aivan saatanasti. Viimein, usean kilometrin jälkeen lihakset kramppasivat ja jouduin liftaamaan kotiin.

Vaimoni ei edes vaivautunut kysymään missä olin ollut, käski vain viemään ne käryävät kengänraadot suoraan ulkokatoksessa olevaan roskikseen. Jalat olivat aivan turrat mutta olihan ollut hieno kokemus vaikken siitä aivan kaikkea muistakaan, johtuuko se kiihkosta vai siitä että vaha vaikutti myös aivoihini. Jälkimmäiseen en usko, aivoni ovat jo liian monilla myrkyillä kyllästetty ettei lattiavahalla voi olla kovin suurta merkitystä. Kuitenkin, kehotan teitäkin ennakkoluulottomasti tarttumaan pehmeään pulloon ja ottamaan kunnon huikat, siitä on selkeää hyötyä. Ajatelkaapa nyt; syyssiivous muutamaan minuuttiin musiikin lumoissa, samalla voitte puhua kaikki vuoden puhelut putkeen sillä aiheet eivät lopu eivätkä leuat väsy. Olenkin ajatellut laajentaa kokeiluani kiillotusaineisiin, vallankin kun niitä saa kätevinä aerosolipulloina. Pieni suihkaus suuhun silloin tällöin niin johan alkaa verhoilu kiiltämään ja näyttämään paremmalta – nimittäin oma. Ei tarvitse enää satsata luokattoman kalliisiin terveydenhoitotuotteisiin kun tämänkin asian voi hoitaa kiillotusaineella. Tässäkin on huomionarvoinen pointti se, että myös ikäihmiset on otettu huomioon kun ajattelee hopeiden kiillottamiseen tarkoitettuja aineita. Näin, tälläistä tällä kertaa. Muuten, vaikuttaisikohan substral hiusten (tai jonkin muun) kasvuun? Nämä ovat tärkeitä juttuja mietittäväksi ja jos keksitte jonkun uuden boosterin, niin kertokaa ihmeessä. Hyvää tiistaipäivää teille rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.

6 kommenttia:

  1. Minusta Lady-Sinol on poikaa. Kiva vaaleanpunainen väri takaa myös nautinnon esteettisyyden ja siitähän vasta veikeän boolin saa :) Toki Tolu on myös kiva aine, siivouksessa ja raakana siis. Muuttokin sujuu sutjakasti, kun pari viikkoa on pienessä eteisessä hinkannut seiniä raa'alla Tolulla *nuuuh*. Että ns. hyvin pyyhkii.

    Vessapaperia en ole vielä kokeillut. Enkä astianpesuainetta. Kaikki muu onkin mennyt alas, joku myös tullut takaisin ylös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hittolainen! Sinol voisi auttaa näköön, ehkäpä myös Lasol. Hieno juttu, kyllähän näitä alkaa löytymään kun oikein etsii! ;D
      Ylöstulemisesta sen verran, etteivät denaturointiaineet enää tepsi meikäläiseen - voin siis käytännöllisesti katsoen juoda mitä tahansa.

      Poista
  2. Minä en hallitse näitä korvikkeita enkä pahemmin originaalejakaan. Ei siihen mitään kommenttia, mutta iskelmämusiikki on perseestä. Sieltä peräpukaman takaa. Ja saisi siellä pysyäkin. Ei mitään tehtävää meikäläisen elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun kannattaa Outsa vihkiytyä asiaan sillä em. tuotteet laajentavat tajuntaa huomattavassa määrin ;)
      Iskelmämusiikin saralla olemme täysin samoilla linjoilla, onneksi Luostarissa kaikuu messuamisen lisäksi vanha kunnon blues!

      Poista
    2. Alan viihtyä täällä Luostarissa päivä päivältä enemmän. Oi, rakastan bluesia. Mutta sopiiko, että messuamisen ajaksi laitan tulpat kauniisiin korviini?
      Hoiturin elvytyspakistani löytyy runsain mitoin käsidesiä (80%) janoisille sankareille, ei kun siis munkeille. Raikas ja pirskahteleva juoma maistunee raskaan messun päälle.

      Poista
  3. Tolua join kerran vahingossa, nielasin vain vähän, loput tuli ulos. Olin nimittäin kaatanut sitä tyhjään viinipulloon möksälle mukaan. Sekotin tietty pullot kuistilla. Sen jälkeen meni pullollinen viiniä hukkaan kurlaillessa ja syljeskellessä sillä vettä ei lähistöltä löytynyt. Seuraavana päivänäkin kaikki maistui tolulle, huonosti meinas käydä.

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...