keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Hikilenkki ja nakkia T - paidan läpi


Totta, päätös kypsyi muutaman päivän manaamisen ja jatkuvaan douppaamiseen kyllästymisen myötä. Palelin hillittömästi mutta en välittänyt siitä vaan heitin boksereiden lisäksi sukat ja verkkarit jalkaani, normi t – paidan ja väljän collegen. Vielä kengät, se hemmetin tukivyö uumenille, lippis päähän ja eikun menoksi. Ovesta ulos painellessani ajattelin vetäistä sellaisen kävelylenkin että joko lähtee tauti tai sitten henki mutta joku ratkaisu tähän on tultava. Alkumatkan fiilikset pistivät minut melkein jo näpyttelemään hauturin numeroa, sen verran huimasi ja kulki ihme kylmän kouristuksia. Vähän matkaa tallustettuani – kirosin kun selkä ei antanut myöten hölkkäämiseen – elämä näytti kuin näyttikin pääsevän niskan päälle, aloin hikoilla aivan järjettömästi. Omituinen olotila, kuuma on kuin saunassa mutta samalla tuntee kuinka jääkylmät hikinorot valuvat pitkin kroppaa. Kylmää keliä kuvaa se että jo ennen puolta väliä housuistani kuului sellainen nopeaa imaisua vastaava ääni, kun nahkalärväke paineli jonnekin lantion uumeniin lämmittelemään. Heitin kokolailla tarkkaan viiden kilometrin kävelylenkin ja painelin suoraa päätä tulikuumaan suihkuun. Voi vehviläinen, vaikka huimasikin niin se tunne hakkasi mennen tullen monta huonoa *köh* kokemusta. Nautin siitä ehkäpä turhankin kauan koska olohuoneen puolelta alkoi kuulua melko kovaäänisiä kommentteja vesilaskun maksamisesta ja kiittelyä siitä että käyttäisin lämminvesivaraajan tyhjäksi tuolla menolla. Oli siis pakko lopettaa, ihme kuitenkin ehti tapahtua ja suihkusta astui uusi mies.

Olin niin täynnä euforista tunnetta etten muista koska viimeksi olisin suostunut toteuttamaan vaimoni pyynnöt samalla sekunnilla kun hän ne lausui. Maksoin kiltisti laskuja ja suostuinpa vielä avaamaan asiakastilin erääseen rättikauppaan josta vaimoni halusi jotain kankaita ja verhoja. Voi että olin riemuissani kun sain luetella kaikki henkilö, - osoite ja muut tiedot sen seitsemään kertaan sillä asiakaspalvelussa sattui olemaan rakkaan veljeskansamme edustaja. Huom! Tein tuon kaiken ilomielin, en arvostellut hänen kielitaitonsa puutteita vaan olin ihan sydämestä mukana. Tosin jokelluksesta päätellen kyseiset rievut toimitetaan täysperärekalla ja verhoista riittää Uotilan lapsillekin, sen verran moneen kertaan ne tilauskoodit, määrät ja mitat tuli lueteltua. Hieman kyllä petyinkin odotin hänen puhelun lopuksi sanovan sillä samaisen pehmeällä ja sointuvalla äänellään; ”Ota slipoveri pois, ota paita pois -kakskumment euro kitoos”. Mutta ei, hän oli asiakaspalvelussa eikä missään.....

Hyvä olotila jatkui pitkin iltaa, katsoin niin keskittyneenä tv:täkin että kaadoin puoli kupillista kahvia munilleni (juon mustana joten se oli aika helvetin kuumaa) mutta sinnittelin seuraavaan mainoskatkoon ennekuin aloin karjahtelemaan tuskaani. Tämänkin tein kohteliaana miehenä vessassa samalla kun pesin munat toistamiseen. Naapurit varmastikin kuulivat tuskan karjahteluni ja hellittelypuheeni palleille mutta väliäkö tuolla. Jotkut tykkäävät roikkua ilmastointiventtiileissä kuuntelemassa mitä naapurissa tapahtuu ja toiset eivät.

Johonkin aikaan illasta ajattelin kirjoittaa nämä ajatukseni ja tekoni jo illalla mutta hylkäsin sen sillä en halunnut tuottaa murhetta lähipiirilleni. Kuvitelkaapa nyt, minun tuurillani olisin heittänyt henkeni johonkin järjettömään keuhkokuumeeseen yöllä ja vasta aikojen päästä joku saatanan utelias nilkki olisi ropeltanut konettani ja löytänyt tämän tekstin. No siinä ei sitten olisi mennyt kovinkaan kauaa kun korvessa ilmestyvä Korven Kaiku olisi uutisoinut tyyliin ”Uutta tietoa kyläkahjon kuolemasta: Ensin se juoksenteli alasti, sitten se poltti munansa ja lopulta tappoi itsensä”. Näin se täällä tuppaa tuo tiedonkulku etenemään ja vääristymään, enkä ihmettele – onhan meitä täällä juuri sen verran että yksi linja – auto täyteen saadaan. Johan se on kumma jos ei juttua perinteisin juoruamisen keinoin saada tuollakin väkimäärällä vääristymään. Kunniakkaampaa sen sijaan olisi otsikointi ”Hän jäi dosettinsa alle” tai ”Respat sekaisin – ei sitä olisi härkäkään kestänyt”.

Kaiken lisäksi tuli mahdoton nälkä, kuluneet päivät kun ovat menneet kahvi – vesi -troppi-nortti-banaani-jogurtti (ei kuitenkaan se polakki) – linjalla niin oikea ruoka teki kyllä terää. Kuten tavallista, se meni ahmimiseksi koska minulla on kyky syödä vaikka kuinka paljon senkin jälkeen kun näläntunne on nujerrettu. Syön pelkästään sen hyvän maun takia, se on sairasta mutta koska en liho vaikka yritänkin niin en pidä sitä mitenkään vaarallisena joskaan se ei ehkä ole tervettä. Siitä touhusta jos mistä, nousee tuskanhiki pintaan ja seuraavan aamun istunto pelottaa; sekä pituudellaan että ulos pukkaavan faksin määrällä. Tuota muuttunutta tuotosta tulee niin paljon ettei olisi mikään vaikeus taputella siitä kasasta itselleen replicaa, tietysti se vaatisi taiteellista lahjakkuutta jota minulla ei ole. Hyvä niin, muuten tällä kylällä nähtäisiin melkoinen joukko hiljaisia miehiä seisoskelemassa.

Mitäs vielä? Niin, keksittiin Lätkäkorvan kanssa uusi leikki; otin nakinpalan suuhuni huulieni väliin, vedin t – paidan helman kasvojeni yli ja Lätkäkorva koitti anastaa nakkia paidan läpi itselleen. Jumalauta mikä hännän heiluminen ja ärinä, siinä oli tosissaan yrittämisen meininki. Vaimoni kyllä kommentoi leikkiä typeräksi sillä se vaati kolme paitaa, eihän tuollaiset kiinalaiset mitään kestä. Olihan se kieltämättä typerää mutta t-paitoja on vaikka kuinka paljon ja suurin syy miksi ylipäätään ryhdyin moiseen, oli se laiminlyömisen tunne mikä on vallannut minut kun olen maannut sohvalla enkä ole pystynyt viemään koiraa. Onhan vaimo sitä vienyt – siitä kiitos hänelle – mutta koira on useasti tullut makaamaan päälleni ja sillä on ollut sellainen miksi sinä et enää ulkoiluta minua – ilme. Niinpä sallittakoon tämän kerran moinen aktiviteetti. Vaimoni kyllä koitti nauraa sisäänpäin ja tiedän kyllä miksi; pääni nyki Lätkisen tempoessa paitaa, samaan tapaan kuin saadessani niitä kohtauksia joiden jälkeen vaimoni joutuu pieksemään harjan varrella minut alas joko verhoista tai kattolampusta – missä nyt milloinkin satun roikkumaan. Noiden kohtausten takia meille ei hommata joulukuustakaan sillä ensimmäisenä yhteisenä joulunamme minulla löi värit päälle ja menin saatana syömään sen joulutähden. Meinasi tulla maaottelu mutta sain tilanteen rauhoitettua kun vispasin yhden ryyneistäni eukon jouluglögiin sen huomaamatta. Kolme päivää se hihitteli ja veti koko kinkun naamaansa. Sen jälkeen kun se siitä tokeni, sillä ei ollut yhtään hauskaa ja olinkin tapauksen johdosta ulkoruokinnassa useamman viikon.

No eipä mitään, toivotaan ettei mitään jälkitauteja tule kun tuo selkä ei ole vielä kunnossa mutta tänään lähden kuitenkin maailmalle. Tulen sitten kyynärpäiden varassa takaisin jos huonosti käy, mentävä kuitenkin on. Oikein hyvää keskiviikkoa teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

22 kommenttia:

  1. Raju tauti vaatii rajut lääkkeet. Mutta miksi SINUN täytyy avata VAIMOLLE tili? En oo koskaan käsittäny näitä juttuja. Toisaalta enhän minä saa ajaa perheen ykkösautoa, joten ehkä oon hiljaa.

    Hyvä koira teillä, kun ei napannut nenää nakin sijasta.

    VastaaPoista
  2. Se katsos liittyy näihin sähköisten pankkitunnusten saamiseen...
    Jep, Lätkis on kiltti tyttö :)

    VastaaPoista
  3. Heh, en minä muuta, mutta kannattaa muistaa mistä napeista vaimo ei tykännyt; niillä voi olla käyttöä myöhemminkin vastaavissa tilanteissa ;)

    Lätkis kuulosta kivalta karvamölliltä, halipusu hänelle (ja saa tuosta puolikkaan kalkonileikettä, joka jäi Vinskiltä!)
    -^.^-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, Lätkis kiittää ja lähettää tulenpalavia suudelmia sinne teille päin. Kyllä Rakas Abbedissa, niiden tehojyvien vaikutukset on huomioitu ja tarpeen niin vaatiessa vastaankin eukolle raskaalla tykistöllä ;D

      Poista
  4. Hehheh... täältä dosetin alta kommentoin (otin juuri aamulääkkeet kahdelta osastolta). Tiedonkulku pienillä kylillä on kyllä veikeä juttu. Kun erosimme, kuopuksen isä rupesi harrastamaan teatteri/sirkustaidetta, kun kerrankin ehti eikä ollut akka natisemassa että aina olet pois kotoa. Kuulin sitten, kautta rantain, että "sen mies karkas sirkuksen matkaan". Ou jee!

    Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjaana, tää "sirkukseen karkaaminen" on just sitä mitä tarkoitin! ;D. Oi perkele, välillä ei voi kuin nauraa (ja antaa lisää puheenaihetta) miettien etteikö ihmisillä tosissaan ole parempaa tekemistä kuin vatvoa toisten asioita. ;)

      Poista
  5. Hymisen hikilenkkien jälkeisen euforian autuutta, hyvin sä vedit. Hyvä kun selvisit hengissä.

    Pienten pitäjien tiedonkulku on aivan omaa luokkaansa. Arvaahan mitä meistä, kaupunkilaisista täällä perinnepitäjässä puhutaan. Koko kylä lienee sukua keskenään ja sitten tulee yksi kaupunkilaisten tivoli ja vie kylän himoituimman tilan. Kirkkokahveilleko olisi pitänyt mennä ostoaikaista kertomaan? Eikä siinä vielä kaikki... kolme vuotta ollaan täällä jo asuttu ja vieläkin meistä puhutaan espoolaisina.

    Mummokin pantiin navettaan asumaan :D

    Lätkis on pätevä rekku. Rapsutukset sinne jä ärrierin pärinää päälle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules Hirnakka, toi lenkille lähtö on mitä suuremmassa määrin sun ansiota, ihan tosissaan. Niin monena iltana olen lukenut sun postauksia joissa kerrot käyneesi lenkillä ja olen aina funtsinut että kyllä minunkin pitäisi nostaa perseeni tästä sohvalta. Kunnes sitten eilen ajattelin että jos muijakin ( < positiivisessa mielessä)jaksaa niiden työn täyteisten päivien jälkeen, niin jo on perkele ettenkö minäkin! Eli kiitos, olet saanut erittäin positiivista aikaan.
      Sitten tuohon pienten kylien juttuun; voin hyvin kuvitella mitä teistä "espoolaisista kapitalisti riistäjistä" kylällä puhutaan ;D ;D Se on se yrittäjän kohtalo, koita kestää..
      Lätkis kiittää ja lähettää terveisiä teidän koiruuksille :)

      Poista
    2. Jahas, kiitos kiitos kiitoksista. Itse hihittelin tänä aamuna viimeksi yhdelle kommentillesi. Se oli se kukkohomma. Mulla sattui olemaan silkkikukko sylikuljetuksessa ja kun se on jo melkein kesy, funtsailin, että voisin ottaa Gaddafikehnon salille tsemppariksi. Kiekuukin niin epävireisesti, että M.A.Numminen kuulostaa Pavarottilta sen rinnalla. Mahtaisivat salipeikot tikahtua hemohessipirtelöihinsä kun marssisin tosissaan kukon kanssa treenaamaan :D

      Joo, espoolainen ökyhippihän minä, riistokapitalisti pahinta laatua. Isäntä sanoo, että ei passaa uutta autoakaan laittaa kun kyläläisiä v-tuttaa vieläkin niin paljon. Että ollaan ihan vaan hissunkissun ja sorisori. Miekin juoksen vain pahalla säällä ja pimeällä ettei kyläläiset huomaa.

      Poista
    3. :D No eipä mitään kiittelemistä. Pakko tunnustaa että kerroin tuolla yhdessä keskustelutilaisuudessa ( en maininnut nimimerkkiäsi enkä koko blogistaniaa) tämän pikkukyläsyndrooman (paikalla olijat kaikki pikkukyläläisiä) ja sen, että te olitte työntäneet mummonne navettaan asumaan. Voi vittu sentään siellä helmat paukkui ja muorit nauroivat, samaan henkeen vielä tunnustivat että tulee hieman liian kerkeästi leimattua ihmisiä. :D Vaan oli niillä hauskaa!
      Ota Gaddafi salille niin on muiden respektit kohdillaan! ;)

      Poista
    4. Niin katsos Peppone, yleensä yleisö lentää ällistyksestä seljälleen kun näkevät navetassa asustavan mummon huushollin. Vimppasen päälle näperretty 72 neliöinen lukaali, toki vanhan navetan seinien sisään tehty. Näin meillä toimii vanhushuolto :D Sinnehän minutkin saneerataan vääjäämättä jahka torpalla sukupolvi vaihtuu. Viimeistään vävy kärrää tämän naakan metristen seinien suojaan :D

      Kyllä pitää puheenaiheita kyläläisille suoda :D

      Poista
    5. Uskoinkin että asia on näin sillä vaatisi todella kovaa luonnetta sysätä vanha ihminen paskaruumaan ;)
      No mutta eikös se ole hyvä että päädyt aikanasi sinne, ei mene ne remontoidut neliöt hukkaan ;D ja tuota asennetta minä rakastan; kyläläisille pitää antaa puheenaihetta ja varsinkin sellaista mikä ne saa uteliaiksi ;)

      Poista
  6. Kunnon hikilenkki ja suihku päälle, niin olo on kyllä mannaa.
    Muistaakseni.

    Olen myöskin T-paitojen kerääjä;) Niitä on useita kymmeniä. Jokaisesta paikasta missä on käyty (nyt jo harvemmiin missään) olen ostanut paikallisella logolla varustetun T-paidan. On kissan kuvia VuoKATTI - tekstillä esimerkiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mannaa, en tiedä johtuiko eilisen lenkin fiilikset juuri niistä lämpötilojen eroista vai mistä mutta hyvää teki. T - paidat, en tiedä mistä niitä siunaantuukin vaikka en niitä varsinaisesti keräile. Aika ajoin siirrän nipun työvaatekaappiin työpaidoiksi ja sitten kun ne ovat aivan maaliset, laastiset, kittiset etc., niin heitän ne menemään. Tästä huolimatta niitä on "siviilivaatekaappi" pullollaan. Joskus tulee vastaan hyviä (siis tekstejä tai logoja) kappaleita, ne säästän.

      Poista
  7. Voi Apotti sentäs, kollegasi on herjennyt aivan hurjaksi....

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012101616212457_ul.shtml

    t. Vastuuntuntoinen Abbedissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D:D Hahahaahaha.. Tää kyllä päätyy tuonne "Abbedissa Polga tarkkana" otsikon alle, täytyykin vähän rustata otsikkoa siitä ;D Ei helvetti mutta jo oli röyhkeä pappi ;)

      Poista
  8. Saisikohan sitä reseptillä tuota hikilenkkieuforiaa, kun ei sellaista muuten pääse kokemaan. No nythän sää teit juuri niin kuin meiän paikallinen puoskari on aina neuvonut: Syöt terveellisesti ja liikut:D

    VastaaPoista
  9. Niin tein, tänään on vaan oltava toisella paikkakunnalla meetingissä yhdeksään asti, saas nähdä jaksaako sitä lähteä enää sen jälkeen, Nyt ei ehdi, suihkuun on päästävä.

    VastaaPoista
  10. Lätkiksen aktivoimisleluna toimiminen on haasteellista. Minulla on kaksi pystykorvaa ja ne leikkii mun kanssa packmania.... yritän väistellä niitä kulkiessani huoneesta toiseen ja ne yrittää kampata minut herkkuhyllyn kohdalla....

    VastaaPoista
  11. :D No hittolainen, niin ne koirat ovat aina tuo ruoan perään :)

    VastaaPoista
  12. Tässäpä huomiseksi tiedoksi: Luostarin sivutoimipiste, pubi sekä majatalo :)

    http://www.wheretoeat.ie/restaurants/the-monastery-inn

    Iltaa Luostari viettää toisessa sivutoimipisteessä, josta myös samat sanat:

    http://www.stay.com/prague/bar-pub/14003/the-strahov-monastic-brewery-klasterni-pivovar/

    Paikka, sijainti ja maa on aina kohdallansa, ilmoittaa Aina Valpas Abbedissa Polga



    VastaaPoista
  13. Kiitos linkityksestä, molemmat lisätty tuonne sinun kanslian ilmoitustaululle ;D

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...