lauantai 27. lokakuuta 2012

Ovitoppari perseessä ja keltainen yksitoista nenästä - ei hyvää päivää


Jotta teiltä ei jäisi unohtamatta mitä se asioiden kyntäminen todella tarkoittaa, niin tässä olkaa hyvä, voi perkele sentään. Siitä eilisestä, eilen illalla kun jäi kirjoittamatta, vaikka lupasin mutta olin jo nahat vastakkain ajellessani kotiin ja meinasin aja vastaantulevan auton keulaan. Joo jumalauta, päivä alkoi mitä parhaimmissa merkeissä; avattuani ulko – oven niin välittömästihän se keltainen yksitoista tipahti nenästä pihalle, kiitos sen vitullisen kylmyyden. Minä suurena talven rakastajan käänsin pääni kohti aamuöistä taivasta, kiittäen kaikkia universumin korkeimpia voimia tästäkin helvetin lumisateesta. No eipä mitään, vastaus yläkerrasta tuli tuttuun tapaan aika saatanan sukkelaan ja ne lähettivät virtapiikin Lätkäkorvan perseeseen sillä seurauksella, että koira ampaisi kuin vouti meikäläisen perään. Arvata saattaa, ettei minun kiinalaisten ystävieni vaivalla tekemät (se parin tekeminen ottaa noin kaksi nanosekuntia 7 – vuotiaalta, vanhemmat tekevät ne vielä nopeammin) virsut pitäneet jäisellä kotirapulla ja niinpä kovia kokenut Per Saukkoni tutustui vauhdilla suomalaisen betoniteollisuuden lippulaivaan eli aivan jäiseen rapputasanteeseen. Eikä tässä vielä kaikki – sanoisi Simo vaatehuoneelta – jumalaiset voimat olivat katsoneet parhaaksi asettaa liikeratani siten, että vasen (se luisempi ja ruttuisempi) pakarani osui eli putosi suoraan ovitopparin päälle. Lueteltuani kaikki alakerran demonit ja muut perkelleelliset voimat, oli tuskani vielä sitä luokkaa että ajattelin virittää kauneimmat joululaulut saksaksi. Talomme ohikulkevalla tiellä sattui samaan aikaan kulkemaan koko kylän asiat tietävä akkapari, joiden kunniaksi on sanottava heidän röntgenkatseensa sekä jumalattoman hyvä, valikoiva kuulo. Unohtamatta sitä kolmevuotiaan tasolle pysähtynyttä päättelykykyä. No, he loihevat lausumaan että taas se perkeleen uusnatsi istuu siellä ovitoppari perseessä ja laulaa niitä kinihedien ( < korpikylien englantia) lauluja. Ai saatana mutta kivusta huolimatta oli vaikeuksia pidätellä itseään, etten olisi tappanut noita juoruämmiä. Minä mikää skinhead ole vaikka kalju olenkin.Olen täysin vapaa -ajattelija kuulumatta mihinkään järjestöön tai edustamatta mitään ismiä, katsokaas kun palikat eivät riitä mihinkään korkealentoiseen aatteelliseen ajatteluun, eivätkä juuri mihinkään muuhunkaan – hyvä kun motoriikka pelaa jotenkin. Jopa kesken sukkien jalkaan vetämisen, on joskus oikein pysähdyttävä miettimään että miten vitussa tämä menikään; laitetaanko jalka tuonne varressa olevaan reikään vai yritetäänkö toisinpäin rullaamalla yli?

Päivä jatkui samaa rataa, päästessäni kustannuspaikalle sinne saatanan savimonttuun, jonka piha on purku – ym. paskan määrästä johuten hieman persereikää isompi, niin siinä Ransua vekslatessani jäin tietysti niillä kesäkumeilla kinni. Voin kertoa että tällä kohtaa vitutuskäyräni oli niin korkealla että (tällä kertaa korealaisten kamujeni tekemä) piponi roihahti tuleen – sen verran kuumana kävin. Ei jäänyt kuin vinoon painettu, myrkkyväreillä tehty logo joka sekin saatana suli otsanahkaani kiinni. Koittakaa itse ensin ajaa seisaaltanne parikymmentä kilometriä ja sitten jäädä kiinni jonnekin. Perävaltimo kun ei sallinut kuskin pukilla istumista. Vihdosta viimein pääsin sisälle rakennukseen ja riemuni oli suuri kun havaitsin pakkasessa leijuvien homeitiöiden tervehtivän minua, ne tanssahtelivat iloisesti huohotukseni tahtiin. Sytytin nortin ja mielentilasta kertoo se, että se tuli vedettyä yhdellä henkosella alusta aina filtteriin asti. Noin vartin yskimisen jälkeen pääsin aloittamaan työt. Työpäivä meni miten meni, pääosin lauleskellessa koska nakit olivat niin jäässä että keksin käyttää oikean käden etu – ja keskisormea äänirautana, voi vittu sentään. Myöhään iltapäivällä pääsin lähtemään sitten rengaskaupoille ja aamulla manaamani korkeammat voimat olivat ilmeisesti tulleet ruokatunnilta, koska rääkkääminen jatkui; soittokierros varmisti että ilmeisesti talvirenkaatkin ovat nykyään pörssisidonnaisia, koska eilen luvatut hinnat olivat kolminkertaistuneet. Näiden uutisten takia minulta paloi koko norttiaski noin kolmenkymmenen kilometrin matkalla ja päätinkin ottaa keuhkovammaliittoon yhteyttä heti alkuviikosta. Eräästäkin paikasta minulle vielä torstaina luvattiin koko kierros alle laitettuna 298,- euroon mutta varmistussoitto kertoikin tilanteen nyt olevan sellainen etteivät he tienneet kuka sellaisia oli luvannut, nyt olisi kuitenkin tarjolla bambunlehdistä punotut, laadukkaat renkaat hintaan 370,- euroa (siis ko. paikan halvimmat) alle laitettuna, asennuspäivä ensi viikon tiistai. Ilmeisesti niissä oli nastatkin jotain vitun bambutikkuja, en tiedä. Kerroin rengasjobbarille että tämä voisi minun puolestani vaikka puhallella muniinsa loppupäivän, kiitosta vaan. Kostoksi revin vielä katalogin keltaisilta sivuilta sen karttasivun missä tuo viidakon kiekko – ja varaosaliike sijaitsi, turha kai mainita että uhmassani söin sen melko äreästi painomusteelle maistuvan sivun. Sama juttu joka paikassa, kaikki viikolla luvatut hinnat olivat valehtelematta kaksinkertaistuneet ja aloin vaipua epätoivoon. Kunnes soitin rengasliikkeeseen joka oli auttanut minut kusesta viime keväänä kesärengas asioissa. Jälleen apu löytyi sieltä ja sain sieltä renkaat mukaani (eivät mitkään pinnatut eivätkä uusiorenkaat, vaan rehdit talvikiekot) hintaan 250,-, asennuksen kanssa oli ollut 300,- mutta sesongista johtuen asennus olisi mennyt kanssa ensi viikon puolelle. Otin tyytyväisenä renkaat ja lähdin tulemaan kotia kohden.

Matkalla soitin kaverilleni että onnistuuko vaihto (siis kesäkiekot vanteelta pois ja talvikiekot tilalle + alle) ja hän lupasi tehdä vielä illalla homman. Tyytyväisenä suljin puhelimen. Matkalla alkoi kummasti väsyttämään, yskä pitänyt hereillä pari viimeistä yötä ja päivä pakkasessa joten luomet alkoivat lupsua kiinni. Pari kertaa löysin itseni pientareelta ja pari kertaa keskiviivan päältä mutta sinnittelin ja jatkoin eteenpäin. Kunnes aloin laskemaan yhtä isoa mäkeä ja heräsin siihen kun vastaan tulevat autot huudattivat pillejään minkä kerkesivät. Olin jo ajautunut vastaantulevien kaistalle eivätkä nämä (viidenauton rypäs) voineet enää ajaa lähemmäksi piennarta koska olisivat itse ajaneet lepikon puolelle. No, koska vielä oli siis kesäkumit, en voinut tehdä mitään äkkinäistä liikettä lumisella tiellä niin jouduin hitaasti kääntämään autoni omalle kaistalle. Siinä oli noin vajaa viisi sekuntia ettenkö sanoisi sykähdyttäviä hetkiä. Juu, tiedän tehneeni väärin ajaessani väsyneenä mutta renkaiden vaihtoon oli päästävä tai se olisi siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Niinpä pyydänkin anteeksi kaikilta, erityisesti heiltä jotka sillä kohtaa vastaan tulivat. Enpä tiedä mitä olisin tehnyt jos olisi rysähtänyt, tokkopa sitä olisi voinut enää elää itsensä kanssa sen jälkeen. No, päivä päättyi sitten siinä hieman yli klo 21.00 ja olin kotona turvallisesti. Renkaiden vaihdosta ajelin kyllä täysin virkeänä, se päivällinen väsymyskohtaus oli sellainen ”kuoleman hetki” joka meni ohi. Nukahdin välittömästi eilisten kommenttien kirjoittamisien jälkeen ja heräsin 02.30 täysin tikkana. En kuitenkaan noussut ylös vaan jouduin turvautumaan tuon paljon parjaamani lääketeollisuuden tuotteisiin (Tenoxeja pari kappaletta) ja heräsin hetki sitten kirjoittamaan tätä. Toki sitä ennen normi aamutoimet niin itseni kuin Lätkiksenkin osalta. Eli; en ole unohtanut teitä, vaan tulen antamaan palautetta / kommentoimaan niin eilisiä kuin tämänpäiväisiäkin juttujanne illemmalla (n. 16.00 – 17.00), koska joudun nyt lähtemään taas maailmalle, vaihtamaan yhtä ulko – ovea. Ihan vallan mahdottoman hyvää päivää teille, te rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.

34 kommenttia:

  1. Joo... ei voi muuta sanoa kuin että parempi ehjänä kuin tohjona! Lykkyä pyttyyn vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, juuri tulin kotiin ja päivitän tän päivän jutut tässä osoitteessa, vien The Lätkäkorvaa lenkille ja sitten paneudun sinun ja muiden eiliseen ja tämän päivän tuotantoon ;)

      Poista
  2. Otsikko, jolle ei voinut olla hekottamatta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288511222915.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D Vaikkei saisi nauraa, liekä satanistit olleet asialla? ;D

      Poista
  3. On ihan pakko sanoa tähän kohtaan, että mistä ne puhuu, kun kuulemma suomalaisille aina talvi tulee yllätyksenä;)

    Naapurin pikkupoika leikki sitä Simoa joskus 10 vuotta sitten näin: meni komeroon ja kysyi 'arvatkaas kuka mä oon'. Eipä arvattu. Poika tuli ulos komerosta ja sanoi: 'No Simo vaatekomerosta tietenki'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se talven tulo on jokavuotinen valitusvirsi, samoin kuin liukas keli yllätti autoilijat - ei helvetti sentään.
      Siinä on pikkumies ollut tilanteen tasalla, tässä se nähdään kuinka välkkyjä ne ovat :D

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, ainoa mikä jäi kysymysmerkiksi on se, että tarkoitatko niitä talvikautena käyttämiäni kondomeja (turkisvuoratut) vai kenties Ransun renkaita? ;D

      Poista
    2. Sen saat päättää ihan itse :D

      Poista
    3. Puskissa, sinä senkin pieni perverssi.. ;D
      Pidän sinusta hetki hetkeltä enemmän..... ;)

      Poista
    4. Taidan olla ihan hiljaa nyt :)

      Poista
    5. Siis älä nyt koko ajan saa vääriä käsityksiä, ihan positiivisessa mielessä vain....;)

      Poista
    6. En mä mitään käsityksiä saa :D

      Poista
    7. Hyvä, sillä en ole mikään sairas (jaa en) pervertikko vaan viehtynyt sun ajatuksen juoksuun ja toisekseen - ei ole mun vika jos ulosottomiehillä on ruuvarit (huom! ei meisselit) tanassa sillä se on niiden virka - asento, käsittääkseni ;D

      Poista
    8. Kultamuru, mä olen ihan kärryillä ;)

      Poista
    9. Hienoa rakas, voimmekin sitten heittäytyä r............... ;)

      Poista
  5. Ai vettu miten tunsin tuskasi tuossa ensimmäisessä kappaleessa. Itsekin lahjakkaasti persettä teloneena tiedän, miltä se tuntuu. Ja vielä kun siihen sattuu joku kyyläri, joka ei ainakaan auta vaan tuijottaa vittumaisesti. Toivottavasti muut hommat sujuvat paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tsompi, en tiedä mitä Suurella Karmalla on hanuriani vastaan, ei ole kauan kun se paloi kiukaassa ja nyt persereiän ympärillä on sekä kiviaiheinen kuva että toisella puolella hieman rappurallin rautojen viivoja. Arseni on kuin abstrakti taideteos. Onnettomuuksien kyttääjät pitäisi tappaa, sanon ma - varsinkin ne jotka eivät auta vaan toljottavat.

      Poista
  6. Hyvä että olet vielä yhtenä kappaleena. Ja talvirenkaat alla.

    Tarinastsi päätellen ne ovatkin arvokkaammat kun autoni konsanaan. Täytyy muistaa myydä eteenpäin, jahka loppu autolleni koittaa. Ja se ei ole kovin kaukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen yhtenä kappaleena. Talvirenkaat eivät suinkaan ole arvokkaammat kuin Ransu, sillä sen arvoa ei voi maallisessa rahassa edes mitata. Syynä tähän ovat taivaalliset voimat jotka kuljettavat sitä eteenpäin. Tiedäthän, kulkee pelkällä pyhällä hengellä jne. ;D
      Älä luovu autostasi, sillä vanhassa vara parempi.

      Poista
    2. Niin se minun korjaajanikin sanoo (tienestien toivossa?)

      (Ja minun talvirenkaani arvo kyllä ylittää itse menopelin arvon, Ransua en koittanutkaan rienata.)

      Poista
  7. Aah , anteeksi väärin käsitykseni. Kävinkin juuri blogissasi vierailulla, aiheena vanhojen autojen viat. Teksti oli tarkoitettu ihan ystävyydellä, viat kun usein tuntuvat suuremmilta mitä ovatkaan.

    VastaaPoista
  8. En pysty enää koskaan katsomaan ovistopparitappeja ilman puistatusta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väitäkö siis että mun hanuri on jotenkin puistattava? ;D

      Poista
    2. No en, vaan ihan pelonsekaisella kunnioituksella niitä katson, voivat olla pahansuopia ja vaania tilaisuutta seivästää seuraava uhri. Joka en halua olla!

      Poista
  9. Muistan joskus ns. vetäneeni lipat jäisissä portaissa niin, että piti oikein istahtaa pariksi minuutiksi vetämään henkeä ennen kuin pääsin lähtemään eteenpäin. Ja eikös siinäkin ollut joku näsäviisas silminnäkijä aukomassa päätään, että helvettiäkö sinä siinä portaalla pakkasessa istut.

    Onneksi ei ollut ovistopparia kuitenkaan kohdalla. Siitä tosin tuli mieleeni ihan toinen tarina, mutta se ei taida olla sovelias kerrottavaksi tällaisessa koko perheen blogissa.

    VastaaPoista
  10. Se tekee todella kipeää kun suorilta vartaloilta putoaa perseelleen, joten uskon että kipeää on tehnyt. Ne "onnettomuuksien kyttääjät ovat todella syvältä, tekis mieli leipoa turpaan..
    Kuulkaapas Mrs B, Luostarin tinkimättömiin sääntöihin kuuluu että jos on jokin hyvä juttu (mitä riettaampi ja epänormaalimpi, sen parempi) niin se on kerrottava heti!
    Varsinkin jos alkaa herkistelemään tuolla tavalla, joten annappas tulla se koko stoori ja pian, täällä meitä on suuri joukko odottamassa ;)

    VastaaPoista
  11. Tjaa, tulipa mieleen vielä toinenkin samaan aihepiiriin kuuluva tapaus ja taidankin kertoa sen. Se ensinmainittu on niin härski, että sitä en ilkeä nyt. Ehkä joskus myöhemmin...

    Muinaisessa työpaikassa kuulin (en siis ole itse ollut todistamassa tapausta, mutta kertoja oli silminnäkijä) eräälle miehelle sattuneesta onnettomuudesta. Hän oli ollut perävaunun katolla laittamassa ko. laitosta siirtokuntoon ja onnettomuudekseen liukastunut ja pudonnut alas. Alastulo tapahtui perävaunun vetoaisan puoleiselta syrjältä ja sillä kertaa onneksi (?) jalat edellä. Mies rysähti siis suoraan vetoaisan päälle, ratsastusasentoon jalat aisan molemmin puolin. Kuulemma tuollainen laskeutuminen tekee kipeää keskivertomiehelle.

    Siinä aisassa oli kuitenkin erilaisia vipstaakeja jonossa, ja eikös vain käynyt niin, että mies putosi suoraan sellaisen kolmen sentin paksuisen ja parinkymmenen sentin pituisen, suoraan ylöspäin sojottavan metallisauvan päälle. Sauva sisään peräaukon ja kivesten välistä. Onneksi apujoukkoja oli lähellä, ja nämä hankkivat pikimmiten vinssin nostamaan onnettomuuden uhrin pois siitä tapin nokasta. Mies oli kuulemma jälkeenpäin sanonut, että pudotessa oli tuntunut vain pieni vihlaus, joka ei ollut mitään verrattuna siihen tuskaan, jonka rautatangosta irrottaminen aiheutti.

    Siinä tilanteessa ei kuulemma pahemmin kuulunut kommentteja sivustaseuraajien joukosta, koska koko miesporukka lausui mielessään esirukousta kaverinsa sukukalleuksien puolesta ja teki ristinmerkkejä, jotta itse säästyisi moiselta kohtalolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei helvetti, meni oikein kylmänväreitä kun luin tota juttua.. siinä olisi voinut käydä vaikka mitä!
      Se on jännä juttu tuo "pedentraatio", mulla meni kerran kahdesanmillin harjateräs jalkapöydästä läpi eikä sekään tuntunut läheskään niin pahalta kuin sen pois ottaminen. Kaksi työkaveria nosti jalkaterästä hiljaa ylöspäin, tunsin koko ajan sen raudan liikkeen jalkani sisällä - aagh sitä tuskaa. Kerrot kyllä vielä sen rajummankin jutun, eikös vaan? Ei saa ihmisiä tuollain härnätä ;)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Työmiestä vartaassa, joo...

      Pitäiskö kertoa? Vaiko ehkä ei? Njääh.... Jätän kertomatta ihan kiusallani, ainakin tällä kertaa.

      Poista
    4. Mrs B, paljonko te vaaditte että kerrotte kyseisen tarinan vai pitääkö teitäkin lähteä metsästämään? ;D

      Poista
  12. Sorry, tuo edellinen tuli väärään kohtaan...

    Olen lueskellut vähän pohjoisempana asuvien blogeja, joiden perusteella arvelen lumisateen lähestyvän näitäkin kulmia lähiaikoina. Eilen saimme mieheni kanssa motivoitua toisemme renkaanvaihtoon :D Silti arveluttaa lähteä liikenteeseen ensimmäisen lumisateen sattuessa, sillä talventulo yllättää nämä norskit vähintään yhtä perusteellisesti kuin suomalaisetkin. Vaikka niin ovat puheissaan talvikelin asiantuntijoita ;)

    Kiitos hyvistä nauruista. Luin muutaman jutun ja kikatin niin, että mies jo käski lopettaa.

    VastaaPoista
  13. No kiitos kiitos, se on hyvä jos on ollut hauskaa ja tevetuloa Luostariin! :)
    Siis tekö olette Norjassa? (En ole vielä ehtinyt käydä vakoilemassa)
    Se on hyvä vaihtaa talvikiekot alle vaikka täällä luvattiin taas nollakelejä mutta ne aamut...
    No, kaipa sitä jokainen vähänkin pohjoisemmassa asuva on olevinaan se paras asiantuntija - varsinkin mitä liukkaalla kelillä ajamiseen tulee ;)

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...