lauantai 13. lokakuuta 2012

Pillerihuuruinen karateka


Ei auttanut vaikka söin sanakirjan. Ei auttanut vaikka ajoin neljäkymmentä neljä kilometriä saadakseni vanhan, kasetteihin perustuvan kielikurssin. Ei auttanut vaikka sain melko mojovia laakeja japanilaiselta liftarilta. Silti jäi asentamatta.
Löysin eilen sivuston, joka tarjosi toinen toistaan hienompia teemoja blogiin asennettavaksi ja vieläpä ilmaiseksi, kaiken kaikkiaan siellä oli niitä 4170 kpl. 10 per sivu ja sivuja oli 417 niin kyllähän se tuon ison luvun tekee. Mutta, kaikki englanniksi niin kuin yleensäkin. Se on perkelettä ja ilman rasistipuheita kumma juttu että noiden ja monien muiden sivujen kielivalikosta löytyy esim. yön timojen joka murre aina swahilista mtutubbekelulen kautta tumpabantewaan. Eipä sillä, kyllähän siellä savannilla voi läppärillä leijonaan läpsäyttää jos roikassa mitta riittää tai on jo majassa valmiiksi akun ladannut esim. polkemalla kylän yhteisen polkupyörän dynamon aivan helvetin punaiseksi, jotta siihen kytketyn roikan välityksellä on saatu Aspiren akku keittämään. Se siitä. Koitapa hakea suomenkieltä niin eipähän löydy ja tähän on syynä sen erään entisen poliitikon tuu tii to töötituu – puheet, helvetti sentään. Nyt kaikki ulkolaiset luulevat että jokainen suomalainen puhuu yhtä sujuvaa englantia ja siksi sitä ei löydy kielivalikosta.


Niinpä minä, joka olen aikoinani juonut hermoni aivan paskaksi, en jaksanut alkaa pänttäämään englantia vaan ajattelin että mikäli tempaisen tuon matkamallia olevan sanakirjan kitusiini niin eiköhän ne sanat päähäni installoidu. No eipä installoitunut ja aikani odoteltuani luovutin ja katselin haikeina noita teemoja, voi kunpa osaisin englantia kunnolla. Siinä sitten illan mittaan tuli muutamaankin kertaa numero kakkosen hätä ja kas kummaa, joka kerta tuon perävaltimoni puhaltaessa alkusävelmät toimitukselle, perseestäni kuului: ”Hellou hellou hellou, where's the cat? The cat is in the moon.” Johtopäätelmänä on pidettävä sitä että perävaltimoni on viisaampi kuin yläkerta, se oppi ja muisti tuon vuosikymmeniä sitten tulleen ja kyrvänsyylille lapsille suunnatun englanninkielen opetusohjelmasta tutun lauseen. Olin perin masentunut ja ajattelin että mitä nyt?, kunnes muistin että sisarellani on sellainen kasetille puhuttu ko. kielen opas. Eikun hakemaan. Sattuneesta syystä tuo autolla ajaminen sattuu selkään aivan hemmetisti, joten lääkitsin itseäni puolella laatallisella lääkettä A ja puolella laatalla lääkettä B. Se oli sangen suuri virhe sillä löysin itseni vajaan kahden tunnin päästä noin kahdeksan kilometrin päästä kotoa, istuin alasti keskellä metsäaukeaa olevalla kannolla ja soitin sahalla nuubialaista kansanmusiikkia ympärilleni kerääntyneille oraville. Niitä oli satoja, ellei peräti tuhansia ja ne heiluttivat ruumistaan surullisten sävelien tahtiin. Konsertin tuli pilaamaan yksi tuttu mies joka harrastaa metsästystä, hän tarttui minua olkapäästä ja sanoi että eiköhän lähdetä tältä päivältä jo kotiin päin.Vasta monta tuntia myöhemmin pääsin liikkeelle.

Hain sen kielikurssin systeriltä tai jos totta puhutaan niin kuuntelin ja toistelin tekstiä seitsemättätoista kertaa siinä hänen pihassaan jolloin hän tuli ilmoittamaan että voisinko mennä mölyämään jonnekin muualle. Mitään oppimattomana ja entistäkin masentuneemapana luovutin sen kielikurssin takaisin hänelle ja vannoin kostoa Valituille Paloille. Opetusmateriaaliin kuuluvan kirjan etusivulla kun valheellisesti mainostettiin että kyseisen materiaalin avulla englannin kielen oppisi käsittämättömän lyhyessä ajassa. Tietysti tuo lyhyt aika on suhteellinen käsite mutta sillä kohtaa minulle aivan liian pitkä, mitä nyt sen kolme ja puoli tuntia siinä ehdin istuskelemaan Ransun hytissä. Siskoni pyynnöstä käynnistin auton ja tunsin kuinka kipu jälleen viilsi selässäni perin tuskallisesti ja niinpä minun ei auttanut muuta kuin kaivaa povarista jykevät ryynit esiin ja ääntä kohti. Polttelin vielä nortin ennen kuin lähdin ajelemaan kotiinpäin. Hyviä lääkkeitä ja pian olikin aika kepeä tunnelma kabiinissa ja intouduin laulamaan kauneimpia joululauluja hollanniksi, kielivalinta tosin johtui siitä ettei kieleni enää taipunut oikein kunnolla. Nortti paloi ja muutenkin matkanteko tuntui sangen kevyeltä, ettenkö sanoisi ilmavalta. Hytissä vallitsevaa äänimaailmaa täydensi aina silloin tällöin kuuluva perkeleellinen kirskunta ja rahiseva ääni kun Ransun kylki hinkkasi tienvarren kaidetta kipinöiden sinkoillessa taivaalle.

Jonkin matkaa ajettuani näin käsi pystyssä seisovan hahmon tienvieressä ja meni tovin ennen kuin tajusin tyypin liftaavan, vispaavan peukaloaan epätoivoisesti. Reaktionopeuteni oli tuossa vaiheessa sitä luokkaa että minun oli pakitettava kolme kilometriä päästäkseni takaisin liftarin kohdalle mutta vähäisen liikenteen takia se sujui ilman ihmeempiä kommeluksia, ei mukaan tarttunut kuin kolme maitolaituria neljä Destian merkkiä. Hieman hämmästyneenä näköisenä tämä maailman matkaaja nousi kyytiin ja silloin huomasin hänen olevan japanilainen nuori mies, repusta päätellen interreilaamassa. Autoon päästyään hän ei sulkenutkaan ovea, vaan kysyi huonon suomen ja englannin sekoituksella että olenko kunnossa? Vastasin että olenhan minä, ei tässä mitään hämminkiä ole. Eihän tuo epäluuloinen Juudas sitä uskonut vaan alkoi väittämään että käytin huumeita, johon minä kohteliaasti kysymään että kannattaako japanista asti tulla vittuilemaan vai tuletko kyytiin, ei tässä ole koko iltaa aikaa. Hän empi vielä hetken ja vei sormensa silmiin osoittaakseen että minulla oli jotain häikkää silmissä. Ja olihan siellä, ryynit perkeleet olivat tehneet tepposet ja nyt toinen silmä oli muljahtanut nurinpäin ja toinen oli aivan kirkkaanpunainen, suorastaan verestävä. Vastasin japanilaiselle että ei mitään hätää, tämä oli synnynnäistä joten kyytiin vaan. Lopulta me sitten pääsimmekin jatkamaan matkantekoa, tosin ulkomaan elävällä oli toinen käsi koko ajan käsi ovenkahvalla. Yritin saada surkealla englannillani jonkinlaista small talk:ia aikaiseksi mutta eihän tästä pallokalan veistelijästä mitään juttukaveria saanut, istui kuin puujumala ja tuijotti eteenpäin.

Puolessa välissä matkaa alkoi selkää taas juilia hillittömästi ja minun oli pakko ottaa lisää troppia joten vedin auton tien sivuun. Äänettömänä kyytiläiseni katsoi touhujani kunnes yht'äkkiä kysyi saisiko hän myös, hänellä särki päätä, nortin käry oli kuulemma pahasta. Ystävällisesti annoin hänelle yhden jyvän, varoittelin että ne ovat melko tykkyä tavaraa. Hän kietaisi napin naamaansa eikä huolinut edes kokista jota minulla oli pari pulloa mukanani. Olin juuri laittamassa turvavyötä uudelleen kiinni kun alkoi tapahtua; hän kääntyi penkissään, tuijotti minua vähintäänkin omituinen katse silmissään ja lausui vähän helvetin pitkän litanianian japaniksi ja sitten alkoi lyöminen. Koitin torjua parhaani mukaan ja samurai takoi minkä käsistään kerkesi, nyt kielikin oli vaihtunut englanniksi ja hän huusi koko ajan: ”Bad potato, bad potato!” Kaikenlaisilla nimillä minuakin on haukuttu muttei vielä pahaksi perunaksi, voi hyvänen aika sentään. Kohtausta kesti noin puoli minuuttia ja se loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Samurai lopetti lyömisen, kääntyi nenä menosuuntaan ja istui siinä jokusen sekunnin kunnes kirkaisi aivan saatanan kimeällä äänellä, tarttui reppuunsa ja hyppäsi autosta ulos. Katsoin ikkunasta ja näin hänen juoksevan kuin perkele pitkin peltoa, kohti pellon toisessa reunassa olevaa traktoria joka näytti pysähtyneen kesken kyntöhommien. Tuijottelin karatekan perään jonkin tovin ja kun havaitsin traktorin luona kaksi hahmoa, tuumasin että siinä sitä menee isännällä ilta rattoisasti turistin kanssa kilpaa lyöden ja kirkuen.

Täytyy antaa tunnustus japanilaiselle ystävälleni. Hehän ovat – samoin kuin kiinalaiset – tunnettuja perinteisistä hoitomuodoistaan ja tästä syystä en ollut enää niin masentunut, en kerta kaikkiaan pystynyt suomaan yhtään ajatusta millekään asialle kun sattui joka paikkaan ja paljon. Vihdoin kun pääsin kotiin, käväisin suihkussa ja painelin suoraa päätä punkkaan tuumaten että kyllä on kielten opiskelu rankkaa kun siitä saa mustelmia ja verta vuotavan nenän. Niin, ja jäi ne teematkin sitten vähemmälle huomiolle puhumattakaan siitä että olisin saanut asennettua sen himoitsemani. No, elämä on.

Hyvää ja antoisaa lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.






16 kommenttia:

  1. Semmostahan se on, kun ei ole kiälimiehii.

    Jäin kauhistelemaan tuota lähetysaikaasi.... 2.38

    Siihen päättyi aivotoimintani ja sentään olen tässä vääntäytymässä taas sorvin ääreen.... meinasin kirjoittaa torven ääreen.... pitäisiköhän vaihtaa työpaikkaa? Pääsisi torven ääreen...

    VastaaPoista
  2. Huomenta Outsa.
    Meni eilen myöhään eli tämän päivän puolelle särkyjen takia mutta uskollinen Lätkäkorva herätti mut 05.00, tultiin juuri lenkiltä. Oli mukava kävellä kun kelikin oli inhimillinen.
    Työpaikan vaihdosta kannattaa kokeilla jos tykkää torvista ;)

    VastaaPoista
  3. Ei paha, ei... tosin minusta nuo sivustot ovat aina niin oudoksuttavia, että niiltä en aina välttis alkaisi edes asentelemaan mitään ;) Voi olla miehen lisäksi myös kohta kone kenossa ja sekin puhuu kielillä (nimimerkkillä Kokemusta on!). Jaappanilaiset ystävämme ovat mukavia. Töihin tuotiin taannoin uusi Canonin monitoimilaite, joka täytti koko huoneen. No eikö joku prle varkastanut englannin kielisen käyttöohjeen. Minä reippaana sihteerikkönä kopioin japaninkielisen sekä alleviivasin pari tärkeintä kohtaa ja kirjoitin sivuun: muista ehdottomasti noudattaa näitä ohjeita! Ei kulunut kauankaan, kun tultiin kyselemään kättä pidempää... :D

    VastaaPoista
  4. Huomenta vaan Polgaseni!
    Juu,siellä kyllä varoiteltiinkin että mm. widget:it ja muut eivät enää toimi alkuperäisellä tavalla ja muutenkin saattaa tökkiä. Koko blogihan täytyisi rakentaa sille uudelle, "puhtaalle" pohjalle. Tosin kun selailin nettiä niin siellä oli ihan suomenkielinen apuohjelma jonka avulla saisi myös widgetit ja muut pelaamaan. Sekin olisi edelliseen tapaan vaatinut koodin sekaan laittamisen ja siihen eivät taitoni riitä, ei siis ollenkaan.
    Saamari että nauroin tuolle sun "McGyver" - malliselle ratkaisulle tuossa ohjekirja - asiassa. Se jos mikä osoitti nopeaa älyä! Eihän se ole sun vika jos eivät ne muut ymmärrä niitä tärkeitä, alleviivattuja kohtia :D :D

    VastaaPoista
  5. Noilta sivuilta saa sen ilmaiseksi hyppivän kissan mukana aina jonkun kytän koneelleen, ja sen jälkeen mainoksia popuppaa sieltä ja täältä. En suosittele.

    Se on nimittäin totta, että ilmaisia lounaita (installoitavia scriptejä tässä tapuksessa) ei ole.

    VastaaPoista
  6. Kyllä, ne on noita tämän blogin vasemmassa ylälaidassa olevia juttuja mutta tämä minkä löysin tarjosi pelkkiä asiallisia, bloggerin omia teemoja.Ei siis widgettejä eikä muutakaan sälää. En väitä etteikö sieltä joku kyttä mukaan tarttuisi, hyvinkin mahdollista. Itselläni on käytössä Hintsniffer (jonka mukana tuli varmasti heidän kyttänsä) ja sen avulla on ollut helppo todeta - kun se on reaaliaikainen - että menitpä melkeinpä mihin tahansa sivustolle, niin 2 - 3 yrittää jäljittää koko ajan. En viitsinyt laittaa tästä teema - sivustosta linkkiä ja taidan hävittää nuo muutkin tuolta yläreunasta, mene ja tiedä. Se on totta ettei ilmaisia lounaita ole.

    VastaaPoista
  7. Dataenglanti se vasta katalaa onkin varsinkin jos ei töikseen sen kanssa venkslaa. Mulla pitää olla aina myös suomi-sanakirja auki (netissä on niitäkin) joista tarkistan esimerkiksi mitä konfiguraatio tarkoittaa.

    Elä siekään enempää sanakirjojen perässä ajele kun noin arveluttavia asioita aina tapahtuu.

    VastaaPoista
  8. Se on tekninen englanti sellaista että siinä on oma opettelunsa (ala kuin ala) ja sitä pitäisi käyttää joka päivä säilyttääkseen muistissa. En ajele enempää, kyllä nyt täytyy ottaa rauhallisemmin ;)

    VastaaPoista
  9. Yritän pitää oman blogini mahdollisimman askeettisena. Kyllästyin niihin vilkkuviin ja kirkuviin pohjiin ja midgeteihin eikun wid... hallut kun hidastaa konetta pahasti. Naapuri varmaan putos äsken tuolilta kun pääsi kimakka röhönauru lukiessa juttua. :DDD

    VastaaPoista
  10. Kyllä, jotain simppeliä mutta silti monipuolista tässä haetaan mutta kun on toi taito puoli hieman kehno tässä asiassa. Älä pelästyttele naapureitas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavan kerran kun luen juttuas, niin käärin ensin jeesusteippiä rutkasti ympäri pään ja suun. ja laitan tenat päälle. Sit käy vaan hillitön kiemurtelu täs tuolilla:DDDDDDDDDD

      Poista
  11. Älä hyvä ihminen jeesusteippiä, siihenhän tukehtuu ;D

    VastaaPoista
  12. Öitä toivottelen täältä. Paitsi jollet pysty kovinkaan hyvin nukkumaan, tänäkään yönä, ovat nämä hyvä huomenen toivotukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, kyllä on jäänyt nukkumiset vähemmälle kun bonuksena selkävaivoihin iski vielä kunnon flunssa päälle

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...