torstai 22. marraskuuta 2012

Jösses! : käytä tukisukkia - saat lihapiirakkaa!


Nyt tiedän miten vähävaraiset voivat pärjätä täällä aivan vitulleen johdetussa maassamme. Vinkit eivät tuo sitä autuasta elämää mutta helpottavat kummasti perseaukisen arkea. No, nyt on taas ollut sellainen jakso noiden laskujen suhteen että sain postinkantajaltakin turpaan, hän oli muutamaa päivää aiemmin kotiutunut sairaalasta missä oli joutunut olemaan tyräleikkauksen takia. Kuulemma meikäläisen laskupinon pullauttaman nivustyrän operointi pakotti hänet tuohon viheliäiseen operaatioon. Tiedän sen viheliäisyyden, minulta on aikoinaan leikattu myös nivustyrä (silloin kahdeksantoista litraa vatsassani vellovaa olutta sai sisäelimet ryttääntymään tuonne kuukkelbergin yläpuolelle). Operaatiossa ei sinänsä mitään vikaa – helppo ja nopea – mutta sen jälkeen saa monta päivää kusta piikkilankaa eikä tuo torttukaan kulje enää samaan malliin.

Mutta nyt ei tarvitse pelätä moista sillä rahan puutteesta johtuva jatkuva nälkä pitää huolen ettei moista tapahdu. Tosin en kärsi enää nälän tunteestakaan koska posti toi minulle kauan kaipaamani paketin. Se sisälsi parin helvetin kireitä tukisukkia ja sen ehdottoman ykköstuotteen, sellaiset naisten tukisukkahousut millä saa ryhdättyä reheviä muotoja vähän..miten sen nyt sanoisi..tiukempaan muotoon. Ostin varoiksi kaikista pienintä kokoa olevan ja se olikin todella pieni, hyvä kun ranteeni mahtui vyötäröaukosta sisään. Pitkällisen taistelun jälkeen, johon kuului kaksi pitkän mallista kenkälusikkaa ja kilo margariinia, sain sujautettua sukkahousut että tukisukat jalkaani. Sukkahousujen lantio – osa on sen verran korkea tai minä sen verran lyhyt, että vyötärön kuminauha kulkee juuri aataminomenan alapuolella. Mutta voi vittu se toimi! Ei todellakaan ollut enää nälkä ja ajatus luisti vähän saatanan kirkkaasti. Kaikki veri pakeni raajoista ja alavartalosta tuonne pahoin kolhiintuneeseen kallooni ja johan alkoi uudet ajatukset virtaamaan kolesteroliklönttien lomassa (kolesteroliklöntit vanhan rasvamaksan peruja). Tappajasukkikset puristivat myös kaikki sisuskalut ylemmän mahaportin tukkeeksi ja ilta kului lähinnä röyhtäillessä. Voi saamari kun mä olen onnellinen. Haittapuoliakin löytyy, kintut aivan perkeleen jäässä ja kävely katkonaista veren puutteen takia. Sain myös leivottua nämä sukkahousut niin hyvin päälleni että luulin etteivät ne perkeleet ilman kirurgin veistä päältäni lähde. Mattoveistä en uskaltanut näyttää koska siinä touhussa on helposti punainen pihalla.

Testasin sukkahousuja käytännön toimissa ja hyvin pelitti kaikissa tilanteissa, mm. naapurin kanssa käydyn väittelyn jälkeen hän intoutui lyömään minua mutta ei hätää, nousin kuin vieteriukko jälleen pystyyn (jolloin hän löi minua uudestaan). Jos  lyömisen jättää pois niin lasketaan tuo automaattinen pystyyn nousu sukkiksien hyväksi. Todella hyvä ominaisuus jos meinaa pyörtyä KELA:n ihmeellisistä päätöksistä tai nälkä himmentää hytistä valot. Eikä tässä vielä kaikki, sukkahousujen ja tukisukkien kombinaatio laukaisee ihmisten empaattisuuden aivan uusiin sfääreihin. Totesin tämän iltalenkillä Lätkiksen kanssa sillä olin päättänyt tehdä suunnitellun kusetuksen, tosin empaattinen reaktio oli aivan yllätys. Reittimme varrella sijaitsee korpikylän baari ja päätin jakaa asiakkaille sitä tuskaa minkä nuo tuomiopäivän denimit aiheuttivat minulle ja niinpä menin seistä töröttämään keskelle baarin parkkipaikkaa, mistä aloin tähyämään kauas taivaanrantaa kohden, pitkin kylämme halkovaa tietä. Ei mennyt kauan kun jengiä tuli terassille tupakille ja he alkoivat huhuilla että vittuako siellä tihkusateessa postasin, jolloin valehtelin odottavani liha – autoa jonka pitäisi olla tässä näillä näppäimillä. Lisää utelua, mikä helvetin liha – auto ja koska. Kerroin kaverini ajavan erään pikku palvaamon myyntiautoa ja häneltä oli jäänyt jonkin verran myymättä päivän aikana, jotka hän tulisi nyt tänne myymään kohtuuhintaan. Johan alkoi tapahtua, ovet paukkuivat kuin kangaspuut densojen kiskoessa eukkonsa pubin sisältä ulos lihaa ostamaan ja koko revohka olikin pian luonani. Hetken aikaa he katselivat tukivermeitten ihan saatanan punaiseksi puristamaa päätäni ja horjuvaa olemustani. Ilmaa halkoivat kyselyt terveydentilastani ja yleisestä hyvinvoinnista, harittavat mutta huolestuneet silmäparit katselivat ulkoista olemustani hyvin tarkasti. Kirkkain silmin valehtelin kuumetta olevan 39,7 astetta mutta oli pakko tulla tänne ostamaan halpaa lihaa lainarahalla, jääkaappi kun ammotti tyhjyyttään. Kyselyihin että miksei vaimoni tullut, valehtelin vaimoni juuri kotiutuneen ensiavusta koska oli onneton mennyt katkaisemaan jalkansa ja makasi vuoteenomana. Ooh - ja voi-voi – huokaukset täyttivät ilman. Tukisukkien jumala oli myös puolellani sillä kerrottuani kuumeestani, hillitön tuulenpuuska pärisytti Lätkiksen turkkia ja koira näytti siltä kuin sillä olisi ollut kaksi numeroa liian iso takki. Pian hyväosaiset alkoholistit yhdessä tuumin veivät minut ja Lätkiksen kohden baaria, sanoen että teidän pitää syödä tai hyvä ei heilu. Vastustelin muodon vuoksi, sanoin etten aio jättää Lätkistä terassille yksin koska me liikumme kimpassa ja pysymme kimpassa. No hittolainen, litrahuulien joukkio istutti meidät terassin suojaisampaan nurkkaan ja pian me Lätkiksen kanssa mährystettiin kaikkea hyvää, aina sämpylöistä lihapiirakoihin. Lätkis huuhteli annoksensa maidolla ja minä kahvilla. Myös tupakkia tarjottiin siihen malliin että siihen olisi puuttunut keuhkovammaliiton edustajakin mikäli olisi sattunut paikalla olemaan.

Tovin aikaa siinä istuskeltiin kunnes totesin että taas se kusipää on tehnyt oharit kun ei ala kuulua, anteeksi nyt vaan. Lapin kullan ulkomainokset eivät olleet moksiskaan, sanoivat että näitä sattuu ja koittakaa vaan nyt te pärjätä – saa sitä lihaa myöhemminkin. Nousin lähteäkseni mutta kaaduinhan minä koska nyt oli tukkisukkahousujen sisällä liikaa tavaraa eikä veri kiertänyt ollenkaan. Känni – Einsteinit tulkitsivat tämän pyörtymiseksi ja kyyditsivät minut ja Lätkiksen aina kotiovelle asti, kysyen että pääsenkö sisään omin avuin vai murtavatko he oven.Vastasin ettei tässä mitään ovia tarvitse murtaa ja vaivoin sain kammettua itseni rappusille, rehelliseti sanottuna menin neliveto päällä. Näin vielä kuinka loittonevassa autossa pyöriteltiin säälivästi päitä ja huulet lepattivat – ilmeisesti keskusteltiin mihin oikein hassaan rahani. Ei puhettakaan että olisin saanut avaimet taskustani joten aloin paukuttamaan otsikollani ovea toivoen että vaimo kuulisi ja tulisi avaamaan. Tulihan se, tuttuun tapaansa vauhdilla ja pian ovi jysähtikin voimalla lanttuuni. Yritin huutaa että älä nyt perkele tuuppaa kun olen täällä takana enkä pääse kankeudeltani pakittamaan. Huuto jäi yritykseksi sillä toinen laaki sai kieleni jäämään hampaiden väliin ja aloin nyyhkyttämään vuolaasti sillä kipukynnys ylittyi todella kirkkaasti. Vaimo kulta ilmeisesti luuli rapulla olleiden mattojen jääneen oven esteeksi, tuuli kun lennättää ne usein yhdeksi mytyksi ovea vasten aiheuttaen hankaluutta uksen käytössä. Minä nyyhkytän kieli verta valuen, ovi jyskää päähäni tuulikaapista kuuluvien ”Johan nyt on saatana!” ja ”Aukeathan sinä jumalauta!” - huutojen säestämänä. Tilanne alkoi olla huolestuttava; päässäni näkyvien kirkkaiden valojen välissä näin välähdyksiä ensi vuoden tulo – ja menoarviosta (ei hyvä) sekä kolmen kuukauden kauppalistat etukäteen. Vasta kun päätyasunnon nuori mies tuli töistä kotiin ja huusi vaimolleni että hei, sun ukkos on oven välissä, vaimoni herkesi paukuttamasta sitä vitun uksea ja pääsin pakittamaan sen verran että saatiin ovi auki.

Lyyhistyin eteisen lattialle, pääni oli kuin perunasäkkiä täynnä rosamundaa sillä punoitus oli kasvanut entisestään ovella paukuttamisen johdosta. Nukahdin siihen pää kipeänä mutta maha täynnä ja mieli onnellisena. Jossain vaiheessa iltaa vaimo oli saanut tukisukkahousut riisuttua, oli kuulemma vetänyt ratkojalla persvakoon pienen alun ja jätkä oli paukahtanut auki kuin ylikypsä nakki. Loppupäätelmänä voin sanoa että hyvät vermeet mutta vaativat jonkun verran uhrauksia, plussana kuitenkin se että saa ainakin mahansa täyteen ja keuhkot tärviölle. Nyt kun veri kiertää taas niin voin lähteä maailmalle tyhmempänä mutta kylläisenä. Hyvää torstaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

20 kommenttia:

  1. Ei helkkari, mun on hommattava tuollaiset sukkahousut! Tosin nouseekohan tuossa verenpaineet liian korkealle? Siis alkaako pipo kiristää pahemman kerran?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verenpaine nousee kun pillit ovat niin ahtaalla mutta pipoa ei kiristä pahemmin. Johtuu varmaan kyllä siitä ettei veri kierrä päässä eikä se tunne mitään. ;)

      Poista
  2. Noni, siitä vaan lähettämään sukkahousuosuutta Pirkka-lehden niksipalstalle; eiköhän sinne kelpaa tuellinenkin versio. Jos joku vaikka tarvitsisi joustavamateriaalista (lähes)kokovartalohaarniskaa...!

    Kylläisyys on kiva tunne. Vähillä varoilla voi muuten oppia tulemaan toimeen erittäin hyvinkin, se on priorisointikysymys :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän pysytellä poissa Niksi-Pirkan vinkkiporukasta. Lukemistani vinkeistä päätellen koko orkesteri on raskaasti huumekoukussa, ei kukaan voi selvästä haulista keksiä niin älyttömiä juttuja ;D
      Vähillä varoilla pärjää, kun kieltää kaikki intohimot (no just joo) ja syö kekseliäästi.

      Poista
  3. No ei ole tullutkaan mieleen tuota kokeilla ;) Tosin meikälle tarjottiin joskus vain sukkaversiota, joten nälkä olisi kadonnut vain jaloista...
    Komppaan edellistä, sillä nikseistä saanee pienen palkkionkin ja tätä tuskin on aikaisemmin julkistettu! Jee, apotti pelastaa meidät nälästä (köyhyys onkin sitten toinen juttu) - ilman leipiä ja kaloja; tarvitaan vain tukarit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten -M:lle kerroin, minen siihen huumeporukkaan liity :P
      Pitäkööt ne sateenkaaren väriset ideansa ihan omassa porukassa, mulla on jo tarpeeksi vaikeata muutenkin. Kyllä minä kuitenkin teen kaikkeni jotta saisin pelastettua teidät nälästä ja köyhyydestä! :D

      Poista
  4. Jösses tosiaan! Tähän asti olen selviytynyt vain niillä tukipolvisukilla (mikähän on tukipolvi?), en ole tuota kokovartaloversiota vielä kokeillut. Melekin pitäisi..

    Mieheltä leikattiin tyrä viime syksynä, raukkalaihtui liikaa. Nyt sillä on kevlaria mahassa estämässä lisäluiskahdukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyrä on kurja juttu, se uusii helposti jos ei tee asian eteen vaadittavia juttuja. Kaverilla on kans verkotettu kok vatsa, sillä pullahti kolme kertaa ennen kuin laittoivat verkon.

      Poista
  5. Minä omistan vain sellaiset kokoonkursivat alushousut. Missä lie mielenhäiriössä ne ostanut?!? Kursivat ne mahamakkaroita tiiviimmäksi, joo, mutta fysiikan lait vaan toimivat niin, että jostain ne ylimääräiset sitten kuitenkin tursuavat. Se on ihan hirmu kaunista kun vyötärönauhan ylä- ja lahkeitten alapuolelle pullahtaa sellaiset kohtuulliset makkarat. Sitä paitsi noita vermeitä käyttäessä saa ihan armottoman ummetuksen. Kaappiin jäivät ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihemettele sitä ummetusta, kyllä sisuskaluissa lakkaa liike kun sellaiset laittaa ylleen. Siksipä ne niitä tuomiopäivän keksintöjä ovatkin ;D

      Poista
  6. Tapoja on monia, kun nälkä riivaa. Rankaksi sulla meni, mutta pääasia on täysi vatsa;) Lähden tästä tukisukkia ostamaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, köyhyys pistää kujeilemaan ja taas tuli todistettua että hiki päässä sinun pitää leipäsi ansaitseman (vai miten se meni?) ;D

      Poista
  7. Nyt löytyi siis käyttöä vaatehuoneessa lojuville tukisukkahousuröykkiöille (olipas sana). Olen yrittänyt niiden avulla saada takaisin nuoruuden aikaisen tiimalasivartalon, mutta tulos oli sama kuin Marjaanalla. On ilmaantunut ylimääräisiä osia. Se jatkuva teen lipitys, prkl..
    Mutta miten lämminsydämisiä ihmisiä teidän korpikylässä onkaan. Se on hienoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teehän on diureetti eli eipäs valehdella! Teillä naisilla on kuitenkin ihan hyvät tiimalasivartalot, se vain ja ainoastaan itse näkemä 1266 grammaa häiritsee niin paljon että yritätte laihduttaa ja käyttää kaikki poppakonstit :DDD Olette te...

      Poista
    2. Nyt ei malta olla puuttumatta. Tee on kyllä diureetti, mutta arvaapa kuinka käy ulosteelle, kun nesteet ovat jo poistuneet kehosta? Tiedän, että mielikuvituksesi riittää hyvinkin muodostamaan oikean mielikuvan lopputuloksesta. ;D

      (Ja sitä paitsi, vaikka kuulun ryhmään naiset, niin en laihduta ja vaan laihdun sivutuotteena. Tiimalasivartalo on kyllä, mutta jos mun reenarilta kysytään, niin grammoihin voi lisätä nollan perään. Mulle itsellenihän on aivan sama, vaikka se sinne jäisikin, kunhan olo on hyvä)

      Poista
    3. No niin, taas nähtiin tyhmyyteni sillä en tullut ajatelleeksi lainkaan asian tuota puolta. Totta, näen sieluni silmin kuinka tuskallista on pieksää sitä kokoon kuivunutta Papasmurffia ulos tunnelista...
      Ehkäpä se onkin siinä ettei yritä sitä laihduttamista liikaa vaan tekee niitä omia juttujaan, niin se painokin tippuu siinä samalla.

      Poista
  8. Kylläpä baarin väki oli kilttiä ja höveliä. Kaveria ei todellakaan jätetä.

    Ja vaikka koettelemus oli ilmeisesti sekä psyykkisesti että varsinkin fyysisesti rankka, muista aina: Joka aamu armo uus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläpäin on hyvää porukkaa, sitä ei käy kieltäminen. Juu, armo aina uus kunhan se joskus osuisi kohdalle...

      Poista
  9. Muuten, minusta sinun olisi kannattanut koettaa tasapainottaa tukisukkien puristusvoimaa ja pään pakotusta ottamalla käyttöön se hiusväreistä jo tutuksi tullut uimalakki. Siitä olisi ehkä pienellä laitolla saanut kivan kommandoversion joten olisit ollut tasaisessa paineistuksessa koko ajan. Noh, en tiedä mitä siitä sitten olisi seurannut, fysiikanlakien tuntemus ei todellakaan ole vahvin lajini. Niillä tunneilla lukiossa pelattiin laivanupotusta, hyödyllinen taito toki sekin :D

    Niksipirkkaan pitää kyllä saada myös tukisukkaniksit ja uimalakkiniksit!

    VastaaPoista
  10. Totta turiset, siitä uimalakista olisi varmasti ollut hyötyä. Minä olen luonteeltani liian impulsiivinen toisinaan ja jää tuo harkitseva ja järkevä ajattelutapa vähemmälle. Sen takia kai nuo useimmat tekoni päätyvätkin enemmän tai vähemmän kipua tuottaviin tilanteisiin. Minä en kyllä Niksipirkkaan ala kirjoittelemaan mitään, se nyt vielä puuttuisi että huumepoliisi laittaisi puhelimen kuunteluun. ;)

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...