sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kauhun hetkiä aamulenkillä - pitäisikö mennä plastiikkakirurgille?


Jos vastaantuleva ihminen ryhtyy kirkumaan ja lähtee pakenemaan nähdessään meikäläisen, onko silloin asiaa plastiikkakirurgille? Mene ja tiedä, mutta näin kävi tänä aamuna. Olin rakkaan Lätkiksen kanssa tavanomaisella aamulenkillä puoli viiden aikaan, koirammehan tunnetusti edustaa rotunsa kommunistista siipeä ja pakottaa meikäläisen nousemaan ylös ja töihin klo 04.00 joka jumalan aamu. Myös viikonloppuisin, sillä tuon lätkorvaisen punikin mielestä pitäisi myös lauantait ja sunnuntait tienata raksurahaa ettei mämmi vaan lopu kesken. Käveltiin tuttua reittiä ja yleensä saamme kulkea rauhassa, paria vakioliikkujaa lukuun ottamatta. Viileä ilma, puuskittain etenevä tuuli riepoi vaatteitani ja heilutteli Lätkiksen korvia niin että pauke kuului. Saavuimme pimeälle metsäosuudelle, tai valoa oli sen verran että ympäristön puut ja maaston muodot saattoi juuri ja juuri erottaa. Näin kauempana meitä lähestyvän hahmon, kävelytyylistä ja asennosta tiesin ettei kyseessä ollut bileistä palaava nuorison edustaja vaan joku vanhempi henkilö. Taisi olla nainen, sen verran sirorakenteiselta tuo näytti. Muutama kymmenen metriä ja asia varmistui, kyseessä oli uudelle asuntoalueelle muuttanut nainen jonka olin bongannut lenkkeilemässä iltapäivisin mutten koskaan tähän aikaan.

Samassa kun nainen kohotti katsettaan, se tapahtui. Tuuli yltyi ja jouduimme keskelle mieletöntä puuskaa jolle ei tuntunut tulevan loppua. Tuuli tunkeutui aivan saatanan isoista sieraimistani sisään ja yhdessä avonaisen suun kanssa ne muodostivat sokkelon, joka sai todella kammottavan ja ujeltavan äänen aikaan. Minähän joudun pitämään suutani jatkuvasti auki lenkillä ollessani, sillä huohotan kävellessäni kuin pitkän matkan juoksija. Syynä ankara tupakointi mikä on saanut keuhkojeni tilavuuden pienenemään tuonne reiluun litraan. Kärsin tästä kovasti koska en pysty enää rakastelemaankaan kuin happipullot selässä, tapahtuma näyttää siltä kuin edesmennyt Jack Costeau painisi vitun ison rauskun kanssa. Ähellys ja regulaattorin korina on perkeleellinen, happipullot kolisevat ja punkka natisee. On siinä tunnelmaa kerrakseen. Tilanne on kuitenkin koiran kanssa tehtyjen lenkkien takia parantunut, ennen jouduin raahaamaan punkan viereen töissä käyttämäni kompressorin ja ajamaan sillä ilmaa itsetehtyyn maskiini. Se oli tehty puolikkaasta koripallosta johon väsäsin kirkkaasta lasista ikkunan, että näen ohjata sen violetin värisen amerikan luumuni sinne oikeaan paikkaan. Silloin sitä vasta meininkiä oli punkassa, kompura huusi kilpaa eukon kanssa ja minä heiluin koripallo päässä, voi vittu niitä aikoja..

No palatakseni tähän kohtaamistilanteeseen; tuuli ujelsi hengityselimissäni, se kuulosti siltä kuin tuhat kidutettua sielua olisi ulvonut tuskaansa yhtä aikaa. Naisen kasvot olivat sanoin kuvaamattoman kauhun vallassa ja vääntyneet tulevaan huutoon, silmät laajentuneina hän katseli kohti minua. Kauhuefektiä lisäsi vielä helvetin valkoinen ihoni, siihen ei aurinko eikä solariumin säteet tartu millään. Niinpä suuret mollisilmäni näyttivät varmasti mustilta aukoilta vitivalkoisessa taustassa, kahden puolen sitä vinoon lyötyä ja isoreikäistä nenääni. Uskon sierainteni olleen värisevien ampuhaavojen kaltaiset, tuulen riepoessa noita hapenottimia ees sun taas. Päällimäisenä vaatteena minulla oli sellainen keltainen huomioliivi joka aiheuttaa ihan saatanasti staattista sähköä hinkatessaan alehallista ostamaani takkia vasten. Niinpä kipinöin kuin perkele, pienet kipinät napsahtelivat ja väliin heitti oikein isompaa valokaarta joten se on ollut varmasti vaikuttava ilmestys. Kiitos kiinalaisten vaatevalmistajien. Naisen suusta purkautui kimeä huuto ja yritti kääntyä pakoon mutta kaatui rähmälleen kuraiseen maahan, kirkuen koko ajan. Yritin huutaa naiselle ettei tässä ole mitään hätää mutta se oli helvetinmoinen virhe. Suuni – kitalakea ja kurkkua myöten – oli aivan kuiva enkä saanut aikaiseksi kuin korinaa joka sai menemään kylmänväreet jopa omassa selässäni.

Kun välimatkaa oli enää muutamia metrejä, nainen ryhtyi rukoilemaan polvillaan eikä enää edes yrittänyt nousta pystyyn. Välillä hän vilkuili minua ja klenkkasin häntä kohden kipeän selkäni kanssa kuin zombi, toinen käsi ojennettuna häntä kohden ja toinen aivan suorana kun Lätkis yritti kiskoa minua eteenpäin naista kohden. Komentaessani Lätkistä olemaan kunnolla, tuuli tarttui kuiviin ja velttoihin poskiini mikä sai ne lepattamaan hullun lailla. Nyt äänimaailmaan tuli nenässäni käyvän ujelluksen lisäksi aivan uusi soundi, kumea pauke. Lähelle pääsette kun otatte käteenne ison pellin kappaleen ja ravistatte sitä edestakaisn, ääni muistuttaa kaukana käyvää ukkosta. Liivini kipinät, ujellus ja pauke saivat vaisen purskahtamaan itkuun. Se oli kyynelten sekaista huutoa, välillä keskeytyen syntien anteeksi pyytelyyn ja hyvästien jättämiseen. Päästyämme naisen kohdalle tämä pyörtyi ja se oli kyllä Lätkiksen vika. Se oli ottanut tyypillisen kerjäysasentonsa, jossa se istuu takajalkojensa päällä ja molemmat etutassut ovat koukussa sen edessä. Kelistä johtuen sen korvat olivat vaakatasossa ja se näytti leijuvalta, pieneltä puujumalalta joka on yhteydessä minuun kirkkaan säteen avulla (remmin kokomittainen heijastin nauha loisti kyllä aavemaisesti kelmeässä valossa). Seisoin naisen vierellä ja koitin kevyesti läpsiä häntä poskille ja saada hänet virkoamaan, pois kuraisesta maasta. Ei tulosta joten ajattelin soittaa kaverilleni josko hän tulisi auton kanssa, niin voisimme viedä naisen kotiinsa mikäli saisimme selville missä hän asuu.

Näitä puhuessani ja kännykkää kaivaessani, olin kääntynyt hieman kulmittain naiseen enkä nähnyt tätä enää kuin sivusilmällä. Pyörivä tuuli yltyi yltymistään ja riepoi vaatteitani niin lujaa että pelkäsin niiden repeävän, niin kuin muutaman kympin räteillä on tapana tässä kelissä. Kun vihdosta viimein sain kännykän käteeni, tapahtui monta asiaa yhtä aikaa mutta joiden kertomiseen menee tovi vaikka ne tapahtuivat muutamien sekuntien sisällä. No, koska olin eri kulmassa tuuleen nähden ja pää kääntyneenä sivulle, pääsi tuuli myös housujeni perseessä olevasta halkeamasta sisään. Puuskat painuivat raappahousujen ja alkkareiden läpi aivan saatanan ruttuisten ja velttojen persposkieni väliin. Nythän ne juhlat kabernaumissa alkoi; helvetillisen puuskan kourissa nenäonteloni ylsivät kimeään ja sielua repivään vonkumiseen, posket paukkuivat kuin tuhannen ukkosta ja nyt perseeni yhtyi tähän kakofoniaan omalla, veltolla mutta taajaiskuisella läpsytyksellään. Aivan kuin ne kidutetut sielut olisivat taputtaneet niin saatanasti omille kärsimyksilleen. En tiennyt enää mitä tehdä, seisoin keskellä tietä salamoiden ja pitäen ääntä kuin jonkun mielipuolisen kanttorin soittama, epävireinen ja helvetistä kotoisin oleva urkuharmooni. Tämä oli vironneelle naiselle liikaa, hän potkaisi minua munille ja lähti juoksemaan karkuun minkä jaloistaan pääsi. Lyyhistyin ähkäisten maahan ja katselin yhä kerjäävää Lätkistä joka tuntui ajattelevan että voi vittu, eikö tästä näytöksestä herunutkaan mitään. Vasta useiden minuuttien kuluttua pystyin aloittamaan kotimatkan.

Syy miksi halusin jakaa näinkin epämielyttävän kokemuksen kanssanne, on se että olen viime päivinä saanut lukea monessakin blogissa siitä kuinka ihmiset ovat tyytymättömiä omaan ulkonäköönsä. Olkaa herran jumala onnellisia omasta ulkonäöstänne, sillä minä jos kuka voisin valittaa omasta ulkonäöstäni. Sitä en kuitenkaan tee, vaan hyväksyn ison ja ujeltavan nenäni, paukahtelevat poskeni ja aivan käsittämättömän velton perseeni. Se on kuin jättimäinen, kaikkien tunnettujen matojen raiskaama ja tyhjäksi imetty persikka, paitsi että nahka siinä on samanlainen kuin norsulla. Yhtä ryppyinen ja täynnä karvoja. Korvani, nuo jumalattomat siipimutterit, pitävät tuulessa myös omaa hiljaista rutinaansa kun luonnonvoimat taivuttelevat noita kovettuneita rustoja puolelta toiselle. Ehkäpä tämän aamuinen nainen pelästyi myös harittavia ja lääkkeistä punertavia silmiäni, joka annostuksen nostosta johtuen seilaavat edestakaisin saamatta kiinni mistään. Kaikesta tästä huolimatta olen tyytyväinen kehooni ja huollan sitä uskollisesti; rälläkällä saa kätevästi kynnet leikattua ja kovettumat hiottua matalammaksi, noin kahdeksan litraa Tummelia auttaa kiristävään ihoosi ja pari litraa Visineä saa toisinaan silmänikin näyttämään elollisilta. Älkää siis rutisko, vaan nauttikaa kehostanne ja kasvoistanne, niin minäkin teen vaikka ruttuperse olenkin.

Hyvää sunnuntaita teille, te rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.


37 kommenttia:

  1. Njäh - vaikuttaisit täällä meillä varsin tavalliselta malmilaiselta. Kannattaisi siis miettiä muuttoa, jos haluaisit pysyä ns. tuntemattomana. Toki täälläkin tulisit tunnetuksi, mutta aivan eri sfääreissä :D

    VastaaPoista
  2. No hittolainen! Jahka tämän korsukompleksin remontit alkavat ja joudumme evakkoon, täytyypä harkita muuttoa etelään - hörhöjen luvattuun maahan ;D

    VastaaPoista
  3. Teretulemas - teille löytyy taatusti majoitus :) Kaikille kolmelle, Lätkiksen yhden ulkoilutusvuoron varaan itselleni!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiitos! Olemme nimittäin oikeasti lähdössä jonnekin, vuokrat näetsen pomppaavat ihan eri lukemiin remonttien jälkeen. Sellaisille, jotka ovat järjettömän korkeat keskellä ei mitään asumisesta. Juu, saat viedä Lätkistä ja tutustuttaa sen paikallisiin ihmeisiin - kunhan et tuppaa sitä herkkuja täyteen ;D

    VastaaPoista
  5. Tuon viimeisen kappaleen luettuani tunnen olevani kaunotar, joten näiltä osin sunnuntai alkoi hyvin.
    Pikkasen jäi vaivaamaan se edellisen postauksesi kommenttilootan lupaus (uhka) virasta jossain helvetin taloushallinnossa. Haluun jotain raflaavampaa, if possible;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän olet kaunotar! Älä siis pelkästään tunne vaan ole ja anna sen näkyä muillekin.
      Vai raflaavampaa jobia? Taloushallinnon virkaa ajattelin tietämyksesi ja ammattitaitosi takia mutta olkoon. Saat sitten vastuullesi kolmannen kerroksen itäsiiven ja nuoret tulokasmunkit. Saapuessaan ne täytyy tarkastaa ja osa ympärileikata, saapumiserässä on yleensä myös aina jokusia jolta pitää viedä pallit sillä ei niiden siveyslupaukset pidä. Vastuualueeseesi kuuluu myös vahtia ja kouluttaa niitä ensimmäisen vuoden ajan. Niihin ei sitten saa seota vaikka ne sitä kovasti yrittävätkin.

      Poista
    2. Kirkkoherralle nöyrimmät kiitokset uudesta virasta *lipoo jo huuliaan* !

      Poista
    3. :DDD Hemmetti teidän kanssanne!

      Poista
  6. Minäkin aina ihmettelen ihmisiä jotka eivät ole tyytyväisiä ulkonäköönsä ja pahimmassa tapauksessa korjailevat" sitä kammottavin leikkauksin. Näillä mennään mitä on annettu, ihan siihen asti, kun joku rupeaa ...hmmm, tuota... kirkumaan, kun tulen vastaan. Ei kun ihan hamaan hautaan asti.

    Suloista sunnuntaita ja sille kommunistisiiven koiralle rapsutus (vasemman korvan takaa, tietty)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllä jokainen ihminen on kaunis ja kaikista löytyy se oma juttu joka saa ne vastapuolen hormonit hyrräämään. Kerroin kommunistille terveisesi ja rapsutin sitä vasemman korvan takaa. Lätkis ihastui sinuun ja haukkui heti kiitosten perään kansainvälisen sekä jonkun minulle tuntemattoman kommarijollotuksen. Jessus mikä meteli ;)

      Poista
    2. Kyllä koira koiran tuntee ;-)

      Minä olisin sen laulunkin varmasti tunnistanut, koska olen sen verran penskana niitä (viinanhajuisilla) vappumarsseilla ja punaviininhuuruisissa illanistujaisissa joutunut kuuntelemaan.

      Äitini ja nykyinen miehensä ovat näin vanhemmiten aloittaneet mielenkiintoinen harrastuksen: liittyivät Suomen kommunistiseen puolueeseen ja olivat jopa kunnallisvaaliehdokkaina omalla paikkakunnallaan.

      Poista
    3. Oi niitä aikoja! Vappumarssit, ah ne olivat niin paatoksellisia vielä muutama vuosikymmen takaperin. Nykyäänhän ne tuppaavat olemaan hoipertelua periaatteen vuoksi :D
      Hatunnosto äidillesi ja hänen miehelleen! Vaatii kanttia heittäytyä politiikkaan ja vieläpä punaisen vaatteen alla, kaikki kun ovat niin kovasti kumarassa tuonne Jenkkilään päin ;D

      Poista
  7. Muu perhe on kirkossa (minullahan on sinne porttikielto), joten sain vapaasti nauraa jutullesi :D Meinasin vetää itä-timorilaisen yrttiteeni keuhkoihin ja on sinun syysi, jos saan aspiraatiopneumonian. Tulen vaatimaan siitä korvausta. Mietin vielä, missä muodossa ;)

    Ps. olette sydämellisesti tervetulleita myös meille asumaan. Jos vain Lätkis tulee toimeen kymmenen kissamme kanssa. Toisin kuin Malmilla (sori, Polga), täällä on maaseudun idyllinen rauha eivätkä naapurit häiritse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta rakkaani! Nyt ymmärrän mistä mystisyytesi saa lisäpotkua, eihän noita itä-timorilaisia litkuja kukaan kuolevainen juo sillä nehän saavat aikaan varsin hmm... erikoisia tuntemuksia aikaan. Kiitos kiitos jälleen kun vedit sen sivistyksen maton altani, minähän luonnollisesti tiedän mikä (enkä varmana googleta)aspiraatiopneumonia (<meni vartti että sain noin vaikean sanan kirjoitettua että kiitos siitäkin) oikein on. Jos se ei ole paha juttu niin toivottavasti saat sen ja korvausvaade on *köh* jokin....kohtuullinen ;D

      Voi kiitos asuntotarjouksesta! Nyt kyllä heitit pahan sillä maaseudun rauha on kyllä ihan ehdoton juttu, en uskalla päättää vielä enkä varsinkaan kommentoida enempää ettei rakas Polga suutu. Lätkis kyllä tulee kattien kanssa toimeen mutta se onkin sitten eri juttu tuleeko katit Lätkiksen kanssa ;D

      Poista
    2. sori, mulla tulee ihan automaattisesti noi diagnoosit noin, en osaa ajatella niitä suomeksi. Aspiraatiopneumonia on keuhkokuume, joka tulee kun vetäiset jotakin vahingossa keuhkoon. Vanhoille ihmisille kohtalokas, minä ehkä! selviän hengissä. En vaadi kohtuuttomia korvauksia ;DD

      Poista
    3. Ahaa ja helvetti sentään, toivottavasti sinä et sellaista saa itsellesi niiden itä-timorilaisten juttujesi kanssa :D
      Ymmärrän sinua ja ammattitermistön käyttöäsi, työ on niin verissä ettet osaa vapaallakaan olla ajattelematta. Tuli mieleen tuhma ajatus (anteeksi ja toivottavasti ymmärrät) tuosta termistöstä; on siinä ukollasi ollut opettelemista seurusteluaikoina kun toinen kirkkain silmin puhuu haluavansa vähän pedentraatiota... ;D (hyi minua, enkä ole varma menikö tuo termi oikein mutta tajuat kyllä)

      Poista
    4. Kuule, hän oppi yllättävän äkkiä latinan kielen ;);) Motivaatio oli niin korkealla ;D

      Poista
  8. Tykkäsin erityisesti kolmannen kappaleen kohdasta "...tulli ujelsi hengityselimissäni", toki jäin hieman miettimään oliko nyt kyseessä viranomainen vaiko rakennus vai ihan molemmat yhtenä kombona. Yleensä en pelehdi pilkkujen kanssa, mutta nyt jostain syystä huvitti. :)

    Tiäkkö mitä, olen oikeasti sitä mieltä että omasta ulkonäöstään nillittäminen on typerää (ja silti itse teen sitä silloin tällöin) ja omiin vajavaisuuksiin pitäisi osata suhtautua lähinnä huumorilla. En vaan ole vissiin vielä tarpeeksi nähnyt muita rujokkeita itseni lisäksi, jotta osaisin hyväksyä oman olomuotoni - mutta ehkä muutaman vuoden päästä kiintiö on jo täynnä.

    Onhan se kiva saada huokailuja osakseen, vaikka sitten ne olisivatkin siitä syystä että on niin kammottavan näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, sinä pieni pilkunnussija! :) Ei vaan, kiitos oikoluennasta, noita jää aina vaikka kuinka tarkkaan yrittää lukea ja siistiä tekstiä. Kieliopillisiin virheisiin en edes viitsi syventyä - riittää kun sanat ovat kirjoitettu oikein.
      No niin on! Ne "vajavuudet" ja "epäkohdat" teidän naisten ulkonäkö pohdinnoissa on siellä korvien välissä eikä missään muualla. Vai mitä mieltä olet, pitäisikö minun joka päivä ruoskia itseäni kun ei ole virheettömiä kasvoja, ei trimmattua kroppaa eikä kolmekymmentä senttistä kalua? Helvetti, jos en kelpaa tälläisenä niin sitten en. Kaksitoista vuotta tässä kuitenkin on menty eukon kanssa eikä se vielä ole lähtenyt mihinkään, niin se joko hyväksyy meikäläisen tälläisenä tai sitten se on todella kovan luokan masokisti. Niin se on joka parisuhteessa, ei se toinen siinä vieressä nyhjää ja yritä aina iltaisin kammeta päälle vaikka olisit kuinka väsynyt, ellei pitäisi tästä.. Vai mitä? Murinat johtuu miehillä mustasukkaisuudesta, kuin ne jumalattomat pään viskelyt ja ihme tuhahdukset teidän naisten puolelta samasta aiheesta <3

      Poista
  9. Luulen, että naishenkilö koki jonkinlaisen ihmenäyn siinä rukoillessaan. Ei vain kehdannut myöntää pelästyneensä ensin ja siksi potkaisi sinut maahan. Kaikenlaisia naisihmisiä sitä onkin liikkeellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hittolainen Puskis, enpäs ajatellut asiaa tuolta kantilta. Tosin ainoa ihmenäky naisella taisi olla sitä, kun hän ihmetteli että miten tuollaisia voi kulkea vapaana mutta oikeassa olet, kaikenlaisia naisia sitä onkin.. ;D

      Poista
  10. Mieluummin vanhenen arvokkaasti (ei mahdollista tässä tapauksessa, arvokasta minussa on vain korut) kuin irvokkaasti leikkelyiden, botoxien ja muiden villitysten avulla. Riittää kun pistää googlen kuvahakuun donatella versace niin näkee mitä on kauneuden irvikuva.

    Ja kyllä, onnittelen. Suunnilleen ensimmäisen kappaleen puolivälissä olin jo tyrskinyt kahvini nenän kautta näytölle ja meni jumalattoman pitkä tovi siivotessa valkoisen läppärin näppäimistöä puhtaaksi räkä- ja kahvitahroista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirnakka, Donatella on kans mun suosikki. Toinen on tää, joka haluaa näyttää kissalta eli Jocelyn mikälie. Aivan karsee.

      Poista
    2. Jessus sentään Hirnakka, älä pelottele! Kävin googlettamassa akan kuvan ja voi vehnänen minkä näköinen eukko.. Ei hyvänen aika, sehän näytti ihan vanhalta nyrkkeilijältä turpeine huulineen ja kulmikkaine kasvoineen. Tietysti hänessäkin on oma kauneutensa, en vain löytänyt sitä näin äkkiseltään..
      Älkää nyt hyvät ihmiset tyrskikö ja vetäkö henkeenne kun toinen koittaa parhaansa mukaan kertoa ulkonäöstään ;D

      Poista
  11. Haaste! http://eimennytniinkuinelokuvissa.blogspot.fi/2012/11/kahdeksan-asiaa-lisaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, kävin lukemassa ja kommentoimassa teikäläisen luona. Nyt sinä likka sen tempun teit, vai että kuusitoista asiaa itsestäni... pakko kai se on alkaa miettimään että mitähän sitä paljastaisi..Ärrhhh! ;D

      Poista
  12. Miten sie tiiät niin hyvin peräpeilisi ulkonäön?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Sanna rakas, sitä on rienattu niin monta kertaa niin monin eri kuvauksin että onhan se jo tutuksi käynyt ;)

      Poista
  13. Tiedätkö, muuton ajaksi voin ottaa Lätkiksen tänne terapiaan... saattaisi tarvita tällaisen ahdistuvan keskiäkäisen akan rauhoittavaa jatkuvaan uneen perustuvaa elämää... ja aamulenkki viideltä on taattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos Outsa rakas! Kerroin asiasta Lätkikselle ja se tuntui olevan kovasti mielissään, varsinkin kun kerroin noista klo 05.00:n lenkeistä. Lätkis makaa myös mielellään, kunhan se on ensin saanut ne ankarasti vaatimansa aamusafkat ja ulkoilulenkin. Sillä on sitten paha tapa nukkua tyynyllä ja varastaa paikka että pidä puolesi :)

      Poista
  14. Saatanasti kommentteja.

    No, ensinnäki sulle tarttee näköjää alkaa opettaa laiskuuden alkeita. Eihän tollassesta nussimisesta mitää tuu. Laiskuuden huipulle vienyt uroo kääntyy sängyssä selälleen ja antaa naisen tehdä työn.

    Ihminen ei oo koskaan eläissään tyytyväinen, kuin pienii hetkii sillontällön. Ja mikä on lähinnä kun haluu olla tyytymätön. Oma itte, siitähän niitä vikoja voi ettiä, jos ei muualta löydä.

    Mukavaa illajjatkoo sinne koko poppoolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helvetti kun pelästyin, luin aluksi että saatanan kommentoija.
      No hitto, se olisikin mukavaa kun saisi maata vaan selällään mutta meillä menee tuo kioski hyvin sukkelaan kiinni jos ei itse jaksa aktiivisesti heilua luukulla. Muuten tuo esittämäsi tapa olisikin mitä parhain! ;)
      Olet muuten niin helvetin oikeassa tuon tyymättömyyden suhteen kun olla ja voi. Ensinnäkin, ihminen kun saavuttaa jotain niin se haluaa vaan lisää. Tästä syystä useimmat ovat ahneita paskiaisia. Toisekseen, ihmisillä on kumma tarve olla paremman näköisiä kuin muut - tai ainakin paremman näköinen kuin naapurinsa. Noin yleisesti ottaen, ei kaikilla tätä tarvetta ole. Perin raskasta sellainen elämä sanon minä. Paremminhan sitä saa ryysiksessäkin tilaa kun on sen näköinen että on jo lahonnut pidemmän aikaa ja joku paikka lärvistä tippuu ihan just.
      Kiitoksia, erittäin hyvää sununntai - iltaa myös sinne teille!

      Poista
  15. Mullehan kävi kerran yömyöhällä niin, että kun astuin ulos takapihalle, niin siinä parin metrin päässä törötti zombi. Silmät seisoivat päässä ja etukenon vuoksi kädet roikkuivat polvissa asti. Onneksi käteni oli vielä ovenkahvalla, joten astahdin nopeasti takaisin sisään ja suljin oven. Kurkin verhojen takaa ja siinä se mölisi ja örisi ja hoippui aikansa, karjahteli minulle jotain käsittämätöntä kunnes kääntyi randomisti oikeaan ja vasempaan kuin tuuliviiri osaamatta päättää, mihin suuntaan laahustaisi. Joten ymmärrän kertomasi perusteella naisen pelon. Hän varmaankin luuli törmänneensä aamuyön pimeydessä, otolliseen aikaan eli hämärän rajamailla, demoniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä saattaa olla totuuden siemen. Ehkäpä kyseinen naishenkilö koki asian juuri näin ja mistä sitä tietää jos vaikka aikaisempaa kokemusta demoneista? Vai on teilläkin päin zombeja, ne ovat perin vallattomia toisinaan kun yrittävät selvittää jotain asiaa. Yleensä se liittyy kyytiin, niillä on ihme pakkomielle matkustamiseen ;)

      Poista
  16. Lisää horroria, googlen kuvahakuun old lady with silicone ja heti eka kuva syöpyy ikiajoiksi verkkokalvoille X(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tattis Hirnakka! Nämä maanantai aamut kun ovat muutenkin sellaisia töksähteleviä, niin nyt oli tarjolla sellaista kauneutta mikä sai aamupuuron jäämään kurkkuun ja yllättäen ei tehnyt enää yhtään mieli. Jos tuuperrun kesken päivän, korvausvaateet lähtevät Torpan suuntaan ;D

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...