keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Pos./Neg. -postaus aka kiitos Karma


Me kaikki osallistumme siihen ja aina täydenkuun aikaan kokoonnumme tuon mystisen, maasta kohoavan kolmion ympärille ja aloitamme hedelmällisyysriittimme. Paljon alastomia vartaloita, tanssia nuotioiden loimussa sekä hyvää syötävää. Vartaassa paistuu kokonainen sika ja naiset ovat tuoneet erilaisia hedelmiä ja viiniä litratolkulla. Minä joka olen lopettanut alkoholinkäytön, joudun juomaan Santosta päästäkseni samoihin fiiliksiin heidän kanssaan, sillä siinä on kahvi joka vie ajatukset kertakaikkiaan toisiin sfääreihin ja laajentaa tajuntaa ennen näkemättömiin ulottuvuuksiin. Tanssimme, syömme ja naimme aina aamuun asti, kunnes erkanemme. Toiset menevät nukkumaan ja toiset lähtevät töihin aivan sekaisin, jopa siinä kunnossa että painavat pitkän päivän täysin alastomana ja omena suussa. Tuo mystinen kolmio sijaitsee kolhoosimme ohi kulkevan tien ja meille päin kääntyvän tien risteyksessä. Kyseessä on siis t-risteys josta pääsee ohikulkevalle baanalle. Molemmat kaistat ovat aurattu mutta keskelle risteystä jätetty monen neliön kokoinen, kolmion muotoinen töppäre eli penkka jostain syystä. Näin on ollut monena talvena emmekä tiedä minkä vitun takia, ehkäpä kolmion kohdalle ja tien alle on haudattu joku suurmies tai sitten se on bermudan kolmion korpiversio. Ei pidä mennä lähellekään tai käy kehnosti. Tai sitten aurakuskilla ei ole kaikki piispat kokouksessa, mene ja tiedä.

Kävin eilen lääkärin tarkastuksessa joka muuten on harhaan johtava sanonta. Ei siellä mitään lääkäriä tarkastettu vaan lääkäri tutki meikäläisen elintoiminnot eikä hyvältä näyttänyt. Helvetisti verikokeita ja vielä enemmän röntgenkuvia. Verinäytteiden analysointi oli niin raskasta että lääkäri pyysi anteeksi, otti muutaman temppujyvän ja jatkoi lukemistaan. Väitti ettei ole koskaan tavannut ihmistä jonka veren rautapitoisuus olisi niin perseestä, että se on vetänyt ruosteeseen mutta meikäläisellä on kuulemma niin. Olenkin ihmetellyt raudan makua suussani. Tahdonvoimaani ja elämän haluisuuttani lääkäri kehui kovasti, sanoi että olen vakaasti päättänyt pitää tästä ohuesta elämänlangasta viimeiseen asti kiinni. Kysyessäni että mistä moinen päätelmä, lääkäri sanoi asian juolahtaneen hänen mieleensä kun kerroin ankarasta nortin poltostani ja hänen katsellessaan keuhkokuviani. Kehtasi verrata näitä mahtavia palkeitani paperipussiin jonka läpi on ammuttu haulikolla. Myös selkäkivut saivat selvyyttä, minulla on vasemman lonkkaluun paikalla toivomusluu – sellainen mikä kanoilla on – eikä se kuulemma oikein kestä rasitusta, kuvien mukaan näyttää olevan kolmesta kohdasta poikki. Se selittää miksi aika ajoin kävelen ympyrää ja päässäni soi se Fredin aiheesta kertova kappale, joskus montakin tuntia päivässä. Kipupoliltakin niiden piti soittaman eilen vaan eivätpä soittaneet eivätkä myös vastanneet kun yritin heitä tavoittaa. Ei muuten mutta respa piti uusia / vaihtaa lääkitys mutta kumpikaan asia ei sitten toteutunut. Respa on loppuun käytetty ja lääkkeet loppuvat torstaina joten tulee ratkiriemukkaat joulun pyhät mikäli en saa uusittua respaa. Todennäköistä on että tavallisuudesta poiketen saatte lukea sellaisia mittavia postauksia jos ensimmäisessä lukee ”hei” ja seuraavana päivänä ”hengissä” jne. Tapaninpäivänä voikin olla sitten hiljaisempaa.

Jotain positiivistakin; eukko paistoi eilen mittavan määrän joulutorttuja ja minä sain vahtia viimeisen pellillisen hänen kysyessään minulta lukemattomia kertoja että voiko hän luottaa minuun ja mennä suihkuun. Vastasin että ole huoleti, kyllä minä osaan sen verran katsoa ettei ne pala. Niin osasinkin ja nyt niillä on kysyntää Japania myöten. Laitoin kuvan niistä nettilevitykseen ja heti tuli yhteydenotto, kyseessä oli jolu salamurhaaja porukka jolta oli ninjantähdet päässeet loppumaan. Olivat aivan haltioissaan niistä aivan saatanan mustista tähdistä joita minulla oli koko pellillinen, kehuivat kovasti etteivät ne näy yön pimeydessä kun ne viskaa menemään. Reppanat luulivat kaiken lisäksi että olen jonkinlainen noita, siinä kuvassa kun leijailee mystistä, valkoisen ja mustan sekaista utua. No, musta on nokea ja valkoinen on jauhesammuttimen jauhetta, tuuttasin koko 5 kg:n pullon tyhjäksi uuniin kun sieltä löi aivan vitulliset liekit ja sankka sauhu. Noitamaista ulkomuotoani vahvistaa ja komistaa kaksi sarvea ja ne taasen ovat peräisin vaimon kaulimesta. Ilmeisesti häntä harmitti jokin verran joulutorttujen kohtalo ja keittiön kunto kun sillä tavoin innostui tuota marmoripötköä heiluttamaan. Saatanan joulutortut.

Kävin myös eilen töistä tullessani kaupassa, ostin normaalien ruokatarvikkeiden lisäksi kääretortun. Olen näet ollut jokusen päivän suklaalakossa ja ajattelin palkita itseni iltakahvilla ja kääretortulla. Kassi oli aivan täynnä enkä halunnut kääretortun menevän kasaan, niinpä kannoin sitä toisessa kädessäni ja pääsin autolle turvallisesti vaikka piha olikin melko liukas. No, siinä avatessani ovea, eräs kyläläisistä tuli ja kysyi että vosinko tulla hieman tönäämään hänen autoaan. Hän kun oli parkkeerannut liian lähelle penkkaa eikä nyt päässyt lähtemään. Lupasin siinä samalla kun nostin ostokseni autoon ja niinpä lähdimme talsimaan pihan toiselle puolelle. Minulta jäi kuskin ovi auki mutta en viitsinyt palata laittamaan sitä kiinni koska työntöoperaatisossa tuskin menisi muutamaa minuuttia kauempaa. Auto saatiin liikkeelle minä palasin omalleni ja päräytin kotipihaan missä huomasin kääretortun puuttuvan. Tarkistin kassin ja auton lattian, torttua ei missään. Kirosin lahjakkaasti, tuijottelin tuulilasista ulos ja mietin että olisiko joku kylän koirista napannut sen kun ovi oli auki. Vitutti niin paljon ettei huvittanut uutta lähteä hakemaan joten otin kassin, nousin autosta pois ja aloin laittamaan ovea kiinni kun kääretorttu löytyi. Siellähän se oli ollut perseeni alla, nyt noin sentin paksuisen ja toisesta päästä räjähtäneenä, kreemiä sekä Ransun kuskinpukilla että minun perseessäni. Voin sanoa olleeni ainakin kerran elämässäni herkkuperse, noin niinkuin kirjaimellisesti. Helvetin kääretorttu. Perkeleen kyläläiset ja työntöoperaatiot.

Ei tarvitse olla Albert E. Tai Stephen Hawking tajutakseen että meikäläistä hieman vituttaa. Ihan kunnolla ja rankemman kautta, kaikki yhdessä ja joka juttu erikseen. Ei nuo yllämainitut niinkään – pois lukien kipupolin mulkut – vaan muutamat asiat jotka eivät nyt oikein kulje. Maailmassa on henkilöitä joiden kanssa asioimisessa päätin vaihtaa sähköpostin ja puhelimen ihan tavalliseeen suomalaiseen pesäpallomailaan. Sen kanssa kun ei tule katvealueita eikä tarvitse pelätä sähkökatkosta, ohjelmistovikaa tai akkujen tyhjenemistä. Viestiminen tapahtuu reaaliaikaisesti ja asia menee kerralla perille. Palautteen nopetta voi itse säätää lyöntien voimakkuudella ja sillä, mihin kohtaa ne osuvat. Polvet ja kyynärpäät tuottavat varsin nopean palautteen, lisäksi viesti muistetaan varsin pitkään eikä se pääse näin unohtumaan.

Pahoittelen mitä suuremmassa määrin varsin negatiivista postaustani mutta nyt ei Karma kohtele hyvin eikä edes välttävästi. Turhaahan se on teihin purkaa pahoja fiiliksiään mutta oli pakko tyhjentää päätä ja toivottavasti ymmärrätte. Huomenna on päivä uus ja kaiketi silloin taas palataan normaaliin arkeen täältä hullujenhuoneelta. Niinpä toivotankin mitä parhainta keskiviikkoa teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.






25 kommenttia:

  1. Meillä taitaa olla sama kivunhoitosysteemi... mitään ei saa ja siitäkin vielä otetaan pois. Btw, suklaa olisi kestänyt perseen alla! Eivät ne 5 v. vanhat kääretortut kestä yhtään mitään :)

    VastaaPoista
  2. Ai niin, unohdin kysyä, miten usein on tullut vierailtua tuolla Mekong-joen suistossa? Jälkeläisesi kyselevät: http://yle.fi/uutiset/pirullisennakoinen_beelzebub-lepakko_ja_125_muuta_eliolajia_loydettiin_suur-mekongin_alueelta/6422330

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakkaani, piristit aamuani kummasti tuolla jälkeläisiini liittyvällä linkillä. Isäänsä on tullut, häijyn näköinen otus. :DD

      Tosta kivunhoitosysteemistä; no nyt sain taas pikkuisen esimakua mitä taistelua se sulla on ja ehkäpä tota esittelemääni viestintävälinettä voisi käyttää myös virastoasioissa ellei se johtaisi välittömästi pakkopaidan pukemiseen.
      Kääretorttuja en enää osta vaan kituutan aikani ja siirryn takaisin suklaaseen ;)

      Poista
  3. Mulla kävi samoin omien herkkujeni kans, mutta ne olikin suklaalla sipaistuja styroksipyörylöitä. Lisäksi kaksi kaupasta ostettua jutskaa on hukassa kokonaan. Ei oo juuttunu pehvaan, tarkistin...
    Ja jos vitutus edes piirun vähenee, kun sen kirjoittaa, niin se kannattaa tehdä.

    VastaaPoista
  4. Vai on sulla ollut sama kohtalo, sympatiat siitä. Totta tuo mitä sanoit kirjoittamisesta, kiitos siitä.

    VastaaPoista
  5. Herkkuperseelle tsemppaavia ajatuksia.

    Meidän äiti aina sanoo, että hänen ja minun tekemät kääretortut näyttävät rekan alle jääneiltä käärmeiltä toisin kuin esikoisen, joka on armoitettu jauhopeukalo. Näyttikö tämäkin yksilö käsittelysi jälkeen siltä?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en olisi itse parempaa vertausta voinut keksiä, kyllä tämä juuri näytti siltä :D

      Poista
  6. Toivottavasti saat kipulääkkeesi kuntoon. Tulee parempi joulu Luostar.. siis tarkoitan teille kotiin.
    Ostin eilen munakellon (EI heijastava). Se on juuri noita uunivahtimisia varten. Moinen oiva keksintö on ollut hankkimatta ja Pirkkoinkeri kommentissaan minulle sitä suositteli. Suosittelen sinullekin. Nyt kun vielä muistaisi käyttää sitä.

    Parempaa jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munakelloo olisi varmasti hyvä hankinta mutta kun tuo eukko on niin skeptinen kaikkia kellon osto yrityksiäni kohtaan. Kyllä nuo lääkeasiat järjestyvät.

      Poista
  7. Miten lienee tullut mieleeni havainto siitä, miten olen huomaamattani tullut nauttineeksi Jarrua. Siis postauksesi aiheutti havainnon. Paskamaisen rankat työvuorot ja siinä vieressä lusittu migreeni hoitaa Jarrut. Ei tee mieli elääkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt Outsa rakas tapa itseäsi sillä työnteolla. Kai se on tämä nykyinen maailman meno sellaista ettei tarvitse enää kenenkään bromia syöttää, älytön työnteko vie mehut ja panohalut. No ei vaan, ei se halua mihinkään vie mutta voimat. Elää kannattaa aina, vaikka ihan vaan kiusallaan.

      Poista
  8. Voi torttuparkoja, joka lajia :D *naurelee salaa*

    Oletko edes toivonut mitään sillä toivomusluullasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs kuule naureskele mun tortuille! :D
      Olen, useaankin otteeseen vaikka se onkin tuskallista. No tietäähän sen mun tuurilla että koko touhu on turhaa ja sitäpaitsi pitäisi sinun tietää mun toivomukseni...;)

      Poista
  9. Siis pesäpallomailan hankintaan. Mulla on yksi ainoa velallinen, joka ei ole maksanut velkaansa ajallaan. Nainen vielä. Lupaukset ovat aina suuria, mutta maksupäivänä sattuu kaikenlaista...

    Toivon todella, että saat päänsärkylääkkeesi. Olin viikonlopun duunissa migreeni seuranani. Ilman täsmälääkkeitä olisin ollut työkyvytön.

    Mutta ihanaa, kun sait tortut paistettua. On sitten jouluna kiva nakerrella niitä ;DDDDDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Velkomusasiat ovat siitä ikäviä ettei niissä tunneta sääliä vaikka kyseessä olisikin kauniimpi sukupuoli. Enempää en sano ettei kukaan saa vääriä käsityksiä.
      Kyllä tuo lääkeasia varmasti suttaantuu ja sympatiat sulle, migreeni on varsin ikävä seuralainen. Varsinkin kun se seuraa hautaan asti.
      Kyllä mä sulle ihanat näytän jos vielä rienaat mun torttujani ;D

      Poista
  10. Joitakuita vuosia sitten menin minäkin lääkäriin, koska yököitti ja kovasti heikotti. Ajattelin, että hemoglobiinini on varmasti 60, kuten Mankun isoisällä, joka oirehti samalla lailla.
    Lääkäri sanoi, että kupata sua pitäis. Hemoglobiinini oli 171. Siis kuin Auran sinappia. Minullakin tuli (ainakin omasta mielestäni) raudan maku suuhun.

    Toi sinun kääretorttusi pelasti ainakin minun loppupäiväni. Ikäväähän se sinulle...(pidätettyä nauruntyrskettä).

    Tupakoinnista en viitsi sanoa mitään. Sanoin aikoinaan äidilleni varovasti ja hän laittoi röökin palamaan molempiin suupieliin. Tiedän kyllä kokemuksesta, että lopettamisen halu pitää tulla itsestä, eikä toisten hokemisesta. Kährästin itse punaista Mallua askin päivässä 25 vuotta. Nyt olen ollut polttamatta saman mokoman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäni poltti kolme askia vihreätä norttia päivässä, meistä lapsista (5) ei polta kukaan. Oli tehokas valistus :)

      Poista
    2. Kaisa: Olipas sulla tykkyä verta, olisko ollut sen tupakin polton peruja? Onnittelut kuitenkin että pystyit lopettamaan ja olet ollut noinkin kauan polttamatta. Mitä kääretorttuun tulee niin ei aina voi onnistua ;D

      Puskis: Vanhan liiton jääkärit olivat kovaa tekoa. Vihreä nortti kun on sen verran tykkyä tavaraa että EU:kin sen kielsi.

      Poista
  11. Ai saakeli, ei sullakaan mene vahvasti. Otan osaa sekä ninjatorttujen että kiärmestortun takia.

    Kerran väsäsin ihan omin pikku kätösin semmoisen hienon ranskalaisen jouluhalon. Googleta. Sitten unohdin sen silloisella joulumökillämme terassille, pakastui oikein roimasti ja se hemmetin ruskea jättipökäle oli kämähtänyt umpijäähän.
    Eihän sitä sitten syönyt susikaan. Viskasin mokoman jöötin lähtiessäni pellolle. Ehkä sen söi harakka joka kuoli myöhemmin helvetillisiin vatsanväänteisiin.

    Minuakin kiinnostaa se toivomusluuhomma, kerro!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :DD Älä olisi heittänyt sitä pois, kotiin mukaan ja pakkaseen - sitä olisi ollut niin hieno esitellä sukulaisille vaikka joka vuosi ja mistäs muuten tiedät vaikka harakoilla olisi ollut elämänsä paras joulu?
      Toivomusluuhomma on tuskallinen sillä perinteen mukaanhan se pitää napsauttaa poikki ja samalla toivoa. Nyt olen kolme kertaa rusikoinut lonkkani sairaalakuntoon eikä mikään toivomus ole vielä natsannut ;D

      Poista
  12. Hihihihi! Mullakin loppuu lääkkeet ja konekin räjähti silmille. Kissa on munaton ja muuten se miten menee jää nähtäväksi. Hihihihi, ehdin paistaa piprit. Hähähähä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen kaikki tekstit täältä joululomalla, jos kone antaa.

      Poista
    2. No ei mene hyvin sinullakaan jos konekin on possahtanut ja lääkkeet loppu. Kissaa varmasti vituttaa, siitä ei epäilystäkään ja hyviä lukuhetkiä ;D

      Poista
  13. Höh. Kerta se on ensimmäinenkin, ettei Pepponen postaus naurata hysteerisesti (vähän kyllä nauroin käärmetorttuincidentille, ihan vähän :) Mutta on se nyt prkl jos ei yhtä reseptiä saa uusituksi! Onkohan se lääkäristä kiinni, jos ei se ole muistanu/jaksanu pistää nimeensä alle? Älä ny tässä asiassa anna periksi kun muutenkin jaksat sinnitellä. Joka tapauksessa tsemppiä, jospa se päivä paistais risukasaankin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Menna, kyllä tuo lääkeasia järjestyi tänään eli ne menee vaihtoon heti vuoden alusta. Lääkkeet kovenee eli pahoinvointia on odotettavissa.

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...