perjantai 11. tammikuuta 2013

Nyt meni kyllä mun reinkarnaatiotouhut aivan perseelleen


Ei voi sitten tässä jälleensyntymis-asiassakaan käydä tuuria, perkele sentään. Muut kyllä syntyvät vapaiksi taivaan linnuiksi ja voivat liihotella minne haluavat mutta entäpä meikäläinen? Ehei, meikä kuolee ja syntyy valtiojohtoiseksi firmaksi ja tällä kertaa vieläpä kolmen sellaisen sisäsiittoiseksi risteytykseksi. Kyllä, minussa on kolmasosa sähköyhtiötä mikä selittää tuon virranjakelun pätkimisen, eilenkin kesken kommenttien kirjoittamisen olin yht'äkkiä vaan pudonnut – luomet kiinni ja korinaa kurkusta. Se johtui nimenomaan päästä sillä hylkäsin sen Ketipinorin heti kättelyssä, olen teuronut työelämässä ihan tarpeeksi tapettiliisterin kanssa joten en viitsi sitä vapaa-ajalla tehdä. Sitähän tuo jonkun Mengelen kehittämä lääke nimenomaan on. Jäi sitten loput kommentit kirjoittamatta, puhumattakaan siitä että olisin käynyt lueskelemassa muiden blogeja.

Yksi kolmasosa edustaa VR:ää, paljon lupauksia tulevista ja menevistä tapaamisista jotka eivät toteudu kun hullu puuttuu kiskoilta. Tapaamisen muut osanottajat kyllä tähyävät taivaanrantaa johtavaa tietä katsellen että koskahan se heihei-heppeli sieltä saapuu mutta aivan turhaan, minä hätistelen pikkuväkeä pois olkapäiltäni jossain toisaalla tai vihdon metrisellä koivuhalolla keskellä metsää. Ei riitä kiskot eli olen autuaasti unohtanut sovitun tapaamisen kun ei informaatio kulje firman sisällä. Kahjoa ei näy eikä kuulu. Lipputoimisto tai neuvontakaan ei pelaa koska kännykkään ei vastaa kukaan, syynä kyseisen helvetinkoneen unohtuminen kotiin, työmaalle, paskahuussiin,Kelaan, apteekkiin,pesukoneeseen etc. Samoilla linjoilla mennään kuin aikaisemminkin eli talviaikataulut katastrofikertoimella ovat voimassa läpi vuoden ja mikäli kiskot vielä löytyisivät jostain niin se olisi hyvä juttu.

Viimeistä kolmannesta edustaa sairas kombinaatio kaikkien valtionjohtoisten firmojen asiakaspalvelusta. Saa hulluna painella ykköstä valitakseen ensin kielen jolla haluaa tulla palveltavaksi, sitten sormet verillä kakkosta ohjautuakseen oikeaan suntaan asian kanssa ja lopulta joutuu turvautumaan koko nyrkkiin ja paukuttamaan sillä näppäimiä kun asia ei etene. Tämä ilmenee siten että kun meikäläiselle yrittää selvittää jotain asiaa tai saada johonkin juttuun vastausta, tuijotan minulle pajattavaa henkilöä typerä hymy naamallani ja hyrisen hiljaa. Lauluääneni on sitä luokkaa ettei sitä vitun odotusmusiikkia tarvitse kuunnella. Muut risahdukset ja rytinät linjoilla onkin sitten sitä paremmat joten kannattaa siirtyä kauemmaksi kun sitä ei koskaan tiedä mitä karjahteluita tuo suuvärkkini päästelee. Monesti olen ollut tilanteessa jossa a) minulle tarjotaan ystävällisesti paperia suupielestä valuvan kuolan pyyhkimiseksi tai b) minua on tökitty epäuskoisena että kuoliko se perkele tuohon pystyyn tuo helvetin virne naamallaan. Näissä tilanteissa taustamusiikki kyllä soi, te ette vaan sitä kuule. Suosituimpina kappaleina lasten laulut, varsinkin se missä kerrotaan sen jäniksen mäkihypyistä tyyliin ”pois alta vaan me lasketaan..” ja tästä syystä kannattaakin aina välillä katsoa jalkojeni juureen ilmestyykö sinne minkä kokoinen ja värinen lätäkkö.

Jep, näin on päässyt käymään ja mikä tässä on järkyttävintä, te pääsette tutustumaan siihen virallisesti hulluun mieleeni. Sitä kun on pidetty aisoissa kaiken maailman lääkkeillä mutta nyt ei kertakaikkiaan mene mitään ja vanhat jäämätkin alkavat sitten poistua pikkuhiljaa, muuttuvat tekstitkin entistä hämärämmiksi. Ihan vaan tiedoksi että osaatte sitten suhtautua paremmin kun paljastelen / paljastuu kaikkea mistä te ette tiedäkään....
Tosin ne ovat positiivisia sellaisia sillä vaikka hullu olenkin, olen aina ollut sitä positiivisella tavalla. Näinpä näytölle ei lävähdä kenties muuta kuin tutkimusmatka suolistoni sokkeloihin (se on hyvä, miltei Discover-laatua oleva video leikkauksestani) tai listaus pimeimmistä fantasioistani. Jälkimmäiseen on kyllä syytä suhtautua pienellä varauksella sillä teillä rakkailla ja niin suloisilla Luostarin naisilla on niissä merkittävä osa....no, kunhan härnäsin tai sitten en...

Sitten kiitos, oikein lämmitti sydäntä kun kävin pikaisesti katsomassa vanhoja kommentteja (joihin tulen kyllä vastaamaan) ja huomasin Haunted bones....-tekstin tiimoilta käydyn oikein kunnon vanhan ajan torikeskustelun. Sellaisen, missä joukko naisia sattuu kohtaamaan toisensa ja ”vaihtaa muutaman ajatuksen” (normielämässä tämähän tarkoittaa tunnista kolmeen tuntiin venyvää sessiota). Teillä näytti olevan oikein vilkasta, keskustelu polveili herneitä sisältävistä talkkunajauhoista kylmän version kautta Hiacen tunkkiin ja sieltä edelleen bemaritussuun ja virkavallan hämmennykseen. Nauraa käkättelin täällä vedet silmissä, pissa lorisi lattialle, vaimo huusi ja moppi heilui. Kiitos, te autatte jaksamaan näiden paskojen olotilojen läpi ja toivonkin että voin tämän joskus ja jollain tapaa korvata teille – te olette sen ansainneet.
*Lähettelee huulet töröllään pusuja jokaiselle*

Lääkkeistä luopumisesta ja pään lopullisesta sekoamisesta on seurannut jotain hyvääkin, uusia innovaatioita on syntynyt paljon ja odotankin että pääsen toteuttamaan niitä heti kun fysiikka antaa myöten. Pari vaatimatonta olen saanut tehdyksi, sähkön katkeilun innoittamana rakensin itselleni polttomoottorikäyttöisen partakoneen ja vaimolle vastaavalla periaatteella toimivan ilokepin vai mitä hieromasauvoja ne nyt ovatkaan. Kerron niistä tarkemmin myöhemmin mutta sen voin sanoa että nyt meidän kämpässä on läpi vuorokauden sellainen naftan käry ettei paremmasta väliä. Aamulla minä ajan partani ja illalla makkarissa eukko lyö ison lohkon käyntiin. Voin sanoa että jälkimmäisessä versiossa on melko jyleät äänet, tuli laitettua vähän turhan iso kone siihen kun vaimo sanoi että sen täytyy ”kiertää” kunnolla. Tyypillinen väärinkäsitys koska en tosiaankaan ole valmistanut noita työkseni ja niinpä nytkin luulin että vaimo tarkoittaa kunnon kierroslukuja kun puhui kiertämisestä. Mainittakoon että autopuolella tuolla termillä tarkoitetaan juuri sitä eli pitäisi sekoitella termistöä alasta toiseen. Vaimo tarkoitti kyllä ihan muita ominaisuuksia joten tein vaadittavat muutostyöt mutta se iso kone jäi vielä paikoilleen ja nyt vaimollani on käsissään sellainen peto että sen kanssa saa teuroa tosissaan. Ei kuulkaas ole mikään yhden käden vehje vaan vaatii molempien käsien lisäksi tukiremmit, kuulo-ja silmäsuojaimet (naftapumppu vähän ruikkii) ja kunnon rukkaset – muuten on helvetti irti. Tiedän sen koska kerran tuo paholaisen puikko on livennyt eukon käsistä ja pahaa jälkeähän siitä seurasi kiinteistön vaurioiden lisäksi myös meikäläisen nilkoille ja säärille. Ette usko vai? Koittakaapa ottaa joka suuntaan sätkivä ja kaikkien 22000 kierroksen voimalla huutava kumivävy kiinni niin toista tiedätte. Seuraavaan malliin tulee kyllä tappokatkaisija.

Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua teille, te rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.


29 kommenttia:

  1. Aggregaatti ulkotiloissa olisi varmasti vaimolle iso ilo :) Sinä taatusti pärjäisit tylsällä hakkuukirveelläkin tuon leuan kanssa!

    Rattoisaa (!) työ (!) päivää (?) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah! Helkuta sentään, täytyykin sanoa vaimolle että nyt meni aggregaatin ostoksi- leivästä niin väliä! ;D
      Kiitos, päivä meni oikein hyvin kun ottaa olosuhteet huomioon.

      Poista
  2. Mä voisin haluta kuulla lisää niistä fantasioista... tai siis joo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tässä julkisesti kun sinä ja minä...?

      Poista
    2. Jaa, ne oli meistä? No sitten ihan privana vaan kitoos :D

      Poista
  3. Aion ehdottaa sinulle Vuoden Innovaatio-palkintoa.

    Vaadin tai siis pyydän minäkin, että kirjoitat lisää niistä fantasioista, heti kun pää sallii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos mutta tuskinpa mulle sellaista myönnetään, ainakaan noiden innovaatioiden perusteella ;D

      Vastaan sulle samalla lailla kuin Puskiksellekin eli tässä julkisestiko haluat kuulla kun me...?
      Nämä hemmetin kommenttilaatikot ovat niin pieniä sillä sitä touhua ei ihan yhdellä eikä kahdella sanalla pysty kuvaamaan ;)

      Poista
  4. * väistelee ilmassa lentäviä, pakkasessa kangistuneita suukkoja, koska ne vastaavat kevytsingon ammuksia *

    En viitsi jeesustella mitään kivun olemuksesta, mutta koitahan kuoma kestää. Huumori on kerrassaan koetuksella, mutta itse sain revittyä päivästä toiseen eräänlaisen mustan huumorin avustuksella. Mutta minun säryt hellittivät heti kun en yrittänytkään liikuttaa muuta kuin päätäni. Eli kipuhelvetistä sai lomaa kun pisti sänkyyn maate. Kaikilla ei ole näin hyvä tuuri.

    Ja tästä on vuosia, terveitä päiviä siitä lähtien Luojan kiitos. Yhtään pilleriä en ole tarvinnut, paitsi joskus migreeniin. Sitäkin vain muutaman kerran vuodessa. Ja sen reumankin elin läpi ilman lääkityksiä, se oli minun valintani. Lääkäri siitä tosin veti nenäänsä palkokasvia versoja myöten. Reumaan kun ei lääketieteessä ole parannusta. Niin että ihmeitä sattuu.

    * ottaa pesäpallomailan, hutkaisee yhtä laakana tulevaa pusua nopeasti leimaten siihen sanan IHME ja pistää paluumatkalle *

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas Tita, kyllä tässä huumorilla on koitettava mennä eteenpäin. Turha murehtiminen vie vaan psyykettä alaspäin eikä sitten ainakaan onnistu mikään. Ei se ole sullakaan ole helppoa ollut ja lakkia nostan kun olet kaikista ongelmista pystynyt selviytymään.

      Se on varmaan ollut sille lekurille järkytys kun olet omin avuin ja omalla tahdonvoimallasi selvinnyt eikä niitä "ihmenappeja" olekaan tarvittu.
      Täytyy sanoa vilpittömästi ja ilman perseennuolemista että sussa on draivia, sitä sellaista luonnetta mitä tarvitaankin.
      *Koppaa paluulyönnin kiinni ja tallettaa sen sydämeensä*

      Poista
  5. Kivutonta viikolloppuu sulle sinne!!
    Ota yks mun puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Timppa ja kevyitä poluja sinnekin päin, taidan muuten ottaa näin viikonlopun kunniaksi ottaa oikein kaksi! ;D

      Poista
  6. Yhden pusun sain kii ja lähetän vastapalvelukseksi parantavia säteitä päähän. Mitä fantasioita???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muruseni, sun säteet jeesaa aina. Jaa mitä fantasioita..no seksifantasioita tietty! En kai minä nainen nyt fantasioi perinnelimpun valmistuksesta teidän kanssanne ;D

      Poista
  7. Rupesi lyömään tyhjää - jotenkin tuo paholaisen puikko sai minut niin tolaltani, että sulattelen sitä tovin. Hyvää viikonloppua vaan, ja ole edelleen varovainen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se kyllä pärjännyt sille sun painille Minimizer-iivin kanssa. En muista koska olisin viimeksi räkättänyt niin makeasti ja ne hiirellä piirretyt kuvat olivat ihan ykkösiä! Jumankauta sä olet nähnyt todella vaivaa niiden eteen, hiirellä kun on perin vittumainen (miltei mahdoton) piirtää. :D :D

      Poista
  8. Peppone: "En kai minä nainen nyt fantasioi perinnelimpun valmistuksesta..."
    Löysit sitten feminiinisen puolesi :D Kyllä perinnelimpussa vain on mielenkiintoa. Ulottuvuudet on historian, perinteen, ruokatalouden, gourmetin ja kemian kautta mielettömän mielenkiintoinen asia!

    Rohkeita naisia täällä, kun kyselevät ääneen fantasioita. Huh. Ei tulis mieleenkään kysellä Apotin fantasioita. Tässä nykyisessä kirjallisessa lennossa on sulattelua aina koko päiväksi.

    * kiristää nutturaa ja vetäisee fleecen vetoketjun kaulaan asti kiinni *

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heti jos puhuu fantasioista niin ihmiset tuomitsevat ne automaattisesti irstaiksi ja sairaiksi mielikuviksi. Entäpä jo mun fantasiat ovatkin kauniita ja helliä, kaukana riettaasta ja sairaasta pornosta?

      Poista
    2. Eihän fantasian tarvitse edes olla mitenkään seksuaalinen välttätmättä.

      Poista
    3. No ei niin, vaikka kyllä kieltämättä aika usein ovat;)

      Poista
  9. Toveri Titan tavoin kiristän nutturan ja umpeudun kotihupparin sisuksiin!
    Ei passaa Apotin fantsuista udella, on tuo ajatuksenkulkunsa ilman yllyttämistäkin sen verran lennokasta. Olen vieläkin tyrmistynyt ajatuksesta Paholaisen Puikosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ne minun fantasiani on aivan viattomia ja kilttejä, ei sinne hupparin suojiin tarvitse syöksyä - ainakaan vielä ;D

      Poista
  10. Tjaah... täällä ei voi modifioida viestejään, joten tekaisen uuden. Tää on vastaus Torpan Armon blogin viestiin:

    Peppone - etsivä EI löydä. Eikä tarvi löytää. Kaikki oleellinen on näkyvissä, kirjailen Hirnakan Torppaan ja Luostariin. Asiallisesti ja huumorilla.

    Jos mulla onkin jokin ihan sekopiste omassa hyvin järjestyneessä päässäni * kiristää jälleen nutturaa * niin se on niin syvällä, leveästi ja niin erikoistunutta, että siihen ei ole muuta diangoosia kuin grandioosi. Eikä sekään ihan virallinen diagnoosi.

    Lääkitystä ei ole viskiä (kohtuullista) kummempaa ja parantumisesta ei ole mitään tietoa. Tämä tauti on siitä kivaa, että siitä nauttii täpöllä, sen on harmitonta muiden kanssakulkijoiden suhteen (hmmm... lähes) ja menen normaalista ihmisestä noin ulkopuolisen silmin. Paitsi että olen yrittäjä. Se on varma hullun merkki.

    Häröimmät jutut on Suljetulla Osastolla, koska siellä on saman diagnoosin ihmiset. Vertaistukea, jolloin tunnen itseni hetkittäin normaaliksi. Siellä on nääs vielä helvetin paljon hullumpia! Olen siis keskiverto, suorastaan lähes normaali´:D Skaalaus hulluuteen on suoraa verrannollinen ulkopuoliseen materiaaliin ja kokemustasoon.

    Oma lukunsa on ProHullut. Ne on vähän edistyneempiä kuin SemiHullut. Sitten on normi Tavishullut, jota vain kanssakulkijat mulkkaavat epäluuloisesti. Olkoot kaikki onnellisia omassa luokituksessaan. Mä olen oikeasti ProHullu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sillä lailla, siinä sitä tulikin selvitystä oikein olan takaa. Pistin sulle muuten Torpalla laittamaani kommenttiin (tänään) yhden pienen pyynnön joka sivuaa juurikin tuota kommentissa mainittua asiaa. Josko käyt katsomassa sen saanen sitten vastauksen?

      Poista
  11. Toistan itseäni: "Tää on vastaus Torpan Armon blogin viestiin..."

    Siinä se on kaikessa kauneudessaan. Karusti ja kauniisti.

    Suljettu Osasto on sellaisten seinähullujen osasto, että sun kokemusmaailma ei veny enää niin kauas. Tuskin kellään on lääkitystä, kaikki elävät sulaa hulluuttaan autuaan onnellinen hymy huulillaan. Vertaisten parissa menevät normaalista, mutta kanssakulkijoiden silmin ihan hulluja fanaatikkoja ja sekopäitä.

    Jokaisella on omat salaisuutensa. Jokaisella kai on oma hulluutensakin. Monella on lisänä elämän ahistus ja vaivatkin. Kova coktail syntyy kaikesta, mitä elämäksi kutsutaan. Mutta tyhjä elämä - se on varmasti ainoa asia mitä elämässään voi katua!

    Olkaamme siis ylpeitä ja onnellisia puhtaasta hulluudesta! Siihen ei vaan kaikki pysty!

    * Hirnakka - hymy perseeseen! Armeijan termein :D *

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, noi mitäpä tuohon sitten enää mitään sanomaan..

      Poista
  12. No hard feelings?

    Mulla olis blogi, jos haluaisin avautua niin paljon. Mutta kun en halua, niin käyn häröilemässä kavereiden blogeissa. Siis peräti kahdessa ;P

    VastaaPoista
  13. No ei ole mitään paskoja fiiliksiä, huoli pois.
    Annan asian nyt olla, vaikka en ole vakuuttunutsiitä että asia on näin. En tarkoita että välttämättä blogi mutta...
    Kunnioitan kuitenkin jokaisen ihmisen omaa tahtoa enkä enää ruinaa sillä asia on juuri niinkuin sanoit - ihminen paljastaa sen verran kuin tahtoo ja siihen on muiden tyytyminen. Hyvä niin, olen aina ollut sitä mieltä että ihmisen vapaaseen tahtoon ei saa vaikuttaa, ei edes yrittämällä taivuttaa sitä. Niin ja juu, tykkään susta hirmusesti <3 (Ihan vilpittömästi)

    VastaaPoista
  14. Kuitataan luetuksi.

    Mähän olen ihan yhtä todellinen kuin hamaaskeiju :D Kukapa ei pienistä keijuista tykkäisi :P

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...