sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Vajakki ilman DVD - asemaa: on siis oikein että päädyn minkinrehuksi


Voi jessus mikä vajakki meikäläinen on. ”Meillä kaikilla on lahjoja, toiset eivät vaan saa pakettejaan auki” - totuus tuli todistettua oikein perusteellisesti ja viimeisen päälle eilen kun tein taas elämää suurempia ostoksia. Elämää suuremmilla tarkoitan niitä hankintoja joiden käyttö hipoo älyllisen kapasiteettini ylärajoja tyyliin kaikki resurssit käytössä ja vähän jää uupumaan. Vai mitä sanotte kahjosta joka ostaa vitun kalliin virustorjuntaohjelman eikä viitsi edes katsoa onko läppärissä dvd-asemaa, joskin pidin sen olemassaoloa itsestään selvyytenä enkä puutteena. No ei perkele ollut, kone kun tuli vasta muutama päivä sitten eikä tosimies lue manuaalia eikä tutki tuotetta ennenkuin savu nousee tsi näyttö pimenee lopullisesti. Siinäpä sitten ensin itkin koneeni vierellä ja heiluttelin tuota mahtavaa öttiäisentorjunta-cd:tä kädessäni, kunnes totesin ettei itku auta ja niinpä ruepsin leipomaan itseäni turpaan. Hiki päässä hakkasin kunnes totesin ettei siitäkään ole apua ongelmaan ja lopetin touhun, ositain senkin takia että alumiininen pesismailani oli vääntynyt voimallisten lyöntien johdosta melkoisen mutkalle. Tovin mietiskelin pää kuhmuilla että mitäs nyt tehdään, eihän tätä hommaa voi tähänkään jättää ja vielä kun vaimokin alkoi vittuilla sanoen että se virtustorjunta kannattaisi syödä niin säästäisit rokotuksissa, päätin lähteä kauppaan josta olin ostanut sen.

Kyseessä oli meidän kaikkien tunteman kahden ison ketjun edustajista se toinen joka suosii vihreää väriä markkinoinnissaan ja jonka etukorttia joudut näyttämään kahdeksan vuoden ajan saadaksesi kertyneillä bonuksilla ostettua yhden makkarapaketin. Juuri tästä syystä minulla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan mitään vitun etukortteja tahi muita vastaavia läpyköitä – ne ovat lompakon täytettä pahimmillaan. Painelin osastolle jossa oli kaikki elektroniikkaan ja muuhun kodin viihdepuoleen keskittyneet tavarat ja esitin ongelmani niin selkeästi kuin osasin ja jäin odottelemaan vastausta. Ensin minua palveli nuori neiti ja kuulleessaan ongelmastani, hän alkoi nauraa vedet silmissä ja pyysi minua odottamaan sen aikaa että saisi twiittattua ja laitettua facebook:iin kuvan todellisesta Vajakki-Väinöstä, likoilla oli kuulemma joku kisa missä käytiin mittelöä typerimmän heinäkengän löytämiseksi. Tyttö myös lupasi soittaa paikalle heidän tietotekniikka gurunsa ja samalla kun likka puhui sisäiseen puhelimeen, hänen viimeistä huutoa oleva älypuhelimensa kilkatti niin perkeleesti. Tyttö näytti iloisena näyttöä jossa komeili meikäläisen pärstä fb:n sivulla ja likka oli rankattu välittömästi kisan ykköseksi. Kuvan alla kommenttilaatikot täyttyivät sellaisista jutuista kuin: ”OMG, ei kukaan voi olla noin kusipää / hei vittu ei mikään ihme jos toi gepperguisteri on mennyt tekemään niin – sehän näyttääkin ihan pimeeltä/ LMAO – eiiii o totta mikä häpäsy, myy sille usb-tikku ja käske työntää se perseeseen sillä oon ihan varma että ton näköinen monopää tekee sen / hei, kisaan ei ole lupa tuoda ketään mistään laitoksesta, ei toi voi olla vapaalla”. Ei saatana paljon hymyilyttänyt eikä varsinkaan kun ohi kulkenut vanha harppu joka varmasti laski kotitaloutensa menot helmitaululla, kehtasi nauraa röhöttää muovikassin nielaisseen korpin äänellä.

Onneksi paikalle saapui osaston erittäin kohtelias myyjä, nuori mies nimeltään Risto. Hän osoitti millainen todellisen myyjän tulee olla, eikä nauranut ongelman kuultuaan päin naamaa vaan puri kielensä poikki ja ampui itseään jalkaan mieluummin kuin osoitti huvittuneisuuttaan. Laukaus toi Securitaksen miehet paikalle, mutta tilannne selvitettiin ja he poistuivat vaihtamaan kusesta märät housunsa kuivempiin aivan saatanallisen käkätyksen säestäessä heidän menoaan. Risto selitti että nyt kannattaa tilata kuukauden mittainen ilmaisversio ko. torjuntaohjelmasta ja sitten uudistaa tilaus. Siellä kun on kohta jossa voi ilmoittaa omistavansa tuoteavaimen ja tämän avulla saadaan se onneton cd hyödynnettyä. Kiitollisena kaikesta tästä avusta ja siitä ettei Risto rienannut minua, päädyin suutelemaan hänen jalkojaan. Suutelin niitä vimmatusti ja heilutin käsiäni ylös – alas alkuasukkaiden tapaan palvoakseni tätä neroa joka oli pelastanut minut pulasta sekä rahan menetykseltä. Se oli ilmeisesti Ristosta liian häiritsevää sillä hän huitaisi meikäläistä hyllystään nappaamalla leivänpaahtimella, kyseessä oli Nordican kromin värinen uutuusmalli. Pahoin lommoutunut paahdin veloitettiin kassalla enkä surrut menettämääni ylimääräistä 69,- euroa, sillä nyt minulla oli toimiva virustorjuntaohjelma sekä paahdin, jonka arvelin nykyisen muotoilunsa puolesta sopivan baananien paahtamiseen. Kyljen käyryys kun vastasi banaaneille asetettuja EU – normeja.

Kauppareissulla tapahtui muutakin hyvää ja tunsin itseni maailman onnekkaimmaksi mieheksi. Sain ystävän kulkukoirasta joka jolkotteli marketin parkkipaikalla perin nälkiintyneen näköisenä ja kylmissään, kovaan elämäänsä kyllästyneenä onnettomana olentona. Vaan annas olla kun koiruus äkkäsi revenneistä housuistani pilkottavan, niin ikään nälkiintyneen sääriluuni niin johan ystävystyimme! Koira ampaisi tuulispään lailla kinttuuni kiinni eikä laskenut irti vaikka koitin ravistella sitä parhaani pois. Kolmen tunnin parkkiksella tanssahtelun ja jalan vemputuksen jälkeen annoin lopulta periksi ja niin koira sai jatkaa sääriluuni kalvamista. Kävely oli melko hankalaa, koiruus kun raahatui perässä sillä eihän kukaan itseään kunnioittava koira syö luuta istualtaan vaan makuulla sitä olla pitää. Olin jo miltei autollani kun minua lähestyi mies ja hetken aikaa luulin tätä ukkelia joksikin eläinaktivistiksi mutta erehdyin – rehti minkkitarhurihan tuo oli. Kyseli siinä että onko tuo minun koirani ja vastasin että ei, se vaan nyt sattui rakastumaan sääriluuhuni ja on roikkunut siitä asti kintussa kiinni. Äijä lupasi ottaa koiran mukaansa, sillä tulisi olemaan hyvät oltavat minkkitarhan vahtina. Saisi paljon ruokaa ja lämpimän nukkumapaikan, kunhan pitäisi piripäissään riehuvat kaupunkilaiskakarat poissa. Mikäs siinä ja irroitettiin koira koivestani näyttämällä sille launtaimakkaraa, kokonaista tankoa jonka patu heitti autonsa repsikan penkille. Juteltiin vielä tovi niitä näitä ja jostain kumman syystä puhe kääntyi elämän ehtooseen ja kuolemaan. Valittelin ukolle omaa hautaamisongelmaani, lääkejäämien maaperään liukenemisen takia kun en pääse kirkkomaahan ja alkoholistitaustani torppaa polttohautauksen. Krematoriot kun pelkäävät maksan ja haiman sopukoissa vielä piileskelevän sellaiset määrät alkoholia että se aiheuttaa räjähdyksen polttouunissa. Tämä mainio heppeli sanoi että nou hätä, hän voi jauhattaa minut minkinrehuksi niin on sekin ongelma ratkaistu. Tehtiin siinä hetimiten paperit joissa ilmoitan maalisen tomumajani hänen omaisuudekseen kaikkine vikoineen ja vaatteineen sitten kun kuolo korjaa. Helvetin mukava mies ja nyt on yksi huoli vähemmän.

Loppuilta menikin sitten internetin ihmeellisessä maailmassa. Asensin onnistuneesti virustorjunnanja koska ostoksiini kuului mittava pätkä HDMI- kaapelia, valitsin erään lukuisista sivustoista jotka mahdollistavat ilmaisen leffojen katselun ja tein vaadittavat asennustyöt. Hienosti pelasi, tosin jouduin ajamaan vielä uudestaan kymmeniä kilometrejä sillä minun oli pakko hankkia seitsemäntoista kappaletta 200Gt:n ulkoisia muisteja saadakseni kaikki leffojen katseluun vaaditut ajurit ja convertterit asennettua, koneen oma muisti kun täyttyi alta aikayksikön. Niin ja jatkojohdot niille. Sekä isommat sulakkeet kun vanhat tapit sulivat niille sijoilleen käynnistettyäni tämän infernaalista kokoa olevan viidekeskukseni. Kuin myös varaamaan itselleni pitempi aikaisen hotellimajoituksen vaimoni luvattua heittääFB, minut hevon vitun nevalle tästä mökistä. Ei kuulemma kestä katsella kun olkkarin lattialla menee about kaksi kilometriä johtoa. Pienestä sen näköjään on tämä avio-onni kiinni jos pari kumikaapelia kaataa laivan. No, josko tämänpäiväiset Yt-neuvottelut kuitenkin toisivat jotain myönteistä sillä olen valmis tinkimään roikkamäärän puoleen mikäli saan tänään ruokaa. Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan tuo ihmisten lintulaudoilla ravaaminen ja se saatanallinen taistelu talista, oravilla on vähän perkeleen terävät hampaat.

Tässä on kuva ajureitten asennuksen alkutaipaleelta, ennen isompien sulakkeiden vaihtoa. Pääsi hieman yksi niistä ulkoisista muisteista lämpiämään kunnes sitten roihahti oikein tuleen. Samalla sytty mun halpahallista ostetut vaatteetkin mutta kyllä mun hahmon tosta vielä erottaa.


Hyvää sunnuntaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

25 kommenttia:

  1. Jos noin huonossa jamassa on ruokapuolesi, niin toivotan Sinut tervetulleeksi lounaalle!

    Leivinuunissa on paistumassa rautapadassa kokonainen kana. Eilen laitoin se jo marinaadiin ja tänään aamulla mies laittoi tulen leivinuuniin kukonlaulun aikaan ennen hiihtolenkkiä. Nyt kana-raukka on siellä padassa kypymässä, ja takaan, se on hyvää.

    Tervetuloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas Rantis, käännä nyt vielä sitä veistä rinnassa...;D
      Varmasti on hyvää ja jos olosuhteet sallisivat, voisit olla varmaa siitä että kohta oveenne jyskytettäisiin! ;D

      Poista
  2. Mmmm... en sanoisi mitään, mutta ehkä olisi ollut syytä tarkistaa, mitä kone on syönyt sisällensä, noin niinkuin etukäteen ;) On niitä piuhoja täälläkin jokunen kilometri. Leffat taas katsellaan *en kerro* muulla tavoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin olisi mutta...kyllähän sinä tiedät.
      Uskon että sulla on arsenaali viimeisen päälle, meikäläinenkun on kesäpoika verratuna sinun netissä matkaamiseen ja saat kyllä kertoa miten niitä leffoja sitten katsellaan tai tulen kitisemään sun blogiin ;D

      Poista
  3. Heh... onneksi mulla on oma atk-tuki täällä kotona - esikoinen. Nää koneet menee oikeasti jo yli tavallisen ihmisen ymmärryksen. Joten sympatiat sinne. Ja ruokaa kans... Toivottavasti vaimo heltyy.

    Suloista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, varsinkin kun vasta vanhemmalla iällä on perehtynyt näihin helvetinkoneisiin niin ei näistä (eikä varsinkaan tällä älykkyysosamäärällä) ota selvää.
      Ruokaa saa jos taistelee ja koska vastaus tulee vasta nyt niin erittäin hyvää maanantaita sinulle!

      Poista
  4. Hiippakuntaa jo vaihtanut mummuni keksi oivan keinon tuohon oravien hätyyttämiseen lintulaudalta. Sankoon porataan reikä ja se sanko reikineen pujotetaan lintulaudan tankoon ja ripustetaan vielä sangasta kiinni itse ruokailukeskukseen, ei enää kurret kiipeile apajille. En tosin tiedä kuinka sataprosenttinen keino tämä on, koska muistan mummun aina viihtyneen ikkunassa vahtimassa noita maanpäällisiä pieniä perkeleitä eli oravia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitetty olkoon mummosi ja hänen suuri viisautensa! Menekin tänä iltana varustamaan vakilautani tuolla virityksellä niin loppuu se tappelu. Olen sulle elämäni velkaa tuosta tiedosta ;)

      Poista
  5. Ihan normitoimintaa tietokoneasennuksessa :D Tuo kotoinen it-henkilöni kiroaa tietokoneita, kun joutuu niitä rassamaan sekä kotona että työpaikalla.

    Asiakaspalvelijoita on joka junaan, mutta likka oli kyllä huonostikäyttäytyvä. Piste.

    Vihaan oravia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, sulla on siis ammattilainen kotona - olet erittäin onnellisessa asemassa!
      Asiakaspalvelijat kaikkinensa ovat helvettiin joutuessaan heti pirun oikealla puolella koska ovat ansiotuneet maanpäällisessä kiduttamisessaan niin hyvin. Niillä on muuten oravat olkapäällään siellä helvetin tulissa. :D

      Poista
  6. Kyllähän tuosta kuvasta selkeesti erottaa selkärangan, ja sydämestäkin molemmat kammiot.
    Onneksi meillä kotona joku muu hoitaa nuo piuhat piiloon, etteivät sotkeennu mun omiin pitkiin piuhoihini. Jotka on vielä solmussakin. Ei tuu aika pitkäksi kun niitä aukoo.
    Mejän lintulaudalle on oravat tervetulleita, ja naakatkin oon alkanu jossain määrin hyväksyä. Talia ei oo vielä tänä talvena ollu, mutta pähkinöitä piisaa, jos kelepaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on meillä semmoinen juttu että kaiken pitäisi pelata mutta johtoja ei saisi näkyä missään. Ei mene jakeluun että se on aika mahdoton yhtälö, sittenkin vaikka käyttäisi niitä niputtavia kaapelinsuojia. Se nyt ainakin jää näkyviin ja vikatilanteessa on perin vittumainen ruveta ronkkimaan että mikäs johto se nyt näistä olikaan.

      Kohta teillä on sitten naakkojen ja oravien lisäksi yksi kpl Pepposiakin siellä laudalla ;D

      Poista
  7. Jep, jep... sitä se teettää tuo y-kromosomi. Mennään ja ostetaan sitä sun tätä tarkistamatta, mitä tuli hankittua ja onko se käyttökelpoista sellaisenaan vai vaatiiko välikappaleita. Muista nyt sitten vielä asettaa salasanat kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, jotta saat sitten niitä aikasi kuluksi muistella. Tai vaihtoehtoisesti yrittää murtaa. *virn*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, vai sitä pilkataan miehistä järjenjuoksua ;D
      Ei kuule aina voi kaikkea huomata, varsinkin kun nykyään kaiken tarpeellisen pitäisi olla integroituna valmiiksi - oli laite sitten mikä tahansa.

      Salasanoista ei tarvitse olla huolissaan sillä mulla on ohjelma josta voin tarvittaessa tarkistaa että mikäs se oli tämän sivuston salasana, tai sitten voin pyytää sitä lättäämään sen vaadittuun kentään koska ohjelma muutenkin seurailee tekemisiäni tuolla netissä.

      *Virn* vaan kuule sulle, taidat sinäkin kuulua niihin kurittomiin tapauksiin..;D

      Poista
  8. Y-kromosomista tuli mieleen... Dimmeli kävi itsekseen vaateostoksilla joskus vuonna nakki, ja toi sieltä kotiin kaksi t-paitaa; toisen kokoa L ja toisen kokoa S.

    Toisaalta, tänä jouluna sain anopilta lahjaksi alushousuja (ihan hienoja kuulkaas, ja käyttökelpoisiakin), toiset kokoa S ja toiset kokoa L. Olisikohan sittenkin kyse perintötekijöistä, eikä niinkään kromosomeista tässä tapauksessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä sillä muullakin perimällä voi olla osansa. Pepposen kohdalla on vaikea sanoa varmasti, kummasta tässä nyt enemmän on kyse, kun en tunne apotin sukurasitteita. Toisaalta tällä kerralla kuvattu toiminta viittaa aika vahvasti sinne y-kromosomin suuntaan.

      Poista
    2. Ninka: teillä on selvästi joku kokoihin liittyvä kirous päällä. Ehdotankin että teette reissun etelän syville maille ja tapaatte voodoo-noidan joka poistaa kirouksen.

      Voitte muuten ottaa Mrs B:n mukaanne ja antaa maksuksi, tuo kun tuntuu rienaavan oikein urakalla ;D

      Poista
    3. Njäh, omalla tontilla on niin hiljaista, etänä pakko tulla naapurin puolelle aukomaan.

      Poista
  9. Mullahan hajosi se kone silloin, joku oikosulku tai muu, ja nyt mulla on tää ikivanha meiän 'suunnilleen eka' tietsikka käytössä. Pitäs hommata uutta, ja aion ihan huutonettiä selata. Miten mun vielä käy???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä (Asus X501U Notebook) on mulle ihan riittävä ja hyvä, eikä ole hinnan kiroissakaan (verkkokauppa.com 360,-). Tosin teikäläinen tarvitsee paremman hintaluokan vehkeen, mikäli olen oikein ymmärätänyt sen että missä kaikessa olet mukana täällä netin puolella.

      Poista
  10. Y-kromosomi tuottaa häröilevää testosteronin tuotantoa. Testosteroni tuottaa puolestaan mitä ihmeellisimpä edesottamuksia, joista olemme tämän blogin puittissa saaneet ns. kirjallisia kokemuksia runsaati. Kiitos varoittavasta esimerkistä, Peppone :P

    En edes ilkeä listata mitä kaikkea testosteroni saakaan aikaan, sillä tästä kommenttiruutusta loppuu pelimerkit ihan taatusti. Miehiähän se lähinnä koskee, vaikka naisiltakin sitä sekohormonia löytyy. Minulta varmaan ihan kummallisina pitoisuuksina, sillä ns. munaa riittää vaikka mihin. Sitäkään en kehtaa listata.

    Mrs B pohti perimän osuutta. Oikeasti voimme syyttää tai kiittää kaikesta perintötekijöitä. Geeneihin on koodattu ihan sikana asioita, joihin emme oikeasti voi vaikuttaa. Pirullinen ennakkoperintö kerrassaan. No lahjakkailla kiitoksen arvoinen. Minä en voi kun pyydellä anteeksi. Härmän Häjyjen suoraa alenevassa polvessa olevana... huoh... toivon sukuun naitujen lantraavaaa vaikutusta edistyvässä määrin. Edes tuossa kasvamassa olevassa polvessa.

    Polvesta aasinsilta Ahtisaareen. Ex-presidentti tunnettiin myös heikoista polvistaan. Tuli ihan ohtaan laastaria (alkoholilla ei osuutta asiaan...) Siihen on lääke - "Pojasta polvi paranee" Marko oli jo leipastu miehuuden voimapäivinä, mutta jatkoa ei kuulunut. Siis polvet meni..... :D Olis kannatanut könytä uudellee pukille, niin polvet olis jaksaneet paremmin.

    Yhteenveto em. viisasteluista: naikaa, niin pysyy polvet kunnossa. Muusta kropasta ei nin väliä.

    Pepponen pää/selkävaivoihin en osaa neuvoa reseptiä. Siis vartoo pääsyä lääkäriin. Ruoto pitää kuvata - mieluusti magneetin kanssa. En puhu jääkaappimagneeteista... Röntgen näkee vain luiset rakenteet. Siellä on muutakin asiaan vaikuttavaa.

    Loppuun lyhyt tietoisku päänsärystä. Se on joko trigeminus (kolmoishermo) tai facialis (kasvohermo) ärsytystila, joka aivoissa aistitaan päänsärkynä. Hermosärkyyn ei auta buranat tai parasetamolit. Vain keskushermostoon vaikuttavat kolmiolääkkeet voi tuoda helpotusta, opiaatit sun muut semmoiset. Syytä ne ei poista, mutta saattaa tuoda elämään vähän helpotusta. Vähäinenkin helpotus voi olla taivaallinen lahja. Sen tietää kipukroonikot.

    Facialis on pinnallinen hermo, joka tulee kallonpohjasta korvan takaa leviten pinnallisesti poskien ja kasvojen alueelle. Trigeminus tulee leukasaranasta leviten koko kasvojen alueelle. Moni tuntee trigeminusneuralgian (kivun) Hammassärky on sitä. Yksi haara hermottaa yläleuan, toinen alaleuan. Yksi hermottaa ohimon ja silmänympärystän. Pirulline kipu. jota ei pääse mitenkään karkuun...

    Aika lopettaa... meni jo liian pitkäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tietoiskusta - oikeasti - koska aina viisaastuu. Yhdyn polvien kunnossapito menenetelmään, nyt vaan on siitä hankala tilanne että vastakappale on asiasta eri mieltä.
      Kiinnosti todella paljon mitä kerroit päänsäryn eri muodoista, mulla taas pääkipu ulottuu niskasta otsikkoon, leviten koko pään alueelle. Tuntuu kuin olisi vedetty pirusti vaijereita pään poikki ja todella kireälle - tästä johtuvaa säteilevää kipua joka saatanan "vaijerista". Kosketusherkkyys on tutkittu tosiasia ja perusburanoita etc. en ole syönyt enää aikoihin. Kaikki saamani lääkkeet ovat olleet niitä masennuspuolen takaisinoton estäjiä vailla tulosta. Palatkaamme asiaan, sulla kun tuota tietoa on. Lääkäreiden perkeeleet kun eivät alennu selittämään että miksi ja miten.

      Poista
  11. Testosteronihan on kaiken pahan alku ja juuri. Joko sitä on liikaa tai liian vähän. Ja sitten tietenkin se harvoin havainnoitu "normaalitila". Olen tainnut joskus ennenkin mainita, että tiedemiesten mukaan y-kromosomi kutistuu vähitellen kunnes mahdollisesti kokonaan katoaa. Näin se evoluutio toimii, haittaavista ominaisuuksista (=testosteroni) hankkiudutaan eroon.

    Ahtisaaren polvista tuli mieleeni muinaisen työkaverin kertoma juttu. Hänen ystävänsä tunsi jonkun Ahtisaaren palveluskuntaan kuuluneen, joka oli päivitellyt, miten pressaa piti milloin minkäkinlaisella vinssillä hilata erinäisille puhujanlavoille, kun polvet eivät kestäneet portaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kaikkea sitä, kyllä ihminen on melko jännästi rakennettu - jopa niin jännästi että korjaaminen on vaikeaa.

      Eikös se ole totta että Ahtisaaren polvet vahingoittuivat alunperin ja aikanaan Afrikassa, hänen siellä toimiessaan ja joutuessaan auto-onnettomuuteen jossa muuten kuoli paikallinen /paikallisia. Asia, jota ei ole pahemmin uutisoitu eikä siitä ole paljon puhuttukaan.

      Poista
  12. Nyt lähden töihin (oon jo myöhässä) ja illalla sitten..

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...