sunnuntai 17. helmikuuta 2013

1179 sanaa naisen pepusta ja naisten kauneudesta


Kaikki alkoi Marjaanasta ja hänen esittelemästään peppusoittimesta (Linkki ko. tekstin loppupuolella).  Sen nähtyäni asia jäi mieleeni, ensin hiljaisena kaikuna joka päivän mittaan vahvistui niin, ettei lopulta mahtunut enää yhtään muuta ajatusta päähän. Ei, tästä ei ole tulossa sellaista kun te kuvittelette, vaan kerrankin koitan pitää tekstini mahdollisimman puhtaana ja selkeänä koska olen järkyttynyt. Teidän puolestanne naiset ja vaikka tiedänkin saavani oman sukupuoleni kaikki vihat päälleni, kerron nyt olevani vakuuttunut siitä että naiset ovat täysin esineellistettyjä – ainakin mitä naisvartalon puhtaaseen kauneuteen tulee. Etsin reilun tunnin verran juttuun sopivaa /sopivia kuvia, aina tarkentaen hakua enkä siltikään löytänyt etsimääni. Miksikö? Joka ainoa kuva oli enemmän tai vähemmän pelkkää pornoa, mitään kaunista ja naisen vartalolle oikeutta antavaa kuvaa en löytänyt. En vaikka hain vajavaisen kielitaitoni avulla kolmella eri kielellä, käyttäen lukuisia eri hakusanoja enkä suinkaan tyytynyt pelkän googlen kuvahakuun vaan hain useammalla eri hakukoneella. Muutamia miltei tarkoitustani vastaavia kuvia löysin, mutta niitä peittivätkin sitten isojen alan toimijoiden logot ja pilasivat koko kuvan. Tosin näissäkin oli vain kolme sinnepäin olevaa kuvaa.


Toki minäkin syyllistyin tietyllä tapaa siihen esineellistämiseen eilen, sillä tuon peparummun lisäksi näin kaksi asiaa jotka saivat minut kirjoittamaan tämän tekstin.
Ensimmäinen asia oli kävelevä veistos sillä se ilmestys ei voinut olla ihmisestä lähtöisin. Ikää parinkymmenen vuoden kanttiin, kauniit ja notkean näköiset jalat, joiden varassa tuo veistos liikkui tavalla mitä ei voi yksinkertaisesti kuvailla.Ei mitään keikutusta, vaan hyvin vaatimattomasti ja ennen kaikkea arvokkaasti mikä oli ehkä se juttu joka kiinnitti huomioni. Ensin. Jalat nimittäin kannattelivat peppua joka ei ollut peppu mutta oli kuitenkin; pakarat näyttivät olevan reisien jatke olematta sitä kuitenkaan, kyseessä ei ollut mikään sairaalloisesti sitä sairaalloista laihuuden ”ihannetta” yrittävän anorektikon lautaperse, vaan kunnon peppu joka kohosi muodostaen sen jumalaisen kaaren selän ja lantion kohdatessa toisensa. Sellaista en ole tähän ikään mennessä nähnyt, enkä varmasti tule enää näkemäänkään.


Ei ihan tälläinen...


Vaan ehkäpä tämän  ja......


..ja tämän risteytys...


Selkä jatkui ylväänä ja kohtasi yläpäästään niskan, jonka yksityiskohtien tekemiseen oli tämän ilmestyksen Luojalta mennyt kuukausia ellei peräti vuosia. Täydellisiä ja meikkaamattomia kasvoja koristivat pitkät,vaaleat hiukset jotka ulottuivat lapaluiden tasalle. Hiuksissa oli muutama melkein musta raita jotka korostivat noita luonnonkauniita kasvoja ja ne loivat silmät pysäyttävän kontrastin vaaleisiin kasvohin. Eikä vähiten siksi, että tuo jumalainen ilmestys laittoi hiuksensa ponnarille pöytään istuessaan. Ponnarit ja saparot (ei palmikoidut) ovat nimittäin asia joka saa sieluni heittelemään ylimääräisiä voltteja. En aio enempää ylistää näkemääni koska te jo arvaattekin hänen rintojensa olleet täydelliset.

Nyt päästäänkin siihen esineellistämiseen ja kyllä, noin kaksi nanosekuntia ensihavainnostani, olin riisunut silmilläni tuon nuoren naisen ja koitin kuvitella että mitä, miten ja miltä tuntuisi. En tiedä onko tässä aiheellista vetää esimerkkejä eläinmaailmasta ja keinoista herättää vastakkaisen sukupuolen huomio, ihan sen takia ettei tuo nuori nainen sitä tehnyt ainakaan korostamalla itseään. Tai sitten hän teki sen niin taitavasti, tietäen oman kauneutensa ettei hänen tarvinnut käyttää mitään keinoja korostaakseen itseään, vaan tyytyä olemaan oma itsensä. Sitä tuo nainen oli, ylväs – ei ylpeä – ja täysin sinut itsensä kanssa mikä näkyi siitä varmuudesta ja rauhallisuudesta jolla hän liikkui. Kauanko tuijotin? Kahvi ehti kylmetä, sämpylän välissä olevat makkarat käpristyä,samoin juustot ja salaatin lehdet tummua. Niin kauan että tämän kaupan yhteydessä olevan kahvilan omistaja tuli ilmoittamaan sulkemisajan olevan käsillä, pyytäen minua lähtemään muualle istumaan monttu auki. Voi olla että viimeinen lause ei pidä paikkaansa ja voi olla että kyseessä oli geeneistä johtuva reaktio, mutta joka tapauksessa tuijotin kun en muuta voinut koska kyseessä oli jotain sellaista mikä sulki kaiken muun ympäriltään pois.

Kannattaa sitten lopettaa se hirtolavan rakentaminen äijälle, joka tuijottaa itseään yli kaksikymmentä vuotta nuorempaa naista, kyseessä on nimittäin molempia sukupuolia koskeva ilmiö. Ennenkuin jatkan (ja tästä syystä hirttolavan rakentaminen näköjään jatkuu), niin sanon että mikä olisi sen onnellisempaa kuin se, että edellä kuvatun tapaiseen nuoreen naiseen saisi integroitua neljä – viisikymppisen ajatusmaailman ja elämänkokemuksen? Voisiko mies enempää toivoa? Kyllä, tummaa olisi saanut olla hiuksissa hieman enemmän. Ei, ei se juttu mene näin koska kaikki naiset ovat kauniita, rumaa naista ei ole olemassakaan. Se nyt vaan on sellainen juttu että nuo edellä mainitut reaktiot ovat niin miestenkin kuin naistenkin geeneissä ja perustuu siihen ikiaikaiseen viettiin millä varmistetaan suvun jatkuminen ja lajin säilyminen, aivan samoin kuin on kaikkialla luonnossa. Vai koska olette nähneet National Geographicin näyttävän nuorten urosten parittelua elinkaaressa lopussa olevien ja kuolemaa tekevien naaraiden kanssa? Niinpä, koska ei se homma toimi sillä tavalla luonnossakaan niin miksi sitten meillä ihmisillä. Edelleen ja kuolemaa halveksuen voin jopa todistaa tämän vietin olevan voimissaan myös naissukupuolella, teoriaani tukee niin Kilpi-teoria, ihanat hammaslääkärit kuin hierojat ja lääkäritkin. (Nyt jos en tämän päivän aikatauluista ja laiskuudestani johtuen etsi linkkejä joka paikkaan, niin kyllä te tiedätte mistä puhun).


Toinen komparatiivisena lähestymisenä naisen peppuun, sillä kyseessä ei ollut kaksi- eikä kolmekymppinen pepa vaan reilu nelikymppinen joka ei hävinnyt mielestäni tuolle aiemmin mainitun ilmestyksen pepalle. Tästä näin jopa n. neljänneksen ja sen mahdollisti tuo rakennustyömailta tuttu ja verraton ilmiö nimeltään putkimiehen hymy. Menee oikein kylmiä väreitä kun joudun sekoittamaan kauniin asian ei välttämättä niin kauniiseen asiaan mutta kuvauksen tuntevia se auttaa selvittämään asiaa. Tilanne sattui ostaessani tupakkaa, joka on nykyään paremmin säilötty kuin ydinjätteet eivätkä ne perkeleen röökiautoomatit ole suunniteltu norttiaskeja varten, vaan lakkaavat toimimasta askin pienuuden takia. Aivan sama kuinka kauan hakkaat numeronäppäintä, kone ei sylkäise askia liukuhihnalle vaan tyytyy suhisemaan tarkoituksettoman oloisena. Ilmiö johon olen törmännyt useammassa kuin yhdessä kaupassa mutta se nyt on sivuseikka.

Niinpä kassalla toimiva naishenkilö (varsin viehättävä) joutui kyykistymään tiskin alle saadakseen otettua sieltä haluamani arkun naulat. En voinut olla näkemättä (tai tietysti olisin jos olisin vääntänyt itseltäni niskat nurin) sitä, kuinka hänen paitansa helma nousi ja samalla housujen hieman antaessa myöden, näin hänen pepustaan ja sen yläsosasta alkavasta vaosta osan. Housut olivat sellaiset (näille on varmasti oma nimikin) ei verkkareiden-,ei oloasujen-,eikä ratsastushousut vaan näiden kaikkien ristisiitos. Tiukat ja yläosassa sellainen resori?. Menipäs vaikeaksi, tarkoitan etteivät housut missään nimessä valahtaneet tai olleet liian pienet sillä hänen noustesssaan ne ”palautuivat” alkuperäiseen positioonsa peittäen koko lantion seudun. No tietysti se paidanhelmakin siitä laskeutui, eipäs nyt heittäydytä näppäräksi siellä. Any way, vaikka pepulla oli ikää kaksinkertainen määrä – samoin kuin kantajallaankin, oli se miltei yhtä kaunis ja sopusuhtainen. Myös nainen oli kaunis ja tässä kauneudessa oli sitä syvyyttä ja täyteläisyyttä (tarkoitan makuna, en kiloina) mikä puuttuu nuoremmilta jotka ovat kuitenkin vielä kehittymässä. Syvyyttä jota jää tuijottamaan. Kuitenkin tästä pepasta sain varmuuden siitä, ettei se ikä ja nuoruus ole edellytys jos haluaa silmänsä kohtaavan jotain kaunista (ja tässä tapauksessa lähes yhtä timmissä kunnossa olevaa).

Kohta tämä on niin syvälle etten pysy enää itsekään kärryillä joten on parasta että lopetan. Koitin tuoda yhtä sieluani ja maailmojani ravisuttelevaa asiaa esiin järkevällä tavalla, tarkemmin sanottuna sellaisella mitä oikeasti asiasta ajattelen. Kuitenkin se kauneus löytyy sieltä sisältä vaikka ulkoiset puitteet tottakai miellyttävätkin silmää, meillä jokaisella on ne omat juttumme ja mulla ne nyt sattuvat olemaan silmät (en kerro, mutta tietyn väriset omaava saa minut tahdottomaksi), ponnarit, saparot sekä sellainen kampaus jossa niska on miltei siiliksi ajeltu – korvien päältä hyvin lyhyet ja pidentyen päälakea ja otsaa kohden. Niska, tuo saatanallinen heikkouteni tulee esiin ja se on sitten sitä myöten selvä.No, pepa ja daisarit tietysti ja nyt lopetan tai kohta tulee paljastettua liikaa. En tiedä tuliko sekava kirjoitus ja mieltä mahdatte olla meikäläisestä tämän jälkeen mutta näinpä se nyt on. Hittolainen Marjaana, tähän kohtaan mennessä sanoja 1179 ja välilyöntien, pilkkujen ja pisteiden kanssa 8941 lyöntiä yhteensä. Paljon takomista pepun takia mutta kukapa sitä ei tekisi niin kauniin asian vuoksi.

Hemmetin hyvää peppusöndagia teille, te rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.


41 kommenttia:

  1. En kommaa peppuja, mutta ponihäntä mulla on ollut jo kymmeniä vuosia (tosin kato iski välillä) :) Ja se ulottui joskus sinne vakoon asti, melkein... kehuja siitä ei saanut, mutta ent. työkaveri kysyi, onko kätevä käydä wc:ssä :o

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa vakuuttavasti viidenkympin villitykseltä;) Antaa sen hirttolavan nyt kumminkin olla, kyllä sinut tunnetaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä mitään villitystä ole, pois sellaiset meikäläisestä.. ja iso kiitokseni ettei hirttotuomio uhkaa ;)

      Poista
  3. Snif... snif... haistan vakavan puutossairauden, joka tihkuu tästäkin postauksesta läpi.

    Huoli pois, vaiva hoituu ilman reseptilääkitystä :P

    Ennuste: pahenee vakavasti kevään edistyessä ja naaraiden himmatessa vaatemäärää lämpötilan noustessa.

    Loppupäätelmä: parantumaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakaan en tunnusta omia puutostilojani, vaan olen vanhana itsensäkieltäjänä päättänyt olla niistä marisematta eli oikeasti selvensin näkökantaani naisten peppuhin ja naiskauneuteen ylipäätään.

      Kevät ja alkava kesä kyllä tulevat taas olemaan niin kiireistä aikaa ettei siinä ehdi vähäpukeisia naisia katselemaan vaikka mieli tekisi. Ja minunhan ei tee.. ;D

      Poista
  4. En pysty lukemaan kun oma kuivakausi on sietämättömän pitkä, joskaan naisten perseet ei juurikaan innosta muutenkaan... ei muuten yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuossa tekstissä mitään sellaista, olipahan vaan oodi naiskauneudelle joka kulminoitui tuohon aina yhtään ihanaan pepaan.

      Poista
  5. Tuo "musiikkiesitys" oli jotenkin luotaantyöntävä, ja se todellakin perustui täysin naisruumiin esineellistämiseen. Sisäinen feministini alkoi nostaa päätään ja aika reippaasti jopa. Ajattele, jos tämä perkussionisti olisi läpsytellyt miesten takapuolia tai muita ruumiinosia! Mikä olisi ollut reaktio siihen? Hyvä vitsi, hehe?

    Muutama päivä sitten kuolauslistaani hahmotellessani tuli mieleen, että pitäisi haastaa sinut tekemään sama. Et ole ainoa utelias tässä luostarissa ;) Mutta tässähän se sitten yhdellä tavalla tulikin kuitattua. Eikä minunkaan mielestäni tässä ole hirttolavalle tarvetta. Vastakkaisen sukupuolen katselu sillä silmällä ja jopa ajatuksen lento on normaalia. Ja ikäkysymys - "yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä". Ihmisillä joskus vaan tuntuu olevan ylitiukka moraali, joka ei oikeastaan perustu yhtää mihinkään muuhun kuin sen kyseisen ihmisen omaan ajatusmaailmaan.

    Naisvartaloa voidaan muuten esitellä monella tavalla myös kaupallisissa tarkoituksissa. Tässä on esimerkki sairaasta ja terveestä ihanteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daa, mielestäni tämä Jorge ei hakenut muuta kuin julkisuutta tempullaan koska ko. asialla ei sinänsä ole mitään tekemistä musiikin kanssa ja totta, mikäli Jorkka olisi paukutellutmiesten perseitä, niin a) videota ei olisi koskaan tehty ja b) sitä ei olisi katsottu kuin tietyissä piireissä.

      Kauneus sinänsä on mielestäni niin laaja käsite ettei sitä voida sitoa mihinkään ikäryhmään. Tämä on typerä esimerkki mutta pyrin sillä kuvaamaan kehityskaarta eli onhan koiranpennut kauniita syntyessään mutta vasta vanhempana kaikki se linjakkuus paljastuu. Kaikissa on kauneutta ikään katsomatta, se on vain erilaista. En taas osaa selittää tätä siten etteikö joku vedä hernettä nenään.

      Poista
    2. ...ja b) jos se olisi tehty, niin sitä ei..

      Poista
    3. Koiraesimerkki on ihan hyvä. Ymmärrän, mitä tarkoitat. Kyllähän sama pätee myös ihmisiin, ja lasta ja aikuista katsotaan eri tavalla. Jos ei katsota, niin sitten katsojassa on oikeasti jotain pahasti vialla.

      Poista
  6. Tjaa... esittelin Jorgen videon myös Maestrolle, ja yhdessä tuumimme sen olevan suorastaan oivallinen opetusmateriaali hierojaopiskelijoille taputusotteen rytmikkäästä käytöstä mm. gluteus maximus lihaksen käsittelyssä :) Innovaatio sinällään käsitellä neljä asiakasta yhdellä kertaa. Tuolla tyyllillä munkin vastaanoton jonot lyhenisivät huomattavasti!

    Ja Maestrosta tuli heti todellinen musiikinystävä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on huomion arvoinen pointti teidän ammatissanne, asia joka ei juolahtanut mieleenikään. Varmasti aihe jonka opetusta myös seurattaisiin varsin tiivisti ja encorea pyydettäisiin monta kertaa, voisitko vielä näyttää miten yks kohta meni - tyyliin.
      Kerro Maestrolle että hänellä on hyvä musiikkimaku - mies taitaa pitää lyömäsoittimista ;D

      Poista
    2. Ammatti lyö muutenkin ikävää leimaa syvälle minuun. Näen ihmisistä pelkästään havainnoimalla, mikä paikka vaivaa. Täysin terveitä harvoin näkeekään yli neljäkymppisten ikäryhmissä.

      Eli apua tarvitsevien joukko on aivan kamalan suuri. Voi kun oliskin joku on/off nappula, niin kaupassa käyntikin sujuisi paljon vähemmällä ajatusenergialla.

      Ja tuttavat sitten... kampaajatkin voivat vedota, ettei tullut saksia mukaan. Mulla työkalut kulkevat aina mukana.

      Poista
    3. Niinhän se on että harvemmin ajatellaan auttajaa, kuvitellaan heidät olennoiksi jotka eivät ole ihmisiä vaan heidät on luotu auttamaan 24/7.

      Ymmärrän tuon sinun katsantosikin, meikäkin katsoo uuteen paikkaan (täysin alitajuisesti) mennessä että mitenkäs tämä on tehty ja miksi tuon tehty noin....ja tuossa olisi korjaamista ennenkuin menee pahemmaksi. Typerää mutta ei voi mitään.

      Sun täytyy vapailla ollessasi käyttää kantosidettä tai sitten paketoit toisen kätesi niin ei kukaan tule ruinaamaan mitään.

      Poista
  7. Oi, ihanaa olla muusa. Tai jos tarkkoja ollaan, niin en minä se muusa ole, vihjaisin vain linkin sivulle joka kirvotti yli tuhat sanaa. Hii, hauskaa joka tapauksessa.

    Suloista sunnuntaita, hengissä ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinä se muusa olet, joko rääkkäät ruualla tai sitten tällä toisella aiheella. Pannahinen nainen, sut täytyy tulla laittamaan kuriin ;D

      Ps. Hyvä että hengissä ja leppoista söntaakia sinne teille!

      Poista
  8. Kas vain, luulin jo hetken, että täällä oli hommailtu samoja juttuja kuin meillä eilen... ainakin mun blogikirjoituksessa on vähän samansuuntainen kuva. Ei muuten oo pipoa! Eikä paitaakaan kyllä.

    Ja kauniit muodot on kauniita, niin naisella kuin miehelläkin. Soivatkin varmaan yhtä hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, kompastelin siinä ensin näkyvässä hangessa (huomasitko uudet jalanjäljet?) kun luin otsikon ja lähdin kipittämään sinne teille päin. Pahaksi onneksi tuli oven täydeltä uusavuttomia sisään ja oli pakko laittaa kone kiinni. Tänään yritys uus ;)

      Poista
    2. Minisukset vähintään pitää olla tännepäin tullessa :)

      Poista
    3. Käyn koiruuden kanssa ensin lenkillä ja lähden sitten hiihtelemään teille päin, okei? ;D

      Poista
  9. Aina mua jää kismittään kun mainitaan jonkun olleen kaunis siks kun se ei meikkaa. Voi kuinka mielellään olisin joskus meikkaamatta, mut kun on tollanen erittäin epämääräisen värinen ja näppyläinen kraateri-iho niin en viitsi säikytellä ympärillä olevia. No, kadehan mä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikissa on luonnonkaunista ja musta tuntuu että nuo sun määritelmät itsestäsi on sen aivan väärässä olevan ja turhan itsekritiikin aikaansaannoksia.

      Poista
    2. No ihan tasan tarkkaan on, minä näet tiedän.

      Poista
  10. Täytyy sanoa, että olen sitten ihan toisesta maailmasta kuin nuo fantasiasi. Tosin kymmenen vuotta sitten, mutta oli ainakin metrin pitkä punainen tukka. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hittolainen, leikkasitko käytännön syistä pois vai oliko jotain muuta sen päätöksen takana?
      Kuvia sulla ainakin on joten en pistäisi pahakseni vaikka näkisen sen 10 vuoden takaisen ja nykyisen version, ihan vaan vertailu mielessä ;D

      Poista
    2. Vaihtelu virkistää tytönvillikoita. 8D

      Mulla on niin paljon luurankoja läjässä, että arveluttaa tuoda pärstäänsä esille. Mä tartteisin susta vähän faktoja, ennekuin laitan sulle kuvaani. ;)

      Poista
    3. Kaikillahan meillä luurankoja on ja sano mihin osoitteeseen laitan niin kyllä pistän tulemaan!

      Poista
  11. Peppujen tuijottelua ja vielä sunnuntaipäivänä. Niin sitä pitää.
    Näillä kiloilla ja tällä naamalla ei enää voi puhua luonnon- eikä edes luonnottoman kauniista, eikä tietysti tällä iällä enää edes kiinnosta puhua.
    Oletko ihan varma, ettei tuo ole sitä villitstä joka tulee miehille tietyssä iässä ennen lopullista laskukautta. Eikö se ole niin että naisilla roikkuu ja miehillä on pysyvä laskukausi.
    Ihanaa olla tämän ikkäinen....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpäs nyt noin sano, minä aina ihmettelen sitä miksi aniset mollaavat itseään? Ei mitään syytä, oli nainen minkälainen tahansa ja ei tässä mitään villitystä podeta vaan sainpahan tuonkin asia pästäni pois kummittelemasta.

      Laskukausi kuitenkin on odotettavissa jossain kohtaa ja toivoisinkin sen tulevan vasta siinä vaiheessa kun lopputekstit alkavat muutenkin pyöriä.

      Poista
  12. Tämä aninen tykkäsi tästä postauksesta. Thank yous!

    VastaaPoista
  13. Ulkonäöllinen itsemollaus (jonka muuten osaavat myös miehet) tulee siitä luulosta, että vain ja ainoastaan nuori, kimmoisa ja hyvin photoshopattu vartalo voi olla katsojan mielestä kaunis. Mehän emme kukaan ole sitä, eikä varmasti oltu nuorenakaan, koska photoshoppia ei ollut silloin vielä keksitty. Ei voi siis muuta kuin pyytää anteeksi ja toivoa, että joku kuitenkin näkisi. Siis sisälle.

    Mutta tajuan pointtisi, Peppone. Sinulla on kauneus silmissäsi, ja se katse ylettyy kyllä pintaa syvemmällekin, huolimatta siitä, että pelkkä pintakin saattaa saada sinussa aikaan ns. pikareaktioita. Et siis ole toivoton tapaus ;)

    Sanovat visuaalispainotteisuuden olevan enemmän maskuliinien kuin feminiinien ominaisuus. Oma otantani tuskin riittää tieteelliseksi todistusaineistoksi, mutta muistan muutamankin miehen anteeksipyydellen pyydelleen, että voisivat pitää valot päällä ja silmälasit päässä tietyssä tilanteessa. Ihan fine, en vastusta, vaikka omasta mielestäni täysin pimeä tilanne antaa paljon paremmat mahdollisuudet nähdä kaikilla (muilla) aisteilla, siis tuntea, kuulla, maistella, haistella...

    Mutta aina joskus silmiinkin osuu jotain todella kaunista. Muistan yhden käden, ihan vain asemalaiturilla, suuri käsi ja pitkät kauniit sormet harallaan, sen omistaja arvuutteli jonkun puhallinsoittimen pituutta vieressä seisovalta lapselta, ja minä vain tuijotin niitä sormia. Aivan jumalaisen näköiset - koska tajusin, miltä ne voisivat tuntua. Iholla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkonäköön, samoin kuin painoonkin liittyvät ihanteet ovat täydellisiä esimerkkejä siitä loistavasta aivopesusta, minkä markkinavoimat ovat pystyneet vuosia kestäneellä pakkosyötöllä tekemään. Ilman tätä huomattava osa maailman markkinoista romahtaisi kun otetaan kaikki liitännäiset tahot huomioon.

      Tuo mitä sanot visuaalipainotteisuudesta ja valojen päällä pitämisestä,kertoo mielestäni enemmänkin miehen huonosta (jännittyneestä) itsetunnosta jolloin pelkkä kosketus ei riitä pitämään stondista yllä vaan tarvitaan se visuaalinen puoli avuksi.En toki ole mikään "Lauantaina saunan jälkeen ja pimeässä peiton alla" - liikkeen kannattajakaan mutta kohtuus kaikessa. Onhan naisvartaloa kiihottava katsella ja se tuo potkua mutta välttämättömyys valot eivät missään nimessä ole. Nuo mainitsemasi aistituntemukset sen sijaan ovat.

      Käsi, detalji joka jää mieleen samoin kuin rinnan kaari, hymykuoppa tai se kuuluisa niska. Joskus näkee myös niin täydelliset huulet että niiden kosketuksen tuomaa tunnetta jää pohtimaan pitkäksi aikaa.

      Poista
  14. Joka ainoa päivä, kun kömmätistäni käyn ulos, kuulen hiuksistani. Pääosin myönteistä, vastausvaihtoehtoni ovat loppuneet jo kauan aikaa sitten. Hiukset ovat vieläkin melkein pepaan, joten niitä on pakko pitää kiinni. No, "onneksi" aika ja ikä tekee tehtävänsä, ne lyhenee ja ohenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on mahtavat hiukset ja niistä olisi mukava nähdä kuvakin, ihan sillä että niiden kasvattamiseenkin on mennyt jonkin aikaa.

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...