sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Korpitrilogia part. 3 : Halvaantuminen taistelussa ja pari muuta juttua aka The end ja muutenkin vituttaa


Nyt vituttaa ja urakalla. Suuri sotaretkeni näyttää nyt siltä ettei tämä pääty trilogiaan, vaan jatko-osien perusteella tästä kehkeytyy joku never ending – paskaeepos joita tv:ssä on viimeaikoina nähty ja joissa hierotaan niitä perkeleen samoja asioita vuodesta toiseen. Sillä erotuksella että minä en palaa kuolleista ja avioidu tyttären tyttäreni kanssa,tämän joka loppupeleissä paljastuukin pappani ensimmäiseksi muijaksi ja joka on jakanut persettään niin auliisti suvun kesken ettei kukaan enää tiedä kuka kukin on ja lopulta pappi ampuu itsensä jossain niistä monista kastetilaisuuksista. Näissähän ongelmat ratkeavat sillä kun kasvattaa kolmessa sekunissa itselleen helvetinmoisen sängen, hyppää prätkän selkään ja lähtee ajamaan tukka hulmuten ajamaan kohti auringonlaskua välittämättä hevon vittua kypäräpakosta ja siitä, onko siellä Mojaven autiomaassa St. 1:nen tai Teboil:i auki. Eikä tarvitsekaan koska ei niistä saatanan vehkeistä lopu bensa koskaan, puhumattakaan siitä että tarvitsisi käydä syömässä tai paskalla.

Ei ei, täällä minä hieron ihan keskenäni – joko dosettiani tai itseäni, riippuu kulloisestakin mielialasta. Nyt nimittäin kyntää ja huolella. Tulivaunut sanoivat sopimuksensa irti eilen, en tiedä mikä niihin iski koska vallitsevan tilanteen takia ei ollut oikein aikaa perehtyä vian paikallistamiseen. Joka tapauksessa asiat ovat nyt niin ettei niillä kieseillä liikuta metriäkään. Ei käynnisty ja se on siinä. Soitin konevelhollekin mutta hänkin on pää jäässä eikä hänestä ole apua tällä hetkellä, tiedä sitten koska selviää työkykyiseksi. Toisaalta, mitä helvettiä minä autollakaan kun oikea jalka lakkasi pelaamasta kokonaan. Tarkemmin sanottuna oikea jalkaterä riippuu täysin hervottomana varpaiden osoittaessa maata kohden eikä pienintäkään elettä mihinkään suuntaan. Vikaa on ollut molemmissa jaloissa nilkan alueella, tuntuu kuin akillesjänteet olisivat hirttäneet kiinni ja kävely on ollut sellaista taapertamista kun eivät mokomat ole taipuneet nilkasta. Fysiatrian polilla sanoivat näiden oireiden, varsinkin tämän oikean puolen vian mahdollisesti johtuvan siitä 4. ja 5. nikaman välisestä häikästä. Oikea jalkani on jo pitkään puutunut polvesta alaspäin ja eritoten tämä puutuminen tuntuu säären etupuolella ja jalkaterässä. Nyt kävi vaan niin, että tuntui yksi järjetön vihlaisu – ihan kuin akillesjänne olisi todellakin mennyt poikki ja jalkaterä lopsahti alas hervottomana ja tunnottomana. Mihinkään arvauskeskuksen päivystykseen en lähde, sieltä ei muuta apua saa kuin buranaa, kuminauhan ja pikku rullan teippiä saatesanoilla että virittele kuminauha ukkovarpaastasi polveen niin kyllä se jalkaterä normi asennossa pysyy. Kipuun siten buranaa ja mikäli vika jatkuu niin käänny sitten oikean lääkärin puoleen, sellaisen jolla on saattaa olla motivaatiota tehdä duuninsa. Katkera? Noup, tuokin hupi on koettu eikä uusinnat kiinnosta.

Korpee tosissaan, tänään olisin saanut valkoisen helvetin valmiiksi ja päässyt taistelemaan isomman luolan puolelle mutta ei, koko ajan on tullut jotain paskaa silmille minkä johdosta tämä taisto olisi joka tapauksessa viivästyn alun huimasta aikataulustani ja nyt se sitten rynnitään läpi haastekertoimen ollessa melkoisen iso. En tiedä vielä miten, koska pitäisi pystyä kiipeämään aika taajaan tuonne kahden ja puolen metrin hujakoille eikä se yksijalkaisena ole niitä maailman helpoimpia juttuja. Ainoana positiivisena juttuna voidaankin pitää sitä että nyt pystyn todistamaan useissa Aikakirjoissa mainitsemani taistelun Korkeimpia Voimia vastaan. Tässä näette etteivät ne ole tuulesta temmattuja vaan joka saatanan kerta kun erehdyn tuomaan julki suuria suunnitelmiani, nuo kunnioitusta herättävät voimat palauttavat meikäläisen maanpinnalle astetta nopeammin. Mitäs tulin kertoneeksi suuresta taistelustani ja vieläpä oikein Korpisaaga-trilogian muodossa. Yläkerrassa on katsottu että näytetäänpä pojalle vähän Korpisaagaa ja otetaan epatolta toinen jalka pois pelistä ja katsotaan vieläkö meuhtoo. Sama juttu Ransun kanssa; huomasivat eilisen postaukseni ja voin kuvitella kuinka on käyty keskustelua että nyt se mulkku kehuu blogissaan sitä rukouksien voimalla kasassa pysyvää peltikasaansa – no eipä muuta kun laitetaanpa kiesit toppiin niin jää se surkeiden videoklippien rustaaminen vähemmälle. Ette voi väittää ettenkö olisi oikeassa ja näin muuten käy joka kerta,se on todistettu aiemmissa teksteissä ja tässä tuli taas yksi lisää. Onhan se mairittelevaa olla Korkeampien voimien silmätikkuna mutta uskokaa pois, pitemmän päälle se alkaa vituttamaan ja huolella.

En tiedä, muuta ensiapua en tähän hätään keksi kuin sen että laitan oikeaan jalkaani saappaan ettei nilkka pääse taittumaan alaspäin. Vähän se voi olla hankalaa mutta minkäs teet sillä ilman saapasta jalkaa joutuu nostamaan luonnottoman paljon ja vielä katsomaan ettei jalkaterä taitu enempää väärään asentoon. Harmi kun ei ole kesä ja ukonilma, ottaisin varastosta liki kolmeen metriin ulottuvan alumiinisen jatkovarren ja kiipeäisin talon katolle tai parkkiksen reunassa olevan muuntajan nokkaan, venyttäisin jatkovarren täyteen mittaan ja alkaisin heiluttaa sitä pääni yläpuolella. Samalla voisi kysyä – huutaen tietysti – että löytyykö niitä paukkuja vai ajattelitteko tyytyä vaan pelleilemään?
Motivaatiota multa ei saa tapettua mutta hermon kiristymään kyllä ja se ei ole hyvä juttu laisinkaan. No, päämiehen eli rakkaan vaimoni heräämiseen on jokunen hetki aikaa joten taidankin laittaa kuulokkeet korvilleni ja kuunnella musiikkia. En kuitenkaan mitään ranteet auki-biisejä, joissa valitetaan että kuinka on ankeeta kun muija lähti baarista etsimään kankeeta vaan jotain tälläistä, jolla on erittäin rauhoittava vaikutus meikäläiseen.

Hyvää sunnuntaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.


34 kommenttia:

  1. Vaivat alkavat ikävästi muistuttaa omiani - onkohan se jotenkin tarttuvaa *köh-köhköh* :) Ei huolta, minä olen ollut 10 v. ilman niitä prleen akilleksia - niitä missään ole tarvittu (sanoivat tuolloin Leksa ja Veka sekä työarvaus, samoin L4-L5 -ongelma oli aivan yliarvostettua heidän mielestään eli töihin vaan; tähän asti!)

    Ois kyllä aihe hakeutua otille, mutta toisaalta ja toisaalta... Kai sut ohjeistettiin gaudaoireilla ja 12 h ohjelmalla? Ei, en puhu AA:sta vaan halvautumisesta. Eli kannattaa ehkä vähän miettiä, kävisikö kuiteskin päivystyksessä.

    Korkeimmat Voimat - ja paskat, eihän ne ole edes Lätkikseen ja The Vaimoon vielä pystyneet, joten näytä vaan keskisormea voimille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mua mitään ohjeistettu sen paremmin, sanovat kyllä että jos tulee jotain tälläistä niin sitten menoksi. Se on kuitenkin turha lähteä sinne arvauskeskukseen koska se on paskareissu. Menen sitten jos vielä viikolla vaivaa, olihan mulla jokusia vuosia sitten tuo vasen käsikin eloton olkapäästä sormenpäihin mutta viikon roikuttuaan tyhjän panttina se alkoi pelaamaan. Kait tässä käy samanlailla.
      Tietty olisin kiitollinen jos valaisisit mua mitä ne gaudaoireet/12h ohjelma ovat.

      Keskisormea näytän kyllä mutta alkaa vituttamaan nämä niiden taholta tulevat "huomionosoitukset".

      Poista
    2. Qaudaoireet: persuksen tuntumilla tunnottomuutta ja pistelyä, samoin reisien sisä/ulkopinnoilla. Varsinkin jos persus alkaa puutua siltä istuinosalta ja pidätyskyvyssä muutoksia, aletaan laskea, että 12 h aikaa leikata (jos puutuminen ei häviä) tai halpaus seuraa... No joo, on noita ollut mullakin, muttei paha. Toisaalta tuttu leikattiin ja halvaantui, kuntoutui huonosti käveleväksi vuosia sitten. Että tuota. Vähän vaarallista onpi odotella. Lisää täältä http://www.terve.fi/valilevyn-pullistuma/valilevyn-pullistuma

      Poista
    3. Polga kertoikin jo oleellisen. Vaivaa kutsutaan myös nimellä ratsupaikka-anestesia.
      Ps. nyt tänne pääsi silmänräpäyksessä, kiitos.

      Poista
    4. Hyvä juttu jos tulo oli helpompaa.

      Poista
  2. Mieki kyllä suosittelisin mieluummin arvauskeskusta kuin saapasta. Tulivaunut varmaan vaikeni justiin siksi, ettet lähtis niillä ajeleen, kun ei jalastakaan oo polkemaan.
    Se video ed. postauksessa kyllä nauratti, tai siis ne tekstit. Satakieli lauloi kauniisti ja aamuaurinko nousi.
    Toisaalta, mie olisin kyllä voinu tulla kuskiksi, ei mulla oo tässä muutakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulivaunut vaikenivat Korkeimpien Voimien vittumaisuuden takia ja taidankin sen takia kuvata sellaisen ylistysvideon, että on ihme jos eivät polta sitä tuohon parkkikselle.

      No hittolainen! Jos kuskiksi lähdet niin minähän menen vaikka mihin!

      Poista
  3. Niin, ite aattelen että jokainen meistä on Luojan silimätikku, hän tietää ja tuntee meijät palijo paremmin mitä me ite tunnetaan ittemme. Se, tunnenko ja koenko hänet rakkauden vaiko katkeruuden lävitse vaikuttaa perin ratkaisevasti kaikkeen.
    En voi välttyä siltä että elämääni sallitaan tulla asijoita jotka ei oo mieleisiä. Mut siihen voin vaikkuttaa kiroanko vai siunaanko. Vaituksensa silläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottahan tuo on. Sitä vaan tulee tuijoteltua liikaa omaan napaansa ja valitettua jos asiat eivät mene niinkuin itse haluaisi niiden menevän. Jokainen vastoinkäyminen myös kasvattaa ja tekee nöyremmäksi,sen myönnän mutta pahaksi onnekseni musta on tullut vähän turhan kovapäinen näin vanhemmiten. Täytyisi oppia näkemään joka kerta ne asiat hieman isommassa mittakaavassa.

      Poista
    2. Tässä linkki sekä Mummelille että Pepposelle. Ei sitä kaikille aina tunnusteta, mutta Welhottarella on omat puolensa:

      http://www.youtube.com/watch?v=kwVrJfNMsrg

      Poista
    3. Kaunis on kappale ja varsinkin Rautavaaran esittämänä.

      Poista
  4. Olen kanssa sen arvauskeskuksen kannalla, vaan tiedän kyllä, että Buranaa tulee;(

    VastaaPoista
  5. Mulla on tässä arse puutunut koneella, iskiashermo pinteessä ja polveen asti sattuu, mutta tuo halvausoire on vakava. Mee hei oikeesti lääkäriin, jos mahdollista ei arvaukseen, mutta vaikka sinne, edes! Rukouksia apotin puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tsompi, sain vaivan hoidettua itse kun painelin selkää vasaralla. Vaan eipä ne ole mukavia noi sinunkaan vaivasi, iskias lamauttaa aikalailla tuon liikuntapuolen.

      Poista
  6. Peppone-kulta, jos et ole jo vienyt jalkaasi hoitoon, vie! Oikeasti. Urheilu voi olla terveellistä mutta ei noin.

    Ja korkeimmat voimat, paskanmarjat (anteeksi vaan) - tuon sortin teologiseen spekulaatioon ei kannata aikaansa haaskata, kun hommat menevät myttyyn. Voihan sitä vastoinkäymisiä selittää vaikka neuloilla lävistetyillä voodoonukeilla, jos se helpottaa, mutta että joku taho järjestelmällisesti pyrkisi estämään sinua rakentamasta omaa lumilinnaasi? Minkähän takia? Vanha kunnon Karman laki?

    Mutta sitä mieltä olen, että saa sitä raivostua, kun suunnitelmat valuvat hiekkaan. Sehän on ihan helvetin turhauttavaa! Puhumattakaan noista kadonneista akillesjänteistä ja tunnottomista sääristä, jotka paitsi hankaloittavat hemmetisti arkeasi varmasti myös pelottavat.

    Että doctorille vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täältä korvesta ei kannata viikonloppuisin lähteä mihinkään lääkärii, ihan totta. Satakunta kilsaa ajoineen (eestaas) ja tuomisina buranapaketti. Siks toisekseen kaikki täällä on joko krapulassa tai kännissä ja taksiin ei ole varaa - varsinkaan turhiin reissuihin.

      Korkeimmat Voimat ovat olemassa ja pitävät huolta siitä että meikä pysyy ruodussa, siitä on aika monta epistolaa tähänkin blogiin kirjoitettu koska lakkasin aikoja sitten uskomasta kehnoon tuuriin joka yllättäen kun olen tekemässä jotain.
      Kiitos kuitenkin kun ilmaisit huolestuneisuutesi.

      Poista
  7. Luulisin peroneuspareesin iskeneen. Peroneus on hermo ja pareesi halvaus. Oireet täsmää. Vika lähtee lannerangasta yleensä. Yhdellä asiakkaalla oli ichiadicum hermossa kasvain, joka painoi hermoa aiheuttaen peroneus pareesin. (peroneus on ischiadicum hermon yksi haara, joka hermottaa siis jalkaterän nostoa)

    Palaan paremmalla aikaa, mutta tuolla diangoosilla voit googlettaa. Tulin just töistä, ja pakko ottaa päiväunet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jotain sellaista sen täytyi olla koska siinä vaiheessa kun koko jalka ja perse alkoivat puutua, pyysin eukkoa painelemaan ristiselästä siitä samasta kohtaa mistä Taivaallinen Nainenkin paineli. No,vaimo ei uskaltanut joten paukutin vasaralla siihen ristiselän alaosaan. En tietenkään lyönyt vaan asetin lyöntipään seinää vasten ja varren pään ristiselkääni vasten. Sitten vaan lantiota eteen ja taakse, melko voimakkaasti ja puutuminen alkoi helpottaa perseestä Nyt jalkaterä on palautunut normaaliin asentoon (90 asteen kulma sääreen nähden) mutta ei se pelaa ja aika puutunut. Täytyy vasaroida vielä myöhemmin sillä lopetin just työt ja menen suihkuun jahka eukko saa pyykkisouvinsa tehtyä.

      Poista
    2. Hmmm... sehän on kiva, että lantiolla on ollut mukavankuuloista puuhaa. Tosin se vasaran varsi sijaitsi väärällä puolella kehoa. Varren kuuluisi jöpöttää sieltä etupuolelta, mutta mitäpä noin pienistä nyansseista.

      Kuvauksesta päätelleen se sun lanneranka on aika romuna. Onko viiltävää kipua varsinkin kävellessä nivusiin?

      Ole nyt kuitenkin varovainen manipuoloidessasi miehekkäällä kalulla selkääsi. Voima ei ole tuossa lajissa tärkein - taito on. Omaa kroppaa kuuntelemalla löydät sen sopivan voiman vasaran varteen. Jos aiheutat lantion työnnöillä massiivista kipua "hoidettavalle" alueelle, niin lihakset reagoivat laittamalla hanttiin. Silleen sopivasti härnäämällä ja mieluiten venyttämällä kuin tökkimällä.

      Ja soita sinne kipupolille ja kerro jalkaterän halvauksesta. Jaksamista buddy!

      Poista
    3. Miten niin väärällä puolella,vatsastako olisi pitänyt painella vai mitä tarkoitit? Vai oliko tämä kenties viittaus noihin lantion liikkeisiin..

      Varsinnaista (jatkuvaa) kipua ei esiinny mutta joskus tulee kausia (1- 3vrk) jolloin tuntuu kuin olisi potkaistu munille, tarkemmin sanottuna sisäreiden yläosaan.

      En osaa painella oikeasta kohtaa koska pitäisi painella hieman ylempää kuin ristiselästä ja se on niin helvetin tarkka kohta. Sitä paitsi vasaranvarren pää on liian iso. Kiitos kuitenkin hirmuisesti tiedoista ja täytyy koittaa saada infoa sinne kipupolille (ei maailman helpoinhomma puhelimitse).

      Koitahan jaksaa sinäkin, kohta on käsillä se aika..

      Poista
  8. Äänestän myös lääkäriin lähtemiseen puolesta. Meitä on enemmistö sinua vastaan, että usko nyt vaan!
    Muuten kyllä esitän ehdottomasti sinulle vähintään rautaristiä taistelustasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tainnut uskoa ja lähteä. Toivotaan niin.

      Poista
    2. Kiitos huolenpidosta mutta sain parannettua osittain tämän vaivan. Mulla on selässä joku katkaisija jota renkkaamalla alkaa raajat pelittämään, tarkempi selitys tuossa Titalle antamassani vastauksessa.

      Poista
    3. No hyvä että vaiva helpottaa. Me jo täällä huolestuimme <3

      Poista
    4. Kiitos kovasti, olette te ..<3

      Poista
  9. Kumijalan hajoomiin vituttaa aina, paljon tai helvetin paljo. Itte saatanasta moiset vehkeet.
    Jalkavaivat ei kuullosta pikkuvioilta. Sanon nyt, ellei sulle oo jo sanottu. Jos tulee tarpeet housuu ni sit ampulanssil sairaalaa ja lujaa. Pahalta vaivalta kuullostaa jo toi nilkan repsahtamiin. Älä vaa päivystyksee sellassen kaa lähe, ne leikkaa sut muuten päivystyksessä hätäleikkauksena. Jos et yhtään saa varvasta nostettuu, voi olla jo kiirus leikkuriin. Ja nyt oon ihan tosissain.

    Rakentelussa oon ihan samaa mieltä. Hemmetti jos erehtyy plokiisa kuvan laittaan ja kertoon, et ihan jees menee, ni jo hemmetti alkaa hannaa ja nahistaan joka mutkassa ja jos muuta ei keksitä, ni selkä paskaks ni se on sitte siinä.

    Elämä se jaksaa yllättää.

    Parempaa jatkoo sulle toivotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä se vituttaa koska täällä korvessa tuo oma auto on elinehto koska linja-autoja ei kulje viikonloppuna juur ollenkaan ja jos kulkee niin väärään suuntaan.

      Tosta housuihin paskantamisesta oli fysiatrian polilla puhe ja lääkäri käski kanssa lähtemään sairaalaan jos näin käy, vaan suuttu mulle siitä kun kysyin että mitäs luulet, moniko taksari ottaa kyytiin jätkän jolla on savet puntissa? Ei siinä ole aikaa kuskia mettästää ja varsinkin täällä meillä päin ne on harvassa.

      Jumalauta tuo rakentaminen on välillä niin vittumaista että oikein täytyy itseltä kysyä että miksi saatanassa piti alalle lähteä.Tänään holahti täys norttiaski rintataskusta liisteripyttyyn ja kaikkea muuta mukavaa. En tiedä mikä perkele siinä on joka kerta kun mainostaa noita tekemisiään niin aina kyntää ja syvältä. Olen muuten satavarma että jos laittaisin kuvia (hirsimökistä) vasta sitten kun työ on valmis, niin eikö se saatana jollain opilla roihahtaisi tuleen tai muuten sortuisi. Kiitos jatkoista ja kevyitä polkuja sinullekin.

      Poista
  10. Äkkiä hakemaan apua, lääkäriin mars!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä nyt jo näyttää paremmalta ja uskoisin ettei vaivaa aamulla ollenkaan.

      Poista
  11. Ootsie sissi.
    Ajattelin ehdottaa, että värkkäät jostain hormiputkesta kinttuusi tukirännin mutta milläpä sinne putkeen kinttua ujutat jos ei nouse eikä taivu.

    Ja se on tuhannen totta mitä sinä ja Partapappa turisette tuosta "hyvin menee mutta menköön" -asiasta. Silloin tulee taivaasta tulta ja tulikiveä niskaan niin, että huonojalkaiset (sorry) kyykähtää nokilleen. Ei pitäisi iloita -ikinä mistään- vaan vaeltaa vain täällä murheen alhossa ankeudessa kahlaten. Onneksi sieltä aallonpohjasta pääsee edes hetkeksi pinta-aallolle surffaamaan ja homma joutuu kunnes on seuraavan vastoinkäymisen aika.

    Tsemiä ja mitä niitä nyt on. Ai joo: JAXUHALI!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpäse olisi ollut viritys kun taivaltasin ilmastointiputki kintussani, ainakin kylänmuoreila riittäisi puhumista ja päivittelemistä pitkäksi aikaa :D

      No hyvä että joku on samaa mieltä Karmasta, kyllähän se niin on että jos hyvänolon tunteeseen tuudittautuu niin elämä läväyttää avarilla oitis - yleensä parkin kertaa. Elämä on juurikin tuollaista kuin kuvailit, ainakin mun osaltani.

      Ärrhh! Jaxuhalit saatana sentään. Kävin Marjaanan blogissa tässä yks päivä ja siellä sitä puitiin,voi vittu että maailmassa on kaiken näköistä hiihtäjää muutta tuo jaxuhalien keksijä olisi pitänyt tappaaa jo aikoja sitten.

      Koitahan jaksaa sinäkin.

      Poista
  12. Aina ajoittain milloin missäkin on näitä inhokkisanontoja ihan listattuina. Jaxuhali on varmasti aika korkealla. Omaan henk.koht. inhokkilistaani kuuluu lähes kaikki äitiyslällytys jarrusukista (jep) rakkauspakkaukseen (jep).
    Mutta myös kipuilu ja prosessointi ovat vihonviimeisiä sanontoja joiden väärinkäyttäjiä pitäisi laittaa jalkapuuhun!

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...