maanantai 15. huhtikuuta 2013

Luostarin radiossa nyt: Oletko punkan painajainen joka terrorisoi puolisoaan? Harrastatko omituisia rituaaleja unen saamiseksi?


Luostarin radio: Oletko punkan painajainen? Häiriköitkö puolisoasi nukkumisella? Entäpä onko sinulla omituisia rituaaleja unen saamiseksi? Mukana myös uutisia: Lastenkotisäätiön puhallus, Bostonin pommit ja illan dokkari (joka meni jo ohi kuin Vaasan kone mutta näkyy varmaan Areenalta).Horinaa ahneudesta ja muista asioista.
(klikkaa pilveä tai kuuntele alemmasta linkistä)

Päivän tekstin löydät alempaa ↓↓↓

9 kommenttia:

  1. Ajankohtainen Pepponen. Vrt. Ajankohtainen Kakkonen vai mikäsoli... Lähetystä en pysty vielä kuuntelemaam mutta huomenna velvollisuuksien jälkeen.

    Tässä ois taas luvassa yks samanlainen aamu neljän - viiden tunnin unilla... Unettomaksi en itseäni laske, oon unihäiriintynyt tai uniahdistunut. Mikä lie että mieluummin könötän silmät auki yksin hämärässä kuin menen nukkumaan. Inhoan nukkumaan menon ajattelua. Tästä on jauhettu niin paljon terapiassa etä olettaisi minun jo edistyneen asian suhteen, mutta kilin kellit mitä vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se on kun ei nukuta ja sitten pitäisi painua punkkaan kieriskelemään tietäen sen olevan turhaa touhua. Eukolla on vähän sama juttu eikä siihen oikein mitkään mömmätkään auta.

      Poista
  2. Mulla ei sivupersoonat edes mahdu sänkyyn, kun kissat vievät kaiken tilan. Muutaman kerran olen herännyt aivan sängyn laidalta, kun se isompi, kahdeksan kilon kolli, on vähitellen töninyt minua pois tieltä.

    Mitään villasukkapakkoa kummallisempaa nukahtamiskikkaa minulla ei taida nykyään olla, ja ilmeisesti nukun melkolailla liikkumatta. Joskus muinoin oli tapana laittaa Mozartin Haffner-sinfonia (nro 35?) soimaan niin, että nukahdin siihen. Se oli jostakin syystä ilmeisen rauhoittavaa musiikkia. Lasketaanko se omituiseksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on sitten sama ongelma kuin mulla Lätkiksen kanssa. Se on selkä eukon kyljessä kiinni ja siitä se ponnistaa kaikilla koivillaan meikäläistä kohti reunaa, kerran olen jopa tippunutkin mutta kyllä lähti koirakin.

      Musiikki on hyvä unensaanti keino, itsekin tulee nukahdettua joskus vaikka musiikki soi lujaa - sillä vaan on sellainen vaikutus ja mitä villasukkiin tulee, niin olen käyttänyt niitä jo vuosia jalkojeni huonon verenkierron takia.

      Poista
    2. Mieluiten sulkisin kissat makuuhuoneen ulkopuolelle, mutta sitten alkaa sellainen mellastus oven takana, ettei nukkumisesta tule mitään.

      Poista
  3. Nukkuessa omituinen? Joo, minä olen omituinen JOS yleensä nukun :/ Eli kunnon unta 2 - 2.5 h pakkomömmöjen avulla, sen jälkeen kaikenlaista horrostelua vähän aikaa. Yötä riittää siis n. 5 h, josta suurin osa pyöristelyä. Ja ei, mikään mömelö ei auta. Täystainnutus ehkä. Muuten ei ole väliä, paitsi tarvii kans lämpöä -> Rakas Lämpöpeitto, pehmolelut, jemmapeitto, päiväpeitto, jemmatyynyt jne. Ei kun toivon, että joskus saisi nukkua oikeasti!!! Lisäksi The Kissa tarvitsee palveluja puoliltaöin ja viimeistään klo 3 - 5, joten aina on jotakin, hmhph.

    Penskana kävelin unissani ja kerran keskiyöllä löysin itseni pihalta koiran vierestä ja katselimme täysikuuta, peitto mukana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo unettomuus on kyllä tosi paha juttu ja noissa pätkäunissa olen huomannut sen, että niiden lyhyiden hetkien aikana kroppa on jostain syystä niin jännittyneessä tilassa että herää itseasiassa siihen kun jotain paikka särkee/ kun se kramppaa.

      Tuota juuri tarkoitin unissakävelyllä sillä jotkut ovat taapertaneet pitkiäkin matkoja ja usein jopa hengenvaarallisissa paikoissa (kalliot, junaradat etc.)

      Poista
  4. En tiedä onko nämä mitenkään omituisia rituaaleja, mutta joka ilta on minun saatava lukea sängyssä vähintään 50-100 sivua väsymystilasta riippuen. Muuten ei uni tule. Mies tulee myöhemmin nukkumaan, lähes poikkeuksetta.
    No sitten on se perinteinen, eli kuorsaus. Mies nimittäin,yllätys, kuorsaa melkoisesti. Onneksi meillä on talossa runsaasti tilaa ja järjestely onkin sellainen, että jos desibelit ylittävät rajan jossa herään, alan (hellästi) töniä ukkoa, että nyt olisi parempi vaihtaa paikkaa. Mies ottaa puoliunessa peiton ja tyynynsä ja siirtyy toiseen huoneeseen nukkumaan. Joskus hän menee jo illalla valmiiksi eri huoneeseen, että molempien unirauha on varmistettu. Järjestely toimii hyvin ja ystävällismielisesti, asia otetaan meillä huumorilla;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon lukemisen sillä eukko harrasti samaa ja nyt kun hän on muutaman kuukauden kuunnellut äänkirjoja, on niistä tullut välttämättömyys. Muutenkin huono nukkumaan mutta ilman sitä jokailtaista traditiota hän ei saa sitäkään vähää unta. No, mömelöavusteisesti mutta kumminkin.

      Kuorsaaminen on kurja juttu varsinkin siinä vaiheessa kun yrittää nukahtaa mutta tätä nykyä sen vähän mitä nukun, olen sellaisessa koomassa ettei mua herätä mikään.

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...