perjantai 5. huhtikuuta 2013

Osta mulle suitset ja vanhaa kunnon intiaanimyrkkyä niin paljastan sulle kaiken...


Tänä aamuna oli taas pakko naulata itsensä keittiön lattiaan kiinni, kuuden tuuman naula on passeli kapistus pitämään tälläisen rapia seitsemänkymmentä kiloisen lattiassa kiinni ja se on suht helppo irroittaa. Tilanteeseen on syypää se, että lopetin noiden hermostoperäisten sairauksien hoidossa käytettävien mielipidelääkkeiden vetämisen noin kuukausi sitten, sillä miksi kiskoa papuja joista ei ole mitään apua. Päätin siirtyä tykkänään luonnonmukaisiin menetelmiin ja näillä en suinkaan tarkoita viinaa enkä vitamiinivalmisteita vaan ihan jotain muuta, hommaa helpottaa se että olen asustellut tuolla varjojen maassa ja meikäläisellä on siellä sen verran tuttuja ettei ”Koppaa mua kirveellä niin kikatetaan kimpassa” - yrtin hankinnassa tule ongelmia.

Ihan totta, eihän tästä tule mitään kun sielu kipittää toisaalla ja aivot toisaalla. Mielipidelääkkeiden tarkoitushan on turruttaa ja huijata reseptoreita kaikilta ärsykkeiltä ja nyt kun nuo jarrut ovat lähteneet päästä, niin voin sanoa että johan tässä vanhakin nuortuu ja se ei välttämättä ole hyvä homma koska minullahan ei nuo palikat todellakaan ole oikeassa järjestyksessä tuolla vintillä. Nyt ei pidä sekoittaman tätä meikäläisen pään sisällä tapahtuvaa rivitanssia mihinkään kaksisuuntaiseen tai vastaavaan, vaan tämä jyrinä on ihan synnynnäistä ja omaa luokkaansa jota en käy erittelemään mutta ehkäpä seuraavat esimerkit päivieni kulusta antavat jonkinlaisen kuvan tästä mitokondrioiden letkajenkasta.

Nykyään suunnittelen päiväni noin kolmessa sekunnissa, se käy siinä samalla kun kusta lorottelen ja availen silmiäni. Kaikki on valmiina aikatauluja myöten ja niin selkeinä ettei paremmasta väliä. Se aikataulupuoli kun vaan ei ota huomioon mitään muuttujia, on minun pakko ollut opetella tekemään montaa asiaa yhtäaikaa ja siltikin jää hommia tekemättä. Eilisen päivän ensimmäinen teksti valmistui – kiitos nykytekniikan – siinä samalla kun tiskasin. Helvetin helppo juttu, ei tarvinnut kuin laittaa langaton näppis lattialle ja antaa varpaiden laulaa. Puhelimen oli teipannut korvaani ja pyytelin tarjouksia Tulivaunujen kesärenkaista, nekin perkeleet on ostettava tai tehtäväksi tulee perinteiset eli nastojen nyppiminen joka barumista. Kaiken lisäksi lupauduin tekemään toisen tekstin iltapäiväksi ja silloin tämä VR:n aikataluja muistuttava tietojärjestelmäni ei ottanut sitä huomioon, että kotitöitä johtaisi The Nainen eli aikatalu niihin varattu aikataulua olisi pitänyt kertoa kolmella. No, sainhan minä sen tekstin väännettyä sitten esille mutta siihen aikaan että kaikki kunnialliset ihmiset olivat nukkumassa. Entäpä lupaamani radiolähetys? Jo vain, kaikki systeemit valmiiksi auki ja headset korville kun kuuluu pääparkani omasta ja varsin kovaäänisestä kaiuttimesta käsky ladata ohjelman liitekirjastot välittömästi. Silkkaa ahneutta, niiden avulla kun pystyy tallentamaan ääntä sen eri muodoissa. Ihan kuin tälläinen rahiseva hullu nyt mitään perkeleen laajennuskirjastoja tarvitsisi.

Silmät teelautasen kokoisina katselin tiedostojen siirtymistä,tein uusia kansioita ja järjestelin juttuja kun kone ryhtyy herjaamaan ettei tämä Asus mikään saatanan Hankkijan viljasiilo ole, osta vajakki lisää muistia tai täällä tulee ahdasta. Nou problem, mullahan on muistikkuja vaikka jäätelötehtaan perustaisin joten ei kun siirtämään koko hoitoa tikulle. Söin samalla iltapalaa joka tällä kertaa käsitti kaksi metsäjänistä salmiakki aakkosilla sekä yhden kokonaisen ruisleivän jonka voitelin paketillisella sulatejuustoa. Miksikö? No minä tykkään kun leivällä on paljon täytettä mutta se pistää vihaksi kun ne eivät tahdo pysyä siinä, joten nykyään laitan voitelemani leivän nojolleen seinää vasten lieskarin alle missä se on hyvällä heittokorkeudella. Sitten asetun keittiön ovelle mistä linkoan täytteet siihen kahden sentin paksuiseen sulatejuusto kerrokseen kiinni, makkarat ammun ritsalla. En nimittäin osta enää siivumakkaraa vaan tankoja jotka palastelen, ne hemmetin siivut lepattivat liikaa ilmalennon aikana eivätkä tarttuneet kunnolla kiinni. Salaatin lehdet saa muuten kätevästi kun niiden sisään kääräiseen luumun tai viinirypäleen, tähän suositan ritsaa sillä salaatinlehti tuo epävakautta lentorataan.

Tiskaamisesta sen verran että siihenkin voi yhdistää kaksi toimintoa: itse tiskaamisen ja riisien keittämisen. Tein itselleni viiden millin rosterista sellaisen kehikon joka heitetään olkpäille ja siitä lähtee pitkä törö, suunnilleen lantion korkeudelta ja tämän mystisen karahkan toinen pää on väännetty mutkalle ja suojattu nailonilla teflonpintojen suijelemiseksi. No hittolainen, tiskaaminenhan on varsin rytmikästä hommaa ja siinä toistuvat samat liikesarjat joten ihmeraudan koukkupää vispaa kattilassa kokolailla samaa rataa ja ehkäisee riisien palamisen pohjaan. Järjettömän hyvä keksintö jota suosittelen kaikille. Tiskaamisen loputtua täytyy muistaa kumartua että saa koukkupään pois Maijan sisuksista (Matti & Maija kattila-sarja ja koska olen mies, kaikki kattilat edustavat luonnollisesti tätä feminiinistä puolta) ettei käy niinkuin minulle joka jouduin kahdella ensimmäisellä kerralla syömään riisini lattialta.

En kuitenkaan masentunut vaan hain kylppäristä silkkisen aamutakkini ja kuvittelin olevani japanilainen huippukarateka, joka syö aamiaista yhdessä urhean samurai-koiransa kanssa vallan vitun isolta lautaselta. Tapoin yhden muijan fiikuksenkin kun mulla ei ollut syöntipuikkoja joten tein ne sitä rehua pystyssä pitävästä karahkasta. Vähän maistui substralilta ja mullalta mutta eipä tuo haitannut. Rehellisesti sanottuna vitutti niin paljon että keitin pannullisen teetä ja kaadoin senkin lattialle, ajattelin että juodaan nyt tämäkin ruumiinpesuvesikin (teehän ei muuhun tarkoitukseen käy) lattialta kun muutkin eväät ovat jo siellä. Aamiaisen päätyttyä mahdoton pauke täytti pienen keittokomeromme nivelten ja polvilumpioiden ilmoittaessa ettei risti-istunta ole meikäläisen notkeudelle soveliasta hommaa. Asiaa ei auttanut yhtään se että urhea samuraikoirani meni japanilaisteeman innoittamana vielä pitemmälle ja töräytti ruokailun päätteeksi about kymmenen sekunnin ajan suitsukkeita ilmaan, kiitokseksi odottamattomasta ja hyvästä aamupalasta. Siinä tulee kuulkaa kiire nousta ylös kun naamaan paukahtelee vesikelloja ja ripset roihahtavat liekkeihin.

Ihan kun ei olisi tarpeeksi kestämistä tässä normaaliarjessa, on minulla ollut pakonomainen tarve liittyä erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin. Seuraavaksi pieni ja lyhyt katsaus mitä tämän hetkinen yhdistysrekisterini pitää sisällään:
Hippaheinällä Hikinauhaa höllemmäksi ry
Viherkasvien käyttö auton sisäilman parantajina – yhdistys
Rairuohon kaskeajat ry
Kuinka hoidat huuliherpestä nauhahiomakoneella ry
Tuokaa mulle voita ja kuokka – perinneyhdistys
Vuoronumerot vittuun – asioi alasti niin tilaa tulee ry
Kihniön kylmäilmapalloilijat (aka Kun ei lennä niin ei lennä) ry
Pommivyö parantaa palvelua ry
Tuhkamunista ei tule feenkis-lintuja tukiyhdistys

Tässä vain murto-osa listaa joten ei ole vaikea arvata että minulla on kaiken muun lisäksi eri yhdistysten ja järjestöjen kuukausittaisia kokouksia joka illalle. Talvella innostuin myös yösuunnistuksesta ja voin sanoa että kaksi ensimmäistä kuukautta olivat yhtä helvettiä, en löytänyt rastin rastia vaikka olin ne itse metsään laittanut ja olin jo aikeissa lopettaa koko harrastuksen, kun eräs tuttavani vinkkasi etteikö kannattaisi hommata sellainen kunnon otsalamppu. No hittolainen, harrastukseni sai aivan uuden ulottuvuuden ja siitä lähtien onkin metsä ryskänyt siihen malliin että minut on uhattu tappaa neljä kertaa. Ei sen ryskeen takia, vaan menin Napoleontautini riivamana ostamaan otsikkooni lentokoneen lähestymisvalon joka saa virtansa selkärepussa kulkevasta viidenkymmenen kilon akusta ja voin kertoa että siinäpä vasta on kirkas valo. Kauan ei tarvitse yhteen kohtaan tuijottaa niin jo pihka valuu ja pian petäjä roihahtaa tuleen, rastilapuista puhumattakaan. No, eipä mulla muuta mutta osaatte täst'edes suhtautua varauksella kun julkistelen näitä aikataulujani. Koitan kyllä parhaani mukaan pysyä niiden perässä ja nytkin olen tätä kirjoittaessa tehnyt yhtä ja toista, mm. hakannut motin halkoja jalkaani teippaaman kirveen avulla. Vaimo ei pitänyt yhtään kun hän heräsi hetki sitten ja näki mikä sotku täällä olkkarin lattialla on. Aina ei voi onnistua.

Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.


44 kommenttia:

  1. Mmmm, sulatejuustoa ja ruisleipää... täytyy mennä aamiaiselle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein Sanna, syödä täytyy että jaksaa ja se aamiainen on tärkein. Se on aivan sama moneltako sen syö.

      Poista
  2. Tuosta teestä olen samaa mieltä. Jotkut jopa juovat sitä.

    Mitä tulee näihin muihin ja eilisen juttuihin, niin olen kyllä tooosi pahoillani, että vaikka itselläsi on noita yhdistyksia, niin me ei saada edes ammattiyhdistystä perustaa. * näyttää vihaiselta ja loukkaantuneelta* ! Me oltais ihan kiltisti mietitty siellä parannuksia Luostarin oloihin. Anna nyt, antaisit nyt!! ;DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. DAa, tee on paholaisen keksintö via kiinalaiset.
      Rantis rakas, nämä yhdistystouhuthan ovat siviilin puolella eivätkä liity Luostarin toimintaan mitenkään enkä epäile yhtään etteikö parannuksiakin olisi tullut mutta jos teille antaa pikkusormen niin te viette koko proteesin. :D

      Poista
    2. Hyi teitä, Apotti ja Rantis. Tee on jumalainen juoma. Vain sitä pitäisi Luostarissakin juoda. Samovaari pöhisee tuossa vieressäni ja kupissani on ihanaista darjeeling -teetä.

      Poista
    3. No ajttelinkin, että hitto täällä taas haisee?!?!

      Poista
    4. Sinulle Sirpa suon sen teenjuonnin koska se onelämäntapa, muuten en ymmärrä.
      *Lähtee Rantiksen perään kahvin toivossa*

      Poista
    5. Teestä: joskus harvoin sitä juo ikäänkuin eksoottisena kokemuksena (HAH!) ihan omasta aloitteestaan. Teessä miellyttävää on enemmänkin se tuoksu ehkä. Muuten oon joutunut totuttelemaan teenjuontiin naapurimaassa käydessäni, ne kun eivät yleensä ymmärrä niin kahvin päälle tai keittävät sitten vähintään murukahvia, eli not_the_real_thingiä!

      Ihmetyksen aiheena on venäläisten taito höriä sitä laavakuumaa teetään huutamatta ääneen. Itse pyörittelen lusikkaa kupissa vielä tunnin päästä tarjoilemisesta... Ehkä venäläisille tavataan opettaa jo pienenä itsehillintää tässä asiassa? Tai sitten niiltä poltetaan pysyvästi kaikki tuntoreseptorit kaatamalla kuumaa steariinia kidan täydeltä heti synnytyslaitoksella. En jymmärrä.

      Poista
    6. Törmäsin venäjän retkilläni noihin terässuihin, ei saatana mutta ne joivat oikeesti KIEHUVAA teetä! Ilmekään ei värähtänyt ja juttu jatkui, ehkäpä sun steariiniteoria ei olekaan niin kaukaa haettu.

      Poista
  3. Samuraikoiralle terveisiä!

    Minä just pääsin ranskatartani kehuskelemaan niin se onneton aloitti eilen sellaisen ulinan että päätyi tänään luottokorjaajalleni. Kaksi teiniä yhteen ääneen diagnosoi äänen "joo se on hihna" -ksi - saa nähdä mitä ammattilainen sanoo.... Mutta pystypäin, vastoinkäymisistä huolimatta, ihan niin kuin sielläkin!


    Ja rauhallisempaa viikonloppua toivottelen myös ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Josko se tosiaan olisi ollut vain laturin hihna, toivotaan ainakin niin sillä en usko ranskattaren pettävän sua.
      Kiitos - myös Lätkis kiittää - ja lippu korkealla mennään!

      Poista
  4. Tee? Siitä tulee mieleen käskyttäminen ja työ - unohdetaan koko juttu, nunnat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vahvaa kahvia tekisi mieli...

      Mun teet on vihreitä eli mehuja... kofeiinit otetaan kahvista.

      Poista
    2. Mitäs se Polga nyt on unohtamassa, työnteon vai kapinan? ;D Älkää nyt ruvetko unohtelem
      unohtelemaan mitään sillä kiihkeät ajat ovat edessä!
      Totta turiset Armi sillä kahvi se on joka ihmisen saa liikkeelle.

      Poista
  5. Haastetta pukkaa sulle mun blogissa! :)
    Ja kyllä, olen aloittanut sulta saatua haastetta, pahan pistit.. ;)

    http://darsk-i.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, täytyykin tulla katsomaan mitä helv..mielenkiintoista olet pään menoksi keksinyt :D

      Poista
  6. Mitäköhän pillereitä mun pitäisi napsia, että saisin yhtä paljon aikaiseksi. Tai oikeastaan puoletkin tuosta aikaansaavuudesta riittäisi. Huoh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä voin kyllä Mrs B toimittaa teille The Korpimaiden tehoraksuja, ne saavat tuollaisen nuoren naisen tekemään vaikka mitä! Täytyy vain ensin puhua kylän vanhimmille koska ne ovat sen verran styrkkaa kamaa ettei niitä tuosta vain jaellakaan ;D

      Poista
  7. En enää ikinä luovu omista epilepsiaan (ei ole epilepsiaa ainakaan vielä)tarkoitetuista mielipidelääkkeistäni tai helvetti on irti sekä luostarissa, että muualla. Parin päivän takaiset bileet eivät olisi mitään siihen infernaaliseen ja totaaliseen sekoomiseen ja kaaokseen verrattuna. Joka ilta kello 8 kaksi tabua - muuten poksahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tietysti jyvät ovat hyviä niille joille ne sopii mutta kun mulle neei noihin kipuihin mitään vaikuta niin miksipä niitä söisin. Muistakin ottaa, en halua että Luostarissa on helvetti irti kun ei teidä nunnienkaan kanssa pärjää.

      Poista
    2. Nyt olis prenikkaa jaossa mun blogilla.

      Poista
    3. Mitä ihmettä? Sekö mitä näytit vai joku muu? *Lähtee kaapu paukkuen katsomaan*

      Poista
  8. Kysyin kerran kahvinjuojalta, että miten osaan tehdä hyvää kahvia ja hän vastasi ettei sellaista ole olemassakaan. Kamalaa myrkkyä, myrkyttää sekä mielen että kielen, vatsanpuruista puhumattakaan. Olen ehkä juonut kaksi kupillista kahvia koko pitkän elämäni aikana.
    Yhdistysrintamalla on näköjään aktiivista, minä olen liittynyt vasta Kangistuneet ja kömpelöt ry:n ja Molemmista päistä hajalla yhteisöön.
    Mitään mielipidetabuja en enää suostu ottamaan, kun ne vaihto mun mielipiteen niin kamalan itsetuhoiseksi.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kröhm, hyvää kahvia on olemassa ja se on jaloa juomaa - niin kauan kun siihen ei sotketa maitoa eikä sokeria.
      Tapansa kullakin enkä minä teen juojia käy moittimaan, itse sain teestä tarpeekseni intissä sillä silloin tuli loppuelämän kiintiö täyteen.
      Sinä ja sun yhdistykset :D
      Kaikille eivät mielipidelääkkeet sovi vaan ne tehostavat esim. masennusoireita, on tuo pää vaan siitä ihmeellinen rakennelma.

      Poista
    2. Ja sitten kun lukee ne pakkauksen tuoteselosteet ja kaikki mahdolliset vaikutukset, niin johan alkaa tuntua. Monissahan on sivuvaikutukset pahemmat eli esim. ahdistuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet aiheuttavat ahdistusta.

      Poista
  9. Oikea kahvi on vahvaa pannukahvia. Mistä tulikin mieleeni, etttä kofeiinitasapaino on pahasti kalibroimatta! Aamukahvilla mennään ja vielä pitää käydä viskaamassa esioinen riparille viikonlopuksi, ennen kun pääsen yleensäkään päivän muonaan käsiksi.

    Pahus, että tässä seurassa tunnen itseni vajaavaltaiseksi kun ainoat pillerit on satunnaiset homeopaattiset rakeet. No yrteillä troppaan aina tarvittaessa.

    Viikonloppu alkaa, mutta minulle se tietää kahta tiukkaa päivää töitä. Ja tienestiä luonnollisesti. Elämän realiteetit on. Rankkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, joskin keittimen läpi laskettu pannujauhatus hyväksyttäneen myös. Sinä sitten yrität vaikeimman kautta tuota sydänkohtausta, eikö se henki nyt helpomalla lähde kuin järjettömällä työnteolla?! Sinä rakas et koskaan opi...

      Poista
    2. Oh my Dear - nyt sinä rienaat! Pannukahvi ei saa maistua suodatinpaperille! Kerrassaan epäpyhä ajatus!

      Ja älä nyt aina morkkaa, vaikka itteäkin vittutti kun viime yönä tein kirjapitoa. Meinaa helmikuussa maksussa oli viimeiset mittavat mätkyt, seuraavan vuoden ennakkoverot ja vielä alviakin hersyvä summa. Erehdyin laskemaan maksamani verot yhteen... ristus että otti päästä.

      Poista
    3. Ei se suodatinpaperi siinä maistu tai voi olla että olen juonut makuaistini. Se on todennäköistä koska pirtua tuli kiskottua useampi vuosi. Enkä minä sinua morkkaa vaan olen huolissani, taas näyttää tahti kiihtyvän ja kohta oot ihan toistaitoisessa kondiksessa. Puutarhakausi alkaa teholla ja silleen eli jos nyt vähän sitä jarrupetaalia...kiitos <3

      Poista
  10. Kahvi! Kahvi on vahvaa kahvia, ilman sokeria! Halvin Liiterin kahvi on parasta, se on lähinnä sitä, millä meikäläinen saadaan aamulla ylös. Sen jälkeen mömelöt ja ehkä jo alkaa toimia!

    Yrteillä sekä maustetaan että tropataan, mutta ei niitä nyt juoda tarvitse ;) Paitsi tietty yrtti sopii hyvin rasvaisen kaakaon sekaan sopivasti annosteltuna, se on suorastaan jumalaisten juomaa eli sopivaa minulle! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kas, rakas welhotar raottaa reseptiensä saloja julki! :D

      Mikä muuten on Liiterin halvinta? Eihän siellä sentään Hyvä Ostosta myydä? Eikä Euroshopperia koska ne ovat molemmat samasta pahan tiedon puusta ;D

      Poista
    2. Minttukaakao on siis Abbedissan valinta :) Terästettynä oivallinen valinta!

      Poista
    3. Opiskelija ja köyhä työläinen saisivat olla hiljaa kun kahviaromeista keskustellaan, vaan Euroshopperin kahvitökeet on kyllä semmosta paskaa ettei tosikaan. Se maistuu oikeesti pahalta. Sitä on kyllä kaapin perällä hätä-hätä-hätävarana, eli sitten kun planeetalla ei kasva enää yhtään kahvipapua, niin voi keittää ES-kahvit ja valmistautua makuhermojen kirvelyyn ja tuskalliseen kuolemaan.

      Poista
    4. Euroshopper, samoin kuin Hyvä Ostos ovat sellaiset kahvilaadut että niitä käytetään nykyisin sodissa, mm. Lähi-idässä EuroShopper - puruja tiputetaan vihollisen niskaan jolloin nämä perääntyvät saatanallisen kirkumisen säestäminä.
      Siinä olet oikeassa että ES on mitä parhain tapa lopettaa tämä maallinen vaellus ;D

      Poista
  11. Eeh.. toi kuulostaa vähän meikäläiseltä normaalitilassa. Nythän mä olen fyysisesti paikalla mutta psyykkisesti jossain ihan muualla koko ajan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se sinulle sallittakoon koska en ole itsekään aina "läsnä".

      Poista
  12. Pitelemättömiä nuo mielipiteet... Jos läkkeet auttavat elämään vähänkin valoisammassa maisemassa, fine. Tai tee tai kahvi tai mitkä tahansa yrtit. Ulkoilma. Kissat. Hurja seksi. Tai vaikka bonsaipuiden kasvattaminen. Kaikki fine!

    Pääasia, että pää-asiat ovat sellaisessa kunnossa, että tunnistaa itsensä ja haluaa elää hänen kanssaan, hyvinä ja pahoina päivinä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa ja nyt kyllä kulkee, ei voi muuta sanoa ja siksipä positiivisen vireen soisi jatkuvan pitkään sillä paljon taisteluita on edessä.

      Poista
  13. Tiedoksi, että Liiterin vallankumouksenpunaisella pohjalla oleva kaffe (liekö Cafe Arome nimeltään tms) on juuri sellaista keskieurooppalaiseen makuun sopivaa! Tummaa ja vaffaa, tämä tykkää aina tummasta ja vaffasta *kikattelee mennessään* :D Hinta alle 2 juuroa / paketti. Siis kaffen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta ja sitä on kokeiltava, ehdottomasti. Mitäs se Polga on tälle aamulle kiskaissut kun on tummat ja vahvat mielessä - vielä naurattaakin noin pirusti :D

      Poista
    2. Ju, se Lidlin punainen ja kait vihreäkin kahvi oli ihan kelpoa. Mikähän sen nimi oli silloin kun ostin... *käypi guuglaamassa* Bellarom!

      Poista
    3. No sitten sitä on hankittava!
      Kiitos tiedoista, Apotti muistaa tämän... ;)

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...