keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Ränniperunoita, kauppiaiden kokorajoituksia ja navigaattoreita koirille


Koska liikkumiseni on ollut melko vähäistä ja keskitynyt vain muutamien neliökilometrien matkalle, on minulla on ollut runsaasti aikaa tehdä huomiota ja olen päässyt nauttimaan muutamien viime syksynä aloittamien projektien tuotoista. Ensinnäkin, on turha väittää ettei Suomessa kasva mikään talvellla sillä viime syksyn perunasato on valmis. Tämä meidän vuokrakasarmihan on ollut sellainen ettei tästä ole koskaan huolehtinut mikään kiinteistöhuoltoyhtiö, vaan kunnan ukkelit ovat käyneet fiksaamassa paikkoja niin pyydettäessä. Tästä syystä kaikki on enemmän ja vähemmän retuperällä mutta sitäkin voi hyödyntää ja niinpä viime lokakuun lopulla kylvin perunaa het kummankin lappeen rännit täyteen perunaa, ne kun olivat laitojaan myöten täynnä lehtiä ja muuta paskaa. Nyt sekin viheliäinen touhu palkitsee sillä syöksytorvista kolisee valmiiksi pestyä perunaa suoraan ämpäriin sulamisvesien myötä. Tätä viljelymuotoa kannattaa kokeilla varsinkin korkeissa kerrostaloissa sillä perunan kolistellessa alas korkeuksista, se kuoriutuu kylkien osuessa juoppohullujen läkkärien jättämiin jatkospätkien törösaumoihin.

Päivitin meidän Lätkiksenkin 2000-luvulle ja todistin kiistattomasti sen, että beaglet ymmärtävät varsin hyvin suomenkieltä ja tottelevat muidenkin kuin omistajiensa äänellä annettuja ohjeita. Tämä kaikki on pitkän kehittelytyön tulos sillä raihnaista elämääni ovat sulostuttaneet nuo kaiken tieltään syövät nahkasalkun mallit aina siitä asti kun täytin kymmenen vuotta. Kerrassaan mainioita koiria joskin niitä riivaa rodulle tyypillinen määrätietoinen epätietoisuus, nimittäin se että mikä on sovelias kohta tipauttaa se torttu sieltä peräpään melko aktiivisesta wunderbaumista. No ihan totta, koska beaglet eivät pasko tielle eivätkä tien viereen,täytyy niiden pyöriä siellä ojan pohjalla kautta pusikossa todella pitkään hakiessaan sopivaa, ns. Papasmurffaus-pointtia. Viime kesänä meikäläiseltä meni ohi kahdet häät ja yhdet hautajaiset kun ajattelin käyttää koiramme pikaisesti tarpeillaan ennen reissuun lähtöä.

Pitkään pohdittuani päädyin erään pohjoismaisen valmistajan navigaattoriin sen suomenkielisen ohjelmiston ja selkeä-äänisten reittiohjeiden vuoksi. Meillä Lätkiksen kanssa on kahdeksan erilaista lenkkireittiä ja näille jokaiselle merkkarisin Lätkiksen useimmiten käyttämät torttuilupisteet. Navigaattorin kiinnitin selkäpuolelle kaulapantaan kiinni ja varmistin komeuden pysymisen vetovaljaista tutulla ristiremni yhdistelmällä. Voi tätä iloa! Nyt kun oven avaa niin jo alkaa pikku kaiuttimesta kuulumaan elämäänsä kyllästyneen naisihmisen monotoninen pajatus joka ohjaa tuota käytännöllisesti pelkkää korvaa olevaa lihakasaa oikeaan pudostuspaikkaan. Parilla ensimmäisellä kerralla Lätkiksellä oli suuria vaikeuksia ymmärtää ämmän itsepintaista väittämää ”Paskoit ohi, ole hyvä ja tee U-käännös seuraavassa mahdollisessa paikassa”. Lätkis parka, ensin se katsoi taaksensa, palasi miltei oikeaan kohtaan navigaattorimuijan kirkuessa että kaksi askelta oikealla ja olet tortussa, sitten se katsahti perseeseensä ja lopulta minuun ilmeellä että ”Iskä, toi täti ei nähnyt kun mä väänsin”. Täytyy tunnustaa että kolme ensimmäistä navigaattoria lensi petäjän kylkeen suurehkon tilannenopeuden saattelemana.

Ruokakauppiaiden kokoa tulisi rajoittaa mieluusti siten, ettei heistä kukaan saisi olla kuin maks. 175 senttiä pitkiä. Poikkesin tässä lähistöllä avattuun uuteen markettiin ja siellä kierrellessäni katseeni kiinnittyi todella mukavan näköiseen nuoreen naiseen. Tämä varsin varreltaan soiva neitokainen asetteli vihanneksia hyllyyn ja siitä paikasta meikä ryntää naaraan jutulle, puhuen ensin niitä näitä ja lopulta päätyen kehumaan hänen persettään, terhakoita rintojaan ja kuvan kauniita kasvoja. No kuinka ollakaan, koko vihannestiskistä näytti sammuvan valot- tai niin minä luulin – kun meidät yht'äkkiä ympäröi pimeys, milteipä totaalinen sellainen. Nuoren naisen posket muuttuvat aavistuksen ja hän sanoo minulle: ”Saanko esitellä Pekan, me olemme tuon aviomieheni kanssa teidän uudet kauppiaat.” No olihan siinä Pekkaa, kaikki 210 senttiä ja elopainoa about 115 kiloa. Pekalla onmyös omituinen tapa kätellä sillä yleensähän tarjotaan lapasta toiselle mutta Pekka kaihasi niskasta kiinni ja kantoi ulko-ovelle. Tulkitsin tämän niin, että minun on syytä ostaa tarjousläskini jostain toisesta mestasta tai odottaa kunnes Pekka on lomilla. Ihme jätkä.
Tapauksesta suivaantuneena taidan kostaa Pekalle ja tiedän jo miten. Minulla on pakastimessa neljä kappaletta kokonaisia hirvensääriluita ja printteri joten muuta ei sitten tarvitakaan. Vien luut pakastealtaaseen ja vaihdan hyllyn päädyssä olevaan telineeseen lapun jossa lukee: ”Lehtikauppiaan sääriluut 3.87,- /kilo”. Selitelkööt Eviralle saatanan niskasta retuuttaja.

Toissapäivän roudasin eukon jokunen kesä sitten hankkiman suht ison puutarhatontun tonttimme rajana toimivan ojan penkalle. Sisään kaiutin ja piuhat tänne olkkarin puolelle ja nyt on tuota savesta tehtyä joka puutarhan kauhistusta mukava käyttää äänitorvena. Kannattaa tosissaan kokeilla tätä ajanvietettä kellä siihen on mahdollisuus. Sain jopa suntion kivittämään sitä kun paukutin menemään sitä minareeteista tuttua ulvontaa oikein lujaa ja hartaasti. Se on sangen kiivas tuo meidän suntiomme ja kaiketi ajatteli ettei täällä kilpailevan firman edustajat juhli. Onneksi pari iäkkäämpää rouvashenkilöä tuli pelastamaan tonttuni keskeyttämällä suntion puuhat sillä suntion linkoamat stemut alkoivat osua jo huolestuttavan lähelle. Suntion kierroksia nosti se kun hän joutui selittämään rouville miksi oli kivittänyt minun puutarhatonttuani, se kun luonnollisesti vaikeni hyvissä ajoin ennen kuin mammat tulivat pelipaikalle.

Toinen tapaus on yksi todella itseään täynnä oleva parempiparkainen kaappijuoppo jolla on heti helvetin mustasukkainen muija. He tapasivat ennen kävellä joka ilta täsmällisesti klo 20.00 tonttimme ohi mutta eivätpähän kävele enää totuuden tontun ilmestyttyä kököttäämään tien viereen. Lainasin erään leffan teemaa ja heidän ohittaessa tuota savista jötikkää, möläytin reippaalla äänellä tontun sisuksista ”Tiedän mitä teit viime viikonloppuna”. Pariskunta toppasi kuin tikku paskaan ja pysähtyi ihmetellen kuka puhuu, jolloin toistin toteamuksen ja sitten alkoi tappelu. Ilmeisesti kumpikaan ei tajunnut mistä oli kyse ja koska herralla ei todellakaan ole puhtaat jauhot pussissa, muija toimi syyttäjänä ja ukko yritti puolustella menojaan. Viimeinen havaintoni on rouvan melko reipas kaasupolkimen käyttö hänen karauttaessa rahoitusyhtiön omistamalla Volvolla kohti taivaanrantaa. Oikeesti, se äijä pettää eukkoaan ja on muutenkin perseestä. Vahinkoa ei siis tapahtunut.

Tälläisiä havaintoja ja harrastuksia aina niinä hetkinä kun en makaa varjojen mailla eli tulisi nyt se lupalappu, niin pääsisin töihin ja loppuisi tämä tylsyys sekä ainainen kädestä suuhun eläminen.
Siitä huolimatta oikein hyvää keskiviikkoa teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muuta matkaajat.


39 kommenttia:

  1. Hmmm, eijjumalauta, ensin ajattelin, että navi toimisi katilla. EI helkkarissa toimi, ensi töikseen se kusisi siihen >O< Joten nou vei. Muuten aika tavanomaisia ja vekkuleita harrasteita.

    Minä puolestani annan taloyhtiön pj:n puhelinnumeron, jos joku kyselee pimeetä flindaa tai huimeita. Sanon, että pitää kysellä varovasti ja aloittaa kuin puhuisi vain asumisasioista jne. Alkaa tyyppi olla oudon kireä, säikähti jo minuakin eräänä iltana (no se ei ehkä ole ihme!) ;)

    Toinen veikeä temppu oli (em. herran kiusaksi) kaadella tuonne roskiksen ympärille litroittain tekoverta sekä isot lammikot sisäpuolelle. Vielä ei ole milizeita näkynyt, mutta mies käy kuumana.

    Tämä luo näin liikuntaesteiselle vekkuleita mahdollisuuksia seurata elämää rapussa ja sen välittömässä läheisyydessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat melko pahoja ja tuo huimejuttu aivan ehdoton! On siinä patulla selvitteleminen kun asia alkaa valjeta...:DD

      Verinen roskis muuten on tyypillinen esimerkki siitä kuinka hätäseen ihmiset tekevät omat johtopäätelmänsä aka mikään muu kuin tappo/paloittelu ei voi olla mahdollinen. Siksipä ihmisiä onkin helppo vedättää kun ne ovat valmiiksi aivopestyjä.

      Poista
  2. En voi käsittää miksi ylipäänsä puutarhassa pitää on tonttu. On niitä täälläkin joillain pihoilla asteltu somasti joka nurkkaan;) Voi hittolainen.

    Koitahan päästä sinne lääkäriin, niin jotain apua saisit noihin olotiloihin, olen jo huolissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rantis, koska mulla ei ole *köh* puutarhaa, mun "tonttu" on kukkapöydän alla vahdissa. Sen välitasolla taas pitää vahtia jättimäinen keramiikkasammakko. Ne on niiiiiiin karmeita, että ne on jopa hauskoja. (Tädin perintöä, ei voinut heittää pois, koska olivat ihan uusia!).

      Joten kaikkea voi käyttää ns. luovalla tavalla :D

      Poista
    2. Rantis ja Polga: oikeasti mua ei niin kauheasti puutarhatontut hämää mutta en vaan tajua niiden merkitystä? Aina ruohonleikkuun tiellä, joka helvetin päivä kyljellään jne.
      Kyllä mä Rantis menen lääkäriin jahka on rahat koossa yksityistä varten, arvauskeskukseen on aivan turha lähteä. Eikä tässä muuten ehkä niin mitään paskamaista olisi mutta kaikki veto mennyt pois noiden älyn lähtemisen kanssa.

      Poista
    3. Selvä, se lääkäriin meno siis. Ymmärrän kyllä tilanteen, itsellä välillä ihan sama psykiatrin kanssa. Adoptiopaperisi on sitten vetämässä (pyyntösi blogini kommentissa)!

      Polga hei, me saimme kerran puutarhatontun lahjaksi. Vieraat lähti ja tonttu katosi kummallisella tavalla;))) Mieskin ihmetteli, että mihin me se laitettiin. En tunnustanut. Sammakot, keramiikka-sellaiset siis, nehän suorastaan hauskoja;)

      Poista
    4. Niin, sinä tiedät että sen tyhjän saa pyytämättäkin mutta kummasti piristi mieltäni tuo adoptiopapereiden eteneminen! Tässä voikin (parantumaton optimisti) sitten aloittaa vatsalaukun venytyksen vaikka raa'an riisin syömisellä ;D

      Rantis, etkai sinä ole mennyt vieraiden lahjoja hävittämään..! :D

      Poista
    5. EN tunnusta mitään, edes kidutettaessa!

      Poista
    6. Niin, ja muista sitten, että sinun on näytettävä 5-vuotiaalta pikkupojalta, kun esittelen sinut uutena sijoituslapsena aviomiehelleni;DDD

      Poista
    7. No sen kyllä arvasin ettei susta tunnustusta saa pihalle mutta miehesi ei varmaan lakkaa hämmästelemästä kuinka ryppyisiä ja elähtäneen näköisiä 5-vuotiaat ovat tänä päivänä. Koitan seistä mahdollisimman orvon näköisenä sun käsipuolessa kun esittelet ;DD

      Poista
  3. Minä jolupukin vieressä asuvana saan tontuista ihan tarpeekseni ilman puutarhassa vaanivia kääpiöitä.

    Itselläni jomottaa noi koivet nyt alinomaan... vieden alkuyön unetkin... ei auttanut burtonikaan. Onneksi tiistaina on lääkäri.

    Migreeniä ei ole ollut joten ehkä se on valunut jalkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama taktiikka tässä kasarmissa. Luntakaan ei katsottu tarpeelliseksi poistaa tänä talvena... joten rännit juoksee vettä päivätolkulla kun lumet sulaa. Toisaalta sitä nopeuttaakseenhan ne eivät sitä tekisi vaan ettei katto tule sisään...

      Pitäisi valittaa tuosta väliaidasta. Tai terassin kaiteista ylipäätään... romahtavat kokonaan... ja siihen viime kesänä antoivat maalit... että rapsi ämmä maalit lahonneesta aidasta ja maalaa.

      Poista
    2. Et ole saanut vielä mitään apua niihin jalkoihisi? Tai no mistäpä sinä jos kerran vasta tiistaina on lääkäri ja on se sulla kans paska nakki kun kerran jalkojesi päällä joudut koko päivän olemaan :/

      Teillä on sitten samanlaista kiinteistönhuoltoa kuin täällä päässä eli katto saa tulla sisään - siitä ei niinkään suurta melua mutta annas olla jos ei ole vuokra maksettu eräpäivänä...

      Poista
  4. onnistuiskohan meillä tuollainen navigaattori. Niilo kusas emännän kenkään ja Alma paskansi lattialle. Ei taida auttaa jos navi ei osaa laittaa tappia persuksiin jos yrittää väärään paikkaan.
    Naapurilla on noita kamalia puutarhatonttuja ja heti monta. Osa on olohuoneessa ja osa pihalla. Hän sanoo niitä keräilykappaleiksi, ovat kääpiöitä ja kuulemma osa oikein numeroituja ja kalliita. En näe mitään eroa markettitonttuihin ja rumia ovat silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mikäs Niiloa ja Almaa nyt riepoo? Kevättä rinnassa ja mielenosoitusta? Niin, ei siitä navista kyllä hyötyä ole jos ryppynaru valskaa miten sattuu - varsinkin sisätiloissa.

      Jostain ssystä minä en ole saanut makua niihin puutarhatonttuihin, sillä ne ovat perin surumielisenkin näköisiä könöttäessään lähes kyljellään milteipä tontilla kuin tontilla.

      Poista
  5. Kiitos! Onneksi selvisit paskahalvauksesta. Pahoittelen että osaamattomuuttani aiheutin sinulle turhia kärsimyksiä. Otin välittömästi pari oppituntia kalenterin oikeaoppisesta käytöstä ja heivasin itseni samalle allakansivulle muun maailman kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei mitään enkä loppupelissä ollut varma että oliko se tarkoituksella niin, sillä en missään nimessä halua olla mikään pilkunnussija mutta ihan oikeesti tässä on mennyt pari päivää huonolla hapella joten pelästyin, kysyin vaimoltakin että joko nyt on toukokuu.

      Poista
  6. Mainioita kujeita, niitä arvostan ja harrastan. Eihän sellassesta voi ees suuttua, jos oikeen hyvä jekutus osuu omalle kohalle. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, pieni jäynä se on elämän suola ;D

      Poista
  7. Pieni jäynänteko piristää kummasti päivää. Eräässä ex-työpaikassa se oli talon tapa ja täytyy sanoa, että aikuiset ihmiset osaavat olla erittäin kekseliäitä. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon sen ja sinähän tietysti olet viaton etkä osallistunut moiseen...? :D

      Poista
    2. No niinpä tietysti ;D
      Itseasiassa taisit hääriä pääpiruna jäynien teossa koska ei sulta mielikuvitus kesken lopu :D

      Poista
    3. En nyt sentään pääpiruna, vaan olin noviisina kokeneempien jäynäntekijöiden opissa. Mutta pienilläkin jutuilla saa paljon hupia aikaan ;)

      Poista
    4. Vai vileä noviisina, taisitkin olla takapiru joka huuteli viattoman sielun korvaan toinen toistaan rankempia ehdotuksia :O

      Poista
  8. Meillä tulee joka vuosi ränniruusumarjoja, rännikoivunalkuja ja rännitalipalloja (tuosta viimeisestä en ole varma, koska keksin sen juuri nyt, enkä ole ymmärtänyt moisia ränneistä odotellakkaan). Mitään emme itse ränneihin istuta, vaan homman hoitaa tulkut ja töyhtikset.
    Aion vaikuttaa asioihin siihen suuntaan, että meilläkin vastaisuudessa kolisee kattilaan pestyt ja kuoritut ränniperunat. :D

    Tein aikoinani Iltiksen (tms) koiratestin, jonka testin lopuksi tuli tiettäväksi, mikä koirarotu testaajalle mollaa parhaiten.
    Minun testitulokseksi tuli beagle.
    Kun olen lukenut Lätkiksestä, niin täyttämäni koiratesti on ainoa testi, johon voin uskoa ja luottaa täydestä sydämestä sata%:sti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihme mitä kaikkea tirpat noihin rännikouruihin kantavat ja mikäs siellä on koivujenkin kasvaessa kun on tasaisen märkä alusta. Lehdet nimittäin a) sitovat vettä ja b) päällimmäinen lehtikerros estää melko tehokkaasti haihtumista. Vankkana ränniperunoiden kannattajana iloitsen päätöksestäsi ja toivotaan runsaita satoja! :D

      Tiedätkö mitä? Luin Lätkikselle tuon sinun koiratestistä kertovan kappaleen ja likka alkoi heiluttamaan häntäänsä! Sen on oltava merkki siitä että sun täytyy hommata beagle - ehdottomasti! :D

      Poista
  9. Jos kertoisin, mitä jekkuja sairaalassa tehdään, ette kukaan tulisi ikinä potilaaksi ;D Ei vaiskaan...ei niitä jäyniä potilaille tehdä, vaan henkilökunnalle :D

    Ps. puutarhatontut ovat syvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa hei, mä en ainakaan mene heti sairaalaan, mielikuvitus alkoi laukata;DDD

      Poista
    2. Ei kun tuu vaan. Ei me mitään *kröhöm* pahempaa *kröh*. Hirvee yskänpuuska iski ;D

      Poista
    3. Tässä se nähdään! Sairaaloiden väellä on omituinen ja kieroutunut huumorintaju ja he kostavat huonot fiiliksensä meille potilaille :DD

      Voin nimittäin vain aavistella mitä sinunkin aloitteellisuudella saa aikaan...;D

      Poista
  10. Ai juma, että mä inhoan sitä navigaattorin akkaa joka hokee: turvakamera edessä. Mikä hemmetin turvakamera??? Se on automaattinen liikennevalvontalaite. Näin lukee kirjeessä jonka sain eilen Päijät-Hämeen poliisilta. Mikään turvakamera. Ei se ihme, että beaglea v-tuttaa sen ämmän sönkötys. Termit pitää olla kohdilleen tai sitten ei termejä ollenkaan.

    Minulla olisi puutarhatontusta oivallinen kuva jossain jemmassa, pitääkin tällätä se Torpan päiväkirjaan jossain sopivassa tilaisuudessa. Minusta puutarhatontut ovat parhaimmillaan haulikon kohdistusammunnoissa. Muuta käyttöä en niille keksi.

    Ja siihen eiliseen polviarvoitukseen on vastaus. Lue ja hämmästy! Maailma on tosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PeeÄääs, minä niin nauroin tuolle kauppiaskällille. Kiitos. Se nauru tuli tarpeeseen.

      Poista
    2. Naivgaattori on toisinaan tarpeen mutta on myös hetkiä jolloin tekisi mieli leipoa se sivuikkunasta ulos ja olet oikessa, jos asioista puhutaan /ohjeistetaan niin tehtäköön se niiden oikeilla nimillä.

      Sinä siis jaoit sen polvikokemuksen? :D
      Pakko lähteä katsomaan miten tämä uuden maailman 9. ihme on saatu aikaan! ;D

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...