torstai 9. toukokuuta 2013

Jumalauta! Tiesittekö että nykyään psykiatri hoitaa selkäsäryt?!


Onko OCL-90-Oirekyselylomake tai muka ystävälliseen sävyyn laadittu tulohaastattelulomake tuttuja? Jaa ei? No tervetuloa hullujen maailmaan jonne päädytte kun menette valittamaan selkä-ja päänsärkyjänne. Kuvat ja testit todistavat teidän sairastavan noita molempia mutta ei hätiä mitiä, te olette kajahtanut ja sillä hyvä joten ilman best före-päivää koppiin, niin johan alkaa säryt taittumaan ja saatte sitten joskus lataamosta lähtiessänne lahjaksi vaaleanpunaiset, sydämen malliset aurinkolasit joilla voitte tähtäillä maailmaa.Voi vittu sentään, eilen illalla tuli laitettua 13:sta sivulliseen (kysymykset molemmin puolin) ”miltä susta tuntuu ja onko sun mielestä kaikki okei?” sekä ”mikä sua on rassannut viimeisen viikon aikana” -kysymyksiä erilaisia ympyröitä ja rukseja, tämä on tätä jyrähtäneen miehen jätkänshakkia. Välissä oli muutama sivu johon sai vastata oikein kirjaimia käyttämällä ja nyt saatte lukea mitä niihin vastasin (nämähän on näitä neljän kohdan ei juuri lainkaan, melko vähän, aika paljon ja vallan helvetisti- monivalintatehtäviä) :

Tunnetko epäonnistuneesi?
Ruksi kohtaan kaksi: Näen menneisyydessäni vain sarjan epäonnistumisia. No kyllä ja heti synnytyslaitokselta asti sillä kun synnyin, niin kaikki meni päin helvettiä. Olen kertonut tämän synnytykseni aiemminkin siistittynä versiona mutta näin se meni eli: Ensinnäkin olin perätilassa väärinpäin ja eikä tässä kaikki – sanoisi Simo vaatehuoneelta – vaan vielä kaksi kerroin ja napanuora (joka muuten voitti vuoden 1965 pituusennätyksen) ihan sairaan monta kierrosta kaulan ympäri. Siinä synnytyksessä kaivettiin jopa sairaalan museosta vanhat synnytysvehkeet aina sellaisia jumalattomia pihtejä myöten, oli jos jonkinlaista ulosvetäjää ja kankea,köyttä ja imukuppia – rouherukkasista puhumattakaan. Vieläkin tulee kuset housuun kun näen rouherukkaset ja imukupin yhtäaikaa. Minähän olen siitä poikkeuksellinen epatto että tuo älypuoli nyrjähti jo sen tekotapahtuman syöksymisvaiheessa mutta muisti pelasi koko yhdeksän kuukauden venaamisen ajan, joten muistan tarkkaan mitä synnytyksessä tapahtui.

Laakia tuli päähän ja lujaa kun ne yrittivät kammeta mua kohdusta tai jostain sieltä takahuoneesta veks ja aina välillä näkyi räpsän aukolla se lekurin silmä ja aivan vitun kirkas taskulamppu kun se kurkki mihin olin mennyt jemmaan. 32 tuntia ne jaksoi taistella ja sitten palo hermo; johtava lääkäri tempaisi mutsia mahaan nyrkillä ja kuulin kun se karjaisi että tulethan sinä perkele sieltä ja tulihan minä,vieläpä vauhdilla. Se heti helvetin pitkä napanuora meni aivan suoraksi ja siinä kelautuessaan mun kaulan ympäriltä, se sai aikaan sen että pyörin kuin saatana - surina vaan kuului. No eipä tietenkään kätilö saanut koppia joten napanuoran kiskaistessa takaisin, kopautin pääni metalliseen sängynpäätyyn ja tämän jälkeen alkoi hulabaloo: vasemmalla olevalla punkalla syntyivät kuutoset ja oikealla puolella olevalla neloset. Kaikille tuli kiire eikä kätilöllä ollut kunnon otetta musta joten tipahdin lattialle (tässä vaiheessa napanuora oli jo katkaistu) ja olin siellä vähän niin kuin tiellä. Niinpä kätilö tarjoili sandaalia mun vasempaan kylkeen ja liu'uin lattian poikki huoneen toiselle puolelle jonne jäinkin sitten iltaan asti. Vitutti ne roippeet silmillä sillä ne haittasi näkemistä aika paljon, varsinkin kun lattialla lojui joku esite jota olisin voinut lueskella aikani kuluksi.

Illalla tuli sitten siivoja joka nosti lattialta, otti nilkoista kiinni ja ravautti mua samaan tapaan kuin maalisutia pesun jälkeen ja se oli muuten hyvä juttu mutta pallit nousi kurkkuun (jossa ne olikin armeija ikään asti) ja kaikki veri pakeni päähän joten kuula muuttui astetta punaisemmaksi. Kun ei tämä siivooja muutakaan keksinyt niin hän nosti mut lavuaariin mammittelemaan ja siellähän hehkuin punaisen kuulani kanssa kuin joku saatanan 40 watin lamppu aina aamun asti ja hoitajien tuloon. Meikäläisen tyypillinen tuuri jatkui, kaikki keskoskaapit olivat ns.occupied joten mut roiskaistiin henkilökunnan taukohuoneen akvaarioon. Vallan perkeleen iso, kaksisataa litrainen loota jossa meikä sitten uiskenteli useamman viikon miljoonakalojen ja muutaman monnin kanssa. Kaikesti eniten ärsytti ne hoitsut kun ne tulivat naputtelemaan siihen lasiin ja sopersivat: ”katto nyt tota omituista pientä veijaria – kumpaakohan sukupuolta se mahtaa olla kun se on noin perkeleen omituisen näköinen? Annetaan sille vähän ruokaa”.
Sitten ropisteltiin purkista niitä samoja vitun hiutaleita mitä muutkin fisut söivät ja voin kertoa että lasiaskissa kuohui kun minä taistelin niistä hitusista muiden eväkkäiden kanssa. Lyhyesti sanottuna tämä kyntäminen alkoi ensihetkestä lähtien ja piti kertomani muutama muukin juttu mutta antaa olla kun tästäkin tuli näin pitkä.

Oletko ajatellut vahingoittaa itseäsi?
Ei ollut sopivaa valintaa joten lisäsin itse vastausvaihtoehdon: En, mutta teenpä mitä tahansa niin aina on punainen pihalla. No perkele, illalla jäi paskahuusin ovenkahva käteen ja ei kun Ransusta hakeen ruuvaria, luonnollisesti pelkät bokserit päällä ja crocksit jalassa. Könysin peräkoppiin ja otin ruuvarin, astuessani alas laitoin jalkani vetokoukun päälle käyttääkseni sitä askelmana. Virhe. Sandaali lipesi koukun päältä ja minä istahdin sille voimalla jonka seurauksena huomasin ko. metallikuulan integroituneen osaksi perävaltimoa ja peristaltiikan loppupäätä sillä se meni syvälle. Lyhty mutta sitäkin kirkkaampi kirkaisu, sen jälkeen sarja huohottavia, nopeatempoisia mutta joskin sangen mollivoittoisia ähkäisyjä ja litratolkulla hikeä. Istuin siinä pitkät tovit ja yritin huutaa muijaa avuksi mutta kun en saanut kuin omituista kähinää aikaiseksi, niin eihän se kuullut joten siinähän jökötin hyttysten syötävänä. Viimein yletyin ottamaan rasvarässin ja ujutin letkun B-rapun pielestä sisään ja sain ruutattua aika helvetillisen mällin tuota jumalaista greasea kitkapinnoille. Muutama sivuttaisliike, ponnistus jaloilla ja veret korvista lennättävä plops-ääni ja meikäläinen oli vapaa. Hiihtelin himaan tavalla josta ei puuttunut kuin kauluspaita,pussihousut ja jatsarit eli ei ole helppoa – ei todellakaan.

Mitä olet valmis tekemään saavuttaaksesi hoidollesi asettamasi tavoitteet?
Mille vitun hoidolle? Koska se alkaa? Pelkkiä testejä tehty, kuvia otettu ja minäkö leikkaan ne pullistumat jota sairaala ei kuulemma tee? Ei jumalauta, mitä ne tälläisiä kyselee sillä tässä hän on mentävä ostamaan pari peiliä ja heti helvetin terävä puukko että näkee operoida tuon selän ja pään. Pääleikkausta varten on kyllä ostettava pari polkupyöräilijöille tarkoitettua taustapeiliä, sellaisia varren päässä killuvia mirroreita jotka tällään imukupilla otsikkooni kiinni. Muija saa toimia assistenttina vai mikä avustaja sen nyt onkaan, nimittäin siinä vaiheessa kun alan juttelemaan mottipäisiä niin puukko on osunut vikapaikkaan tai liian syvälle. Eikös ne pidä ihmiset tajuissaan ainakin jossain tälläisissä leikkauksissa tajuissaan juuri tämän kontrollin takia. Selkää on helppo leikata ja muija saa vetää akkukoneella jokusen kipsiruuvin siihen muljahtaneeseen välilevyyn tai mitä perkelettä – koko ruoto nippuun niin lakkaa lumppaaminen. Pää sen sijaan on haasteellisempi leikattava mutta kiehtovampi, aina ensimmäisestä rälläkän viillosta (sillä kai kallo auki?) viimeiseen hakaspyssyn tussaukseen (kallon palat kiinni mieluummin hakasilla, runkonaulat voivat kaihertaa kuulan sisällä) asti. Taidankin tehdä niin vittumaisesti että jätän ipodin täysille kallon sisään soimaan ja saapastelen sairaalaan jälkitarkastusta varten. Katsotaan sitten lekurin ilmeet ja se, kumpi oikein niitä ääniä kuulee – lekuri vai minä kun korvista soi kunnon blues ja siilintynkä jytkää basson tahtiin. Veikkaanpa että lekuri alkaa välittömästi täyttää omaa kyselylomakettaan.

Ihan oikeesti, on tämä niin typerää että ei paremmasta väliä. Lääkitys lopetettiin ja syyksi ilmoitettiin että kaikki on kokeiltu joten en saa nyt sen paremmin pää – kuin selkäsärkyihinkään mitään lääkkeitä mutta bonuksena pääsen psykiatrille! Oi onnen päivää! Kuvat ja muut testit kun todistavat ettei tässä millään Z75 – diagnoosilla mennä (tietoisesti sairas eli teko/luulosairas, en ole varma muistanko kirjain/numeroyhdistelmän oikein) vaan säryt ja viat ovat todellisia. Ei se mitään mutta sairaalan mukaan olen edelleen työkiellossa ainakin siihen asti kun fys.polin (josta on tullut jo yksi ehdoton kielto) loppulausunto tulee. Pyydänkin siis anteeksi kun toisinaan esiintyy perkeleitä vähän liikaa mutta ei tosissaan naurata, rahat loppuu ja kohta loppuu tämä bloggaaminenkin (ainakin muutamaksi päiväksi) kun ei ole kerta kaikkiaan kopeekoita pitää nettiyhteyksiä toimivana. No, muutama päivä on aikaa taikoa joten katsotaan nyt.Siitä huolimatta, pipo pois silmiltä ja eteenpäin eli nyt lähden maailmalle viemään yhtä lankkukuormaa ja josko se poikisi jotain.


Palaan johonkin aikaan iltapäivästä lueskelemaan teidän juttujanne eli hyvää lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukkaat ja muut matkaajat.






20 kommenttia:

  1. Oh my, minä olen täyttänyt nuo KAHTEEN kertaan enkä ole saanut minkäänlaista tehoavaa hoitoa kipuihin ja / tai muuhun epänormaaliin tuntemukseen, puhumattakaan kallonkutistuksesta. Ilmeisesti se ON riittävän pieni.

    Oikeasti, nuo joutui täyttämään sekä työarvauspsykopaatilla että työkuntoisuusselvityksen yhteydessä. Palittatestit sä varmaan olet tehnyt. Onko jo tehty tää normikuntotesti, jonka fys.terppa tekee: Pääsetkö lattialta ylös omin voimin (vittu, siinähän laadaat kuin kilppari selällään ja killut, prle että ketutti)?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juurikin näin, tuo on niin älytöntä touhua etten ymmärrä ja sullakin on ne dokumentit sen verran vankat ettei välttis olisi tarvetta tuollaiseen pelleilyyn.

      On tehty normikuntotesti ja palikkatesti kahteen kertaan, ensimmäinen vuonna 2008. Huonompaan suuntaan menneet kumpikin.

      Poista
  2. Olin aikoinaan pitkän sairausloman jälkeen kuntoutustutkimuksessa kelan kuntoutuskeskuksessa ja siellä oli jos jonkinlaista palikkatestiä ja haastattelua ja konsultaatiota. Kaksi viikkoa syynättiin ja lopputulos oli plus miinus nolla. Lähtöhaastattelussa vastava lekuri sanoi, että koita pärjäillä. Kiitos ja näkemiin.

    Silloin minulla oli vielä palkka, joten menin yksityiselle psykiatrille ja sain asiallista kohtelua. Ja eläkkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan turhaa tuo touhu ja mun puolesta saa olla kaikki, käyn kyllä siellä psykiatrin jutulla mutta se on aivan sama mitä loppulausunnossa lukee. Pitäköön Kela ja muut rahansa, minä en nitä tarvitse enkä tule anomaankaan.

      Poista
  3. Voihan perse sanon minä (Ransun vetokoukun innoittamana). Joku roti tuohon täytyy saada, ei ihminen ihan ilman töitä, lääkkeitä eikä varsinkaan rahaa voi kauaa keikkua. Vesikatastrofi tuntuu pieneltä nyt, onhan meillä kunnassa rantasauna. Koita jaksella siellä, lähetän lämpöisen hali ja rahaakin lähettäisin jos sitä olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä ja kiitos paljon haleista, kyllä tässä jotenkin potkitaan vaikka mikä olisi. Ainakin siihen asti kun liike lakkaa.

      Poista
  4. No onpas kurjaa, paha mieli puolestasi. Mutta eikös se ole ihan totta noiden kipulääkkeidenkin kanssa, että niihin lopulta tottuu ja niistä ei ihan oikeesti enää ole hyötyä, kun annosta ei voi ikuisesti nostaa. Aina puhutaan siitä, miten tarvii vahvempia ja vahvempia lääkkeitä... mutta eikös homma päde toisinkin päin? Jos on kokonaan lääkkeettä jonkun aikaa, niin eikö sen jälkeen ihan pienikin määrä taas tunnu vahvalta.
    Mut nyt tsemppiä ja voimia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikissa lääkkeissä on se kirous että toleranssi nousee ja annostusta joudutaan lisäämään. Ainoa vaan ettei sitä toimivaa lääkettä ole löydetty vaikka aika hemmetin montaa on kokeiltu. Enää en aio (varsinkaan kun niitä ei kipupoli määrää) hakea mitään ryynejä senkään takia ettei ole rahaa. Kiitos toivotuksista, kyllä tässä pärjätään.

      Poista
  5. Ehkä mulla jäi nyt jotain rivien välistä lukematta, mutta millä tavalla psykiatrin oletetaan hoitavan selkäsärkyjä, joiden fyysinen luonne on todettu? Vai olenko kadottanut kyvyn loogiseen päättelyyn?

    Jos sympatia auttaa, niin lähetän sitä. Tai oikeastaan taidan lähettää joka tapauksessa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sulta jäänyt mitään lukematta ja tuota samaa meikäläinenkin ihmettelee. Taas turhaa touhua josta seuraa turhia diagnooseja/epikriisejä.

      Kiitos sympatiasta <3

      Poista
  6. Kuulostaa tutulta ja nuo kysymykset olen vastannut moneen kertaan ja minä en ole ollut psyk.hoidossa, mutta koska on tämä ms niin tottakai olen masisksessa, en jaksa, pelkään kuolemaa, pelkään kipuja jne. Yhtä tyhjän kanssa.
    Tänään on muuten torstai, mutta hyvähän tuota on lauantaitakin toivotella, ei se niin kaukana ole. Muuten käy tarkistamassa mitä on tullut tänään naamaan viskeltyä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaankaan tiedä että pitävätkö lääkärit meitä jotenkin tyhminä kun paikat eivät pelaa? Eli onko heidän mielestä niin että fysiologiset kiputilat aiheuttavat älyn vähenemistä, sillä ei muuten en ymmärrä noita kysymyksiä jotka varmasti on laatinut joku saatanan asiaa ymmärtämätön kukkahattutäti.

      Kiitos oikaisusta, on ollut vähän unet hukassa ja nää perkeleen arkipyhät sekoittavat lopunkin ajantajun ;D

      Poista
  7. LSDhän on kokeilematta. Sen pitäisi olla tehokas apu selkäkipuihin nimen omaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on ja siltä toiselta puolelta löytyy paljon muutakin mihin tässä turvaudutaan kun eivät nuo "viralliset" lääkkeet oikein tunnu toimivan.

      Poista
  8. Eihän tuo nyt oikeasti voi olla todellista. Mutta kun ilmeisesti on, niin eipä isommin naurata tilanteesi.

    Pakkohan tuohon on joku järki löytyä, onko jotain tahoa johon tehdä kantelu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä totta, joskin välillä niin epätodellista että odottaa heräävänsä painajaisesta mutta antaa paskan olla, en viitsi tuhlata voimavarojani valituksen tekemiseen.

      Poista
  9. Ne yrittää ilmeisesti hoitaa ihmistä psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena... tai jotain. Noi testit on kyllä suoraan sanonko mistä.

    Anyhow, jakselemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. En tiedä mitä ne "viisaat" vielä keksivät eli tekevätkö ne musta virallisesti hullua vai mikä on meininki? Aika näyttää.

      Poista
  10. Ja mää kun valitin vatkaimesta nenässä. Kyllä sää olet paljon pahemman tempun suorittanut Ransun vetokoukulla B-rappuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sulla ressukalla ollut vatkain nenässä?! :D :D :D
      Voi sentään, :D tulen :D katsomaan :D heti :D kun :D ehdin :D !!!

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...