keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kolmetoista vuotta ja samaa valkyriaa


Tänään klo 14.05 tulee 13 vuotta yhteiseloa täyteen tuon tumman mutta niin rakkaan valkyrian kanssa. Ei, kyseessä ei ollut perinteinen n. 2.85 promillen vappurakastuminen vaan paremminkin celestial tremblers-tilassa tapahtuva kahden yksinäisen sielun kohtaaminen. Tuona nimenomaisena kellonlyömänä tuleva päämies- vai pitäisikö tässä tapauksessa käyttää termiä päänaaras – kutsui minut pöytäänsä, oli ilmeisesti havainnut minun mielisairaan tuijotukseni. Rakkaani ei ollut mitenkään tuntematon tapaus sillä olin tuntenut (ja stalkannut) hänet jo kahdeksan vuotta ennen tätä tapaamista. Itse asiassa olin hyvin rakastunut häneen mutta hän oli tuolloin varattu joten minä odotin kärsimättömästi kärsivällisesti tapahtuuko parisuhteessa muutosta. No älkää nyt kaikkea uskoko, minä mitään kärsivvällisesti odottanut vaan jopa hommasin niin vahvat kiikarit ihastukseni etäistä tarkkailua varten että ne aiheuttivat minulle todella pahan taittovian. Pystyin nimittäin näkemään (pahimpina aikoina) samalla kertaa sekä vasemman jalan kengännauhani ja taivaalla lentävän, oikealta lähestyvän lentokoneen maatunnukset. Kuitenkin tämä ensimmäinen kohtaaminen oli keskustelua vappulounaan lomassa ja pian huomasinkin istuvani hänen hallinnoiman kaksion sohvalla, tuumien että on niin hyvää ettei sanotuksi saa ja sainkin ohjeistusta sanoa vaikka sanan tunnissa kunhan lopettaisin sen vittumaisen änkyttämisen. Minä kun nähkääs olen hyvin ujo persoona enkä kyennyt tuottamaan kitapurjeistani muuta kuin omituisia ähkäisyjä ja ihmeellisiä mölähdyksiä. Kyllä hävetti. Tilanne ei myöskään johtanut siihen kaikkien likaisten mielien kuvittelemaan paaksaamiseen, vaan siitä kuuluisasta olkipatjasta mikä vaihtui myöhempinä aikoina Jysk:in vastaavaan mutta kuttaperkalla ja sammalilla täytettyyn, paineltiin muhkurat pois vasta viisi vuorokautta myöhemmin (elämäni pisimmät viisi päivää jotka olivat lähtölaukaus näille lukuisille psyykevinoumille).
Mainittakoon vielä että tuo viisi vuorokautta oli täynnä jatkuvia pyörtymiskohtauksia verenkierron unohtaessa pään ja keskittyessä reisien kiinnityskohtien väliselle alueelle. Sain myös kuulla huomautuksia siitä, että olisi kohteliasta tiedottaa sairastavansa kaatumatautia eikä tuo hyväkäs uskonut vaikka vakuuttelin heikon hapen johtuvan ihan muusta. Enhän minä nyt kehdannut sanoa että nämä Hankkijan haalarit ahdistavat haarojen kohdalta, ai kauheeta sentään.

Suhteemme alkuaika oli sangen myrskyisää mutta säästeliäistä sillä vuoteen 2010 asti ei tarvinnut investoida jouluvaloihin kertaakaan, siitä pitivät huolen virkavallan ja lääkintäpuolen vilkkuvalot. Onpa tontilla käynyt isoja punaisia autojakin ja nähty nuo mainiot miehet pieksemässä isoilla kirveillä ulko-ovea säpäleiksi (legendaarinen ”Kun grillaat kyrsää foliossa kiukaalla, kannattaa todellakin sammua” -tilanne). Totta tuo koska vuonna 2011 kesäkuussa loppui alkoholin kanssa läträäminen mutta sitä ennen meno oli enemmänkin kuin vauhdikasta, siitäkin huolimatta että kaikki normiarkeen kuuluvat asiat hoidettiin mutta toisinaan melko perkeleellisessä laitamyötäisessä. Luulin kerrankin että rakas vaimoni on ryhtynyt pitämään pitopalvelun tyyppistä toimintaa rakkaassa kodissamme ja keskittynyt kestitsemään pelastuspalvelun porukkaa, sillä kotiin tullessani pihassa oli kaksi paloautoa ja ambulanssi. Oven täydeltä pukkaa sauhua ja ukkoa lappaa sisään ja ulos, näytti aivan todelliselta pikaruokalan meiningiltä mutta ei, rouva vain kokkasi 3.08 promillen kumarassa ja tästä syystä savunmuodostus oli tavallista runsaampaa. Ette muuten usko kuinka mutkalle Matti & Maija – sarjan pannut ja kattilat menevät kun niitä korventaa kolmatta tuntia kahvat kaakossa. Sisältöhän hyppää lattialle jo ennen kuin ensimmäinen tunti tulee täyteen ja pannujen taipuessa tämän jälkeen psykedeelisiin muotoihin, voimme päätellä ettei ko. sarjaa ole tarkoitettu lämmitettäväksi ilman nesteitä tahi muuta sisältöä.

No jos totta puhutaan niin meidän residenssissä ennen tuota vuoden -11 kesäkuuta on vieraillut virkavalta tasan 14 kertaa, ambulanssi peräti 18 ja palolaitoksen heppelit neljästi. Kaikista on tullut niin hyviä tuttuja että heille on jopa omat nimikkopyyhkeet ja – mukit (No ei ihan kaikille mutta kuudelle tyypille on, tarinaa en käy tässä kertomaan mutta se sisältää 2 palomiestä, kolme poliisia ja yhden ambulanssikuskin). Ohjelmaa on siis riittänyt ja Jumalan kiitos se on nyt loppu, ei sitä kuulkaa pidemmän päälle jaksa – ei vaikka olisi kuinka tuttua väkeä pamputtamassa. Skeptikoille tiedoksi ettei virkavalta tai muu pelastuslaitoksen väki ole koskaan tullut perheväkivallan vuoksi sillä minä en lyö vaimoani ja hänkin on jättänyt minunkin pieksemisen vähemmälle, ennenhän tuo tahti oli ruhje päivässä ja kallonmurtuma kuussa. Tahtoo sanoa sitä että kun tuosta suosta on noustu, ei tätä laivaa kovin äkkiä keinuteta eikä tässä mitään sellaista olekaan horisontissa viime aikoina näkynyt. Oikeasti tuo on – niin sairaalta kuin se ehkä kuulostaakin – hyvä tapa aloittaa parisuhde koska jos liitto kestää tuon rumban, ei sitä mikään enää kaada. Valitettavasti homma menee nykypäivänä monella väärinpäin eli ensin katsellaan maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi ja sitten alkaa helvetti, pienten muksujen kärsiessä kaikkein eniten. No nyt tuli brassailtua omalla liitolla mutta ei niin paljon paskaa ettei osa tottakin. Muksujahan meillä ei ole, yksi ja yhteisellä päätöksellä ”siunattu” abortti on takana koska olimme molemmat sitä mieltä ettei lapsen ole hyvä kasvaa pamppujen, paloletkujen ja elvytyslaitteistojen keskellä. Elimistönikin mukautui tähän päätökseen ja tuottaa nykyisellään vain kuumaa ilmaa ja pullanmuruja. Ei, en ole käynyt kastraatiota läpi.

Mitenkään erityisesti meillä ei näitä vuosipäiviä juhlita vaan tätä päivää vietetään paremminkin hiljaisen tyytyväisyyden merkeissä. No jotain poikkeuksellisia toimintoja on mutta en kuitenkaan aio kertoa että minkä asusteen laajasta kumipukuvalikoimastani olen tämän vuoden merkkipäivälle valinnut. Sen voin sanoa että kiinan poika ei ole oikein osannut kohdistaa tämän kyseisen kostyymin silmänreikiä sillä vasen silmä on päin vittua enkä nytkään tahdo nähdä tätä tekstiä kunnolla.Lisäksi viitta on aivan liian iso, siitä riittäisi Uotilan lapsillekin ja heidän kavereilleen mikä tarkoittaa sitä että kirjahyllystä hyppäämiset saa tänä vuonna jäädä. Tulee mahdotonta jälkeä jos viitan lieve kaihasee hyllyn kulmaan kiinni. Muuten hyvä puku paitsi hiostaa ja narisee aivan saatanasti mutta mitäpä sitä ei tekisi ilahduttaakseen rakasta vaimoaan. Myöskin piereskelyä tulee välttää, testasin nimittäin ja sitä kaasukuplaa sai jahdata puvun sisältä oikein tosissaan. Vipelsi perkele kuin marsu karkuun mutta sain kuin sainkin paineltua sen nilkasta pihalle ja resorista selvittyään se päästi saatanallisen rääkäisyn lennättäen villasukan jalasta pitkälle eteiseen. On siis suht kireä tämä vuoden 2013 asuste.

Näin, kai se on laitettava tarjouskahvit tulille ja mentävä tökkimään pitkällä bambukepillä (keppi säästää lyönneiltä) rakas vaimoni hereille. Tosin jos teen sen tähän aikaan ja herätän hänet kesken kauneusunien, tulee päivästä ns. Luolakarhun klaani-päivä jolloin kommunikointi tapahtuu vain ja ainoastaan kurkkuääntein. Ans kattoo nyt mutta mahdollisimman hyvää toukokuun alkua teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

44 kommenttia:

  1. Onnea! :) Tuo on muuten ihan oikea tapa aloittaa suhde, minäpä kerron joskus jotain hieman tuotakin radikaalimpaa... ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon ja tiedä nainen että olen hengessä mukana - se Vekan päätös oli ihan kohtuuton! :(

    VastaaPoista
  3. Hieno tarina, leppoisaa merkkipäivää teille!

    (Minä olen huomannut saman vaaleanpunaisessa kokopuvussani: ei kannata pieraista se päällä, koska eniten kärsii itse: se ruoja jää pyörimään puvun sisään ja sitä ei meinaa kestää erkkikään.)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiitos ja kyllä, nuo umpinaiset puvut eivät todellakaan ole kovin käytännöllisiä ulos pyrkivien räyhähenkien suhteen ;)

    VastaaPoista
  5. Tippaleivät tuntuu tekevän kans räyhähenkiä mahaan. Tai sitten se on se dyspepsia. Mulla ei oo kumipukua, mutta joskus meillä oli kumilakana. Se oli ihan kätevä sohvan peittona sillon, kun lapset oli pieniä ja puklaili ja sotki.

    Mie luulin, että sun vaimo on aina ollu kiltti ja raitis ja hoivaillu sinua kaidalle tielle päin, mutta nähtävästi olin väärässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin just hetki sitten kun kirjauduin sisään tuon sun otsikon ja tulenkin katsomaan mitä niistä tippiksistä tuli.

      Vaimo on aina ollut kiltti jahuomattavasti raittiimpi kuin minä ja siitä kiitos hänelle. Suurin osa hölmöilyistä on ihan itse aiheutettuja.

      Poista
  6. Jotkut ottavat sen "myötä- ja vastamäessä" näköjään ihan oikeasti tosissaan ;) Onnellista vuosipäivää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillä on ollut aika paljon tuota vastamäkeä ja täytyy toivoa josko tässä kohta oltais mäen päällä ja alkaisi se myötäinen ;D

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos Puskis, onnea tarvitaan aina ;)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. No mitä sitä häpeilemään, hulinaa on ollut mutta kaipa se on tyyntymään päin ;)

      Poista
  9. Onneavuosipäivälle! Alku aina hankalaa lopussa seisoo (no kiitos tietenkin)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja itse olen kuullut tuon menevän tällä tavalla: Alku aina hankaavaa mutta lopussa.. ;)

      Poista
  10. Onnittelut ja lippiksen nosto teille kummallekkii.
    Ihmisuroksii ei kastroita, sitä kutsutaan vasektomiaks. :)

    Kovin nauratti pierun jahtaus, sehän se on ihmispolon halvin huvi.
    Mukavaa Vapun päivää teille kummallekkii, tasapuolisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Timba ja se oli vasektomia! Mietin pitkään ja ei tullut mieleen mutta nyt sen muistan ;)
      Hyvää Vapun päivää sulle ja V:lle myös - niin ja tietysti niille rakkaille karvakasoille :D

      Poista
  11. Nii ja ota Polgan vihjeestä vaari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kai se sinne psykiatrin pakeille on mentävä vaikka ei isommin huvita.

      Poista
  12. Onnittelut! Olkoon loppumatkanne seesteinen ja rakkaudentäyteinen!
    Vai voiko seesteinen -sanaa käyttää sinun yhteydessäsi? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa rakas, rakkautta riittää mutta siitä seesteisyydestä en mene takuuseen ;D

      Poista
  13. Tuolta huumorin keskeltä paljastuu vahva selviytymistarina suosta ylös. Oikein, oikein paljon onnea teini-ikään tulleelle! Pusutelkaa ja halailkaa koko päivä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, onhan tässä vaähän kyntänyt mutta josko oltaisiin siellä suon laidassa kohtapuoliin ;D
      (juu ja pussaillaan heti kun löydän eukon, olin koko päivän takapihalla kun rakensin terassin ja nyt sitä kottaraista ei näy missään :D )

      Poista
  14. Onnea jatkossakin liitollenne ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit, sitä onnea nimenomaan tarvitaan ;D

      Poista
  15. Onnittelut vuosipäivän johdosta.

    VastaaPoista
  16. Upea tarina! Toivon teille oikein paljon tulevia onnellisia vuosia. Jos joku, niin te olette ne ansainneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Roz rakas, eiköhän tämä tästä tasaannu sinne onnellisemmalle puolelle.

      Poista
  17. Nonnih, eipä muuta kuin isot onnittelut teille kumpaisellekin, ilmeisesti vakka on kantensa löytänyt. Sinä se tunnut pitävän rouvankin virkeänä noilla tempauksillasi.

    Voin kertoa, että kannattaa ihan tosissaan miettiä mitä syö sukelluskurssipäivinä. Siellä paineessa ja piukeassa puvussa aineenvaihdunta vilkastuu huomattavasti ja kun edelleen osa miehistä ilmeisesti uskoo sekä hammaskeijuun että siihen, etteivät naiset piere niin jännän äärelle pääsee.

    Ei muuta kuin nousukiitoa suhteellenne, kyllä se siitä lähtee kun aikansa tamppaa. Ja lopussa Luojan kiitos seisoo! (näin isävainaa opetti).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota sukelluspukujuttua en tullut ajatelleeksikaan mutta sehän on kaikkien ihonmyötäisten pukujen äiti! Voi helvetti noita sun sanontojasi - jännän äärelle pääsee :D

      Kiitos toivotuksista, kyllähän tämäkai tästä kun on nuo alkuhankaluudet nyt vihdoin selvitetty ;)

      Poista
    2. Pitipä vielä mainita, kolmetoista on hyvä luku. Meilläkin oli Iso-J:n kanssa sokkotreffit sovittu perjantaille, 13:lle päivälle. Ja samoilla treffeillä ollaan edelleen. Se ei pelaa joka pelkää ja se ei pane joka valkkaa...

      Poista
    3. No hittolainen mutta nyt on sitä oikeaa meininkiä ja ei muuta kuin sykähdyttäviä hetkiä pan..valk..pel..ei kun sokkotreffeille!

      Poista
  18. Mulla olisi sulle post-it lappu, käy poimimassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, täytyykin tulla katsomaan mikä ihme siellä oikein on.. ;)

      Poista
  19. Ihanan romanttista, toivon teille kaikkea hyvää. Ja olen kade: mun mies ei ole tunneälyllä varustettu (muuten hyvä kyllä).
    -A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos A ja kyllä mä uskon että sun miehelläsi on tunneälyä, katsos kun jotkut meistä ovat ns. jäykempää mallia jotka eivät niitä tunteitaan niin kovin herkästi näytä. Usko pois, se on totta.

      Poista
  20. Hieno tarina!! Olisiko tässä jotain Toivoa minullekin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta Pohdiskelija, siitä vaan rohkeasti Toivon kimppuun koska jonkunhan se aloite on tehtävä. Olen satavarma että se kannattaa sillä kun uskaltaa antaa hieman itsestään, saa myös paljon itsekin (vaikka joskus vaikeimman kautta mutta silti).

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...