lauantai 22. kesäkuuta 2013

Nokkaan Samariinit niin saatte sellaiset Perfax-kyydit ettei paremmasta väliä!

Jos soittaa urkuja isossa kirkossa ja näkee urkupilleistä kurkkivan pumpernikkelistä tehtyjä Barbara Streisand:eja ja samaan aikaan tietää olevansa The Pedalist (varmaankin sen Mentalist:in kaveri), niin onko syytä huolestua? Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi Kelan virkailija tyrmätessään päätöksen, vaan jos tuntee olevansa Marvelista tuttu Herra Fantastinen (ilman venymisominaisuuksia) ja pukeutuu 80-luvun asusteisiin tehdäkseen vaikutuksen Ramlöösä on my mind-bändin roudarina toimivan turkkilaisen, vain norjaa osaavan trukkikuskin tätiin, niin onko silloin palikat vinossa vai Suffeleita takataskussa? Näitä asioita olen pohtinut viime yönä sillä menin jotenkin sekaisin kun kävimme illalla katsomassa juhannuskokon sytyttämistä rakkaan vaimoni ja Lätkiksen kanssa. Voi vittu mikä perinne; joukko parempiparkaisia eli ryhmä johon en todellakaan kuulu, tuijottaa haltiotuneena kun Suurosen Ekin lauteet ja Huttusen Mantan vene med muutamant risut sytytetään tuleen. Kamerat räpsyvät ja tyytyväinen hyrinä täyttää ilman, vaihdellaan muka selvinpäin muka sivistyneitä juttuja ja jokainen on pukeutunut kesäisen rennosti eli tosiasiassa polttanut about 1300,- euroa männä viikolla braissailu kuteisiin joita voi esitellä tässä ”epävirallisessa ja vapaassa” tilaisuudessa.
Paikalle oli raahattu kaksi teiniä jotka aivan saatanan varmasti olisivat olleet mieluummin jossain festareilla kuin sääskien nussittavana kälysen korpikylän niemennokassa. Heidän tehtävänään kun oli nostattaa tunnelmaa soittamalla oboeta ja klarinettia. Kaiken kukkuraksi toinen tytöistä kärsi niin pahasta allergiasta, että oboen ääni kuulosti samalta kuin olisi pillillä puhaltanut isoon tuoppiin samaan aikaan kun yrittää tilata jallukolaa. Kurlausta ja omituista huohotusta, miltei satanistista korahtelua etten sanoisi.

Siinä illan mittaan eräskin kaupunkilaistunut muija tuli muka ystävällisesti kysymään että olinko kasvattanut kesälomaparran ja olinko mahdollisesti ottanut juhannuksen taikajuomaa kun noin horjutti? Vastasin tälle H&M:n ulkomainokselle että se on kuules kottarainen sellainen juttu ettei tässä mitään kesälomia pers'aukisilla ole ja siks toisekseen tämä mun partani on todellisuudessa noin 11 miljardin hyttysen populaatio joka päätti tulla porukalla kuppamaan loputkin veret tästä kuivettuneesta kropasta. Verenhukka taasen selittää horjahtelun mikä on todistettavissa sillä, että jos olisin ottanut temppuvettä, tekisin nyt munasillani kuolemaa halveksuvia ihmehyppyjä tuon roihuavan rytökasan yli ja karjahtelisin aramean kielisiä arvoituksia höystettynä juustokakun hieman erilaisella reseptillä. Jostain syytä keskustelumme ei jatkunut tuon pidemälle, vaan tämä iloisen värisesti pakkeloitu naikkonen häipyi omaan heimoonsa jonka käsitti kaksi joo joo-miestä ja hänen tottakai rakas mä teen sen ettei sun tartte-miehensä. Siinä vaiheessa kun elimistössäni jyrräsi 3600 milliä Norkkua ja pari muuta ei niin respalla-olevaa lääkeainesta, ajattelin päästä koko illan vaivanneen räikkäeinarin ilmoille. Oikeasti siitä piti tulla hiljainen hiihtäjä mutta mehän kaikki tiedämme mitä pidättelystä seuraa; kun kerran esirippu aukeaa niin se sitten aukeaa ellei perkele peräti repeä niinkuin tässäkin tapauksessa. Pahaksi onnekseni allergia-duon soitannassa oli juur sillä kohtaa taidepaussi (en tiedä mikä biisi oli menossa) ja niinpä juhlakansan iloksi takavasemmalta kuului linnut puista lennättävät räikinä mikä päättyi pilates-pallon tyhjentymistä muistuttavaan suhinaan. No ilman muuta ne saatanat kääntyivät katselemaan meikäläistä mutta minä käänsin katseeni kohti taivaita ja manasin pikkupoikia jota RC-lennokeillaan häiritsivät suvi-illan rauhaa, mokomat äkkirikkaiden nulikat. Muutama vajakki erehtyi myös tähyämään taivaalle, etsien katseella merkkejä pörräävistä lennokeista mutta asioista paremmin perillä olevat siirtyivät tupakoimaan useamman jaardin päähän, mutisten jotain housuihinsa paskovasta, laitoshoitoon kuuluvasta hullusta.

Muutenkin ilta meni omituisesti, katseltiin eukon kanssa taivaskanavia ja yhdeltä tuli jotain amerikkalaista hapatusta (minähän olen niin punainen kommunisti että vallan Sa(a)ntanan Clausiksi nimittelevät), jossa julkisivuviraston kriteerien mukaan vielä suht hyvässä kunnossa oleva leidi veti nokkaansa kokkelia. No siitä paikasta minä halusin kokeilla miltä se tuntuu mutta kun meidän torpassa ei ole käytetty, ei käytetä eikä tulla käyttämään muita huimeita kuin mitä Pharmaca Fennican sivuilta löytyy (ja katso; niitä oli moneksi), niin eihän kaapista löytynyt muuta jauhetta kuin Samariinia. No, olisihan tietysti ollut vehnäjauhot,sokerit ja suolat mutta kuka monoaivo nyt sellaisia ryhtyy imuroimaan, joten levittelin samariinit peilin päälle (niin ne elokuvissa tekee) ja aloin väsätä viivoja partakoneen terällä. Lompakosta ei löytynyt kuin yksi seteli ja sekin oli tässä tapauksessa vanhaa mallia oleva vitonen mutta sai kelvata. Siitä kunnon tötterö ja imaisin heti sellaisen viisitoista senttiä pitkän viivan menemään, tuumien ettei tässä mitään pikku kyytejä hommata vaan otetaan kunnon töötit. Eukko pudisteli päätään ja murahteli jotain hoitoon ohjauksesta mutta minäpä tähtäilin maailmaa nokka valkoisena ja tunsin olevani vallan saatanan kova jätkä. Tosin vain hetken aikaa, sillä sitten alkoi sellainen aivastusten sarja ettei mitään rajaa ja noin viiden minuutin kuluttua pääni näytti siltä kuin joku olisi heittänyt kasvoilleni kuupallisen tapettiliisteriä. Vaikka olin ihan poreissani niin tunsin että sitä helvetin räkää oli hei korvasta korvaan ja nenästä napaan joten eihän siinä muuta auttanut kuin mennä suihkuun. No totta jumalauta väänsin kahvat kuumalle ja kun olin raapinut rannassa ihoni niiden perkeleen hyttysten takia verille, kaakelikopin täytti hysteerinen kirkuminen ja minä ovesta ulos kierimään hangessa. Pyöriessäni nurtsilla ja huutaessani kuin oikohöylä, muistin että nythän on kesäkuu ja ilmiön vahvisti noin kymmenen metrin päässä grillaavat naapurit.

Tää on hetkeä ennen aivastuksia, huomaa että mä olen  laittanut oikein puvun päälle ja värjännyt lettini, kyllä mä niin perkeleen Samariineissani olin....


Eli ei oikein putkeen mennyt mun juhannusaattona ja toivonkin että teillä on kulkenut vähän paremmin. Onhan tätä juhannusta vielä jäljellä mutta minä taidan tästä lähteä jatkamaan Syyrialaisen maalausta sillä nyt on ollut niin lämmin yö ettei kastetta ole lainkaan. Asia minkä totesin kun käytiin Lätkiksen kanssa tuossa puoli kolmen aikaan lenkillä (kyllä, taas jäi unet puoleentoista tuntiin). Eilen sain lukulistani luettua puoleen väliin ja tänään luen sen loppuun, samoin niitä uudempia. Homma taas tasaantuu tämän päivän jälkeen sillä aion saada Saruksen valmiiksi vaikka mikä olisi, ainoastaan vesisade tai virkavalta aiheuttaa hetkellisen työnseisauksen – joskin jälkimmäisestä keskeytyksestä voi tulla hieman pidempi.


Hyvää lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

13 kommenttia:

  1. Oisko kannattanut tyytyä perunajauhoon (tosin se olisi puolestaan liisteröitynyt, joten...)? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä olisi voinut tulla sellaista kittiä että ronkkisin sitä vieläkin kärsästäni ;D

      Poista
  2. No joo, ei kokon kokkoa näkyny. Ehkä se johtui köyhistä vaatteista.

    Siinäpä oliskin hyvä jäynä, vaihtaa jonkun viivanvetäjän jauhot samariiniksi :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä niissä kokoissa mitään niin ihmeellistä ole vaikka tuleen tuijottelu onkin rauhoittavaa, ainakin toisinaan.
      Sun täytyy (mikäli tunnet) kokeilla minkälaiset ilmeet nisti vääntää naamalleen kun poreilu alkaa... :D

      Poista
  3. Kokkoja ei näkynyt täälläkään, tai viitsitty edes etsiä.
    Vai oikein oboe ja klarinetti. Silloin kun täällä kyläyhdistys järjesti vielä juhannusjuhlia, siellä sentään soitti aina se sama ukko haitaria. Taitaa olla ukko jo nurmen alla. Se oli jo yli 80 v kun vielä innoissaan soitteli. Ei se aina niin nuotilleen mennyt, mutta ukko tykkäsi esiintyä;)
    Teillä on ollut astetta fiinimpää porukkaa siellä;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dai, se nyt vielä olisi puuttunut jos porukassa olisi ollut joku vanha gubbe kurttua repimässä sillä hän ei ehkä enää soittaisi - ainakaan samaa hairaria ;D
      (oli nimittäin tuo hermotuspuoli hieman kireällä)

      No ei nämä sen fiinimpiä ole vaan tavaksi näyttää muodostuneen tietty pukeutumiskoodi joka menee siten, että mitä enemmän pihalla yhteiskunnallisista asioista - sen paremmat vaatteet :D

      Poista
  4. Sarukselle terkut, toivottavasti se käyttäytyy toivotulla tavalla ja saat urakan valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Syyrialainen käyttäytyy aina enkelin tavoin mutta samaa ei voi sanoa tuosta Kohtalosta, joskus sen omituinen huumorintaju menee liian pitkälle mistä todisteena uudempi teksti.(la 23.06)

      Poista
  5. Kuule Peppis rakas, ei kaikkea tarvi kokeilla, mitä telkkarissa näkee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä kait niin, mutta mä olen ottanut susta oppia; mitään kavahtamatta - kaikkea kokeillen ;D

      Poista
  6. Talkkia vois kokeilla ja talkkunajauhoa, sitä missä on herneitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talkkunajauho! Siinähän tosiaan tulisi vedettyä herne nenään samalla ja voisi olla perin kärttyinen koko päivän. Hyvä konsti silloinkun haluaa olla rauhassa.

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...