lauantai 15. kesäkuuta 2013

Syy miksi olen palikka ja sinä vielä palikempi. Laske oma kohtalosi jos s***ana uskallat!

Koska heilun täällä jumalattoman yliannostuksen pyörteissä, päätin julkaista pitkäaikaisen tutkielmani tuloksen, joka selittää miksi me olemme palikoita ja päättäjät vielä palikempia (← kas siinäpä sana Suomen kannibalistiselle Rotisseur - seuralle eli kielenkääntäjille). Syy on simppeli: ihminen nukkuu elämästään keskimäärin yhden kolmasosan ja tekee töitä yhden kolmasosan, joten varsinaiseen elämiseen ja kehittymiseen pitäisi jäädä yksi kolmasosa mutta kun ei. Perushygienia, paskalla käyminen, pukeminen ja riisuminen, seksuaaliset aktiviteetit tai oma kiva, niistäminen ja evästäminen vievät tästäkin vuorokautisesta kahdeksantuntisesta leijonanosan eikä itse elämiseen ja henkiseen kehittymiseen jää kuin palttiarallaa pari tuntia. No vot perkele ja otetaanpa esimerkiksi meikäläinen; vuodessa henkisen kehittymisen tunteja jää 365 x 2 = 720 h joka jaetaan 24h niin saadaan tulokseksi 30,4 päivää! Voi hyvänen aika sentään, tuon luvun kun kertoo mukamas oikealla iälläni joka on vielä hetken aikaa 47, niin tulokseksi saadaan 1410 vuorokautta ja kun se jaetaan 365 päivällä, saadaan todellinen ikäni vuosina mikä on niinkin karmaisevan vähän kuin 3,8 vuotta!!

Eli jos joku vielä ihmettelee näitä mottipäisiä ja aivan perseestä olevia kirjoituksia, niin nyt viimeistään teille on selvää että näitä naputtelee henkiseltä kehitykseltään 3,8 – vuotias ja kerran paleltunut korpikylien kasvatti (muistatte kun kerroin siitä penkkaan hylkäämisestä josta selvisin lapastani imeskelemällä, tuolloinhan olin siinä vitun auravallissa kolme viikkoa kunnes minut ”löydettiin”. Olisivat jumalauta sanoneet suoraan että olen ei toivottu lapsi eivätkä jättäneet kaiken maailman aurakuskien tönittäväksi). Täällähän päin mennään Syvä Joki-teemalla ja niin edelleen, eli täti onkin mun siskoni ja ukkini itseasiassa mutsini poikaystävän transsu käly. Mielenkiintoista, sanoi hän ja otti kulauksen akkuvettä huuhdellakseen kurkusta alas pureskelemansa antipsykoottisten nappien ja kiiwin siementen yhdistelmän. Niinpä kun ajatellaan että kansanedustajien, ministerien ja muiden joo joo-miesten ajasta ns. ”työn osuus” on vielä isompi, ei heidän henkinen kehityksensä liiku kuin korkeintaa puolitoista vuotiaan tasolla. Tämän huomaa selvästi haastattelutilanteissa; toimittaja kysyy selvällä suomenkielellä jotain ja saa vastaukseksi epämääräistä jokeltelua ihan jostain muusta jutusta. Näin se vaan kuulkaa on ja tämä on vieläpä yleimaailmallista enkä uskalla mainita tässä yhteydessä perinteisiä ”ahkeria kansoja” joissa työ on enemmän kuin itsetarkoitus.

Öööö... tuota naiset, haluaisin tutustua tositarkoituksella teihin, hyvin menee - tiedättehän ja  silleen..


Toisaalta tämä helpotti sillä itsetutkiskelun aika on ohi, minä olen kakara eikä minun tarvitse enää ihmetellä miksi toisinaan punttiin livahtaa suht ryhtevä ja sutjakkaa piimälimppua muistuttava Papasmurffi – minulla on vielä ongelmia B-rapun alaoven lukituksen kanssa. Vaatimaton ikäni selittää myös yltiöpäisen kiinnostukseni naisten rintoihin mutta sitä pepajuttua en kyllä käsitä ja toivonkin, että sekin kiinnostuksen syy valkenee viimeistään viisivuotis-synttäreihini mennessä jos vaan elän niin kauan. Enää en ihmettele miksi yöllä herään hapenpuutteseen PlayDoh -tappien koristaessa sieraimiani ja miksi sormivärit iltalääkkeiden jälkeen kiehtovat tavallista enemmän. Voi tätä riemua ja tuokaa mulle lisää muroja, niitä joita saan lipikoida sillä perkeleen muovilusikalla joka tuli Jacky-makupalasatsin mukana. Ainoa mikä tässä rassaa on se, että jos todellinen ikäni valkenee julkipuolelle, menevät eläkesuunnitelmat tykkänään uusiksi uudelleenkoulutuksen ja vuosikymmenien työikeen takia. Toisaalta, fysiikka tulee vastaan ennenkuin pääsen esikoulusta pois ja niinpä ollaan tilanteessa jossa heitän lusikan nurkkaan, kenties viimeisinä sanoinani toivotan kaikille hyvät humpat.

Mitäs muuta...niin, amarylliksen juuret kuivattuina ja piipussa poltettuina tarjoavat sellaiset visiot ettei paremmasta väliä. Olen tässä koko yön pössytellyt, toki väliin napsinut absintilla terästettyä soijakastiketta ja sen seurauksena näin luumujen hinnat vuodena 2016 kesäkuussa – niinkin huikeat kuin 15,80,- per kilo. Tälle on syynsä, ketään ei huvita enää luumuilla ja pörsissä (Tokio, New York) onkin suuressa huudossa kuusamolaiset banaanit. Älkää kysykö mitenkä se on mahdollista sillä niin kovia kyytejä en ole vielä vetänyt mutta ehkäpä tässä tämän päivän aikana sekin tapahtuu. Toivon myös että minulle selviää miksi olen vuosikausia kärsinyt eräästä pakkomielteestä, meikäläinen nimittäin haluaisi jostain syystä olla Nanna Dahlbergin vasen sukka. Oikeesti, se on riivannut heti helvetin kauan eikä siihen liity mitään fetissiä sillä sukissa ei ole mun mielestä mitään sellaista ulottuvuutta. Mutta mutta, voi kunpa saisin tosiaankin olla Nannan vasemmaas kintus ja keikkua siellä missä hän nyt sitten ikinä teputtaakin. Argh.



Tänä viikonloppuna muuten maalaan Strumffin ettei se ruostu, muuallahan on vielä (siis niiltä osin kun se maahantuojan paska väri ei ole lähtenyt) pohjamaali mutta katto alkaa osoittamaan ruskettumisen merkkejä. Väriksi tulee tummanharmaa ja tähän on syynsä eli pers'aukisuuteni, sain tuon värin huomattavasti halvemmalla sillä se oli miksattu asiakkaalle joka ei sitä hakenut. Myös pohja saa lisäsuojausta ja voinkin sanoa että kiesin pelleistä tulee enemmän kuin hyvin suojatut. Tosin se vaatii aivan helvetillisen hiomistyön mutta mitäpä sitä ei hyvän asian eteen tekisi ja jos kaikki menee putkeen, pääsen huomenna vetämään ruiskulla ensimmäiset vedot. Mahdollisesti alkuviikon postauksissa näkyy kuvia uudesta Strumffista jolle pitää keksiä muutoksen jälkeen uusi nimi – se kun ei enää voi olla Strumffi. Tiesittekö muuten että vieraille kannattaa tarjota pikkupullia joiden sisään on leivottu lääkekaapin ylläreitä. Väitätte kiven kovaan pullien sisältävän Marianne-karkin palasia ja saatte heti paljon omaa kivaa katsellessanne vieraidenne kiipeilyä verhoissa, toisten vapistessa pyykkikorin uumenissa ja rohkeimpien taistellessa halluja vastaan saunanne lauteilla. Aikas rytinää joka kannattaa videoita sillä sen jälkeen esittämiinne pikku palveluksiin ei suhtauduta enää nuivasti, vaan ne toteutetaan hymyssä suin. Kukapa sitä haluaisi nähdä YouTubessa itsensä, repimässä irti toisen vaivalla ompelemia sohvannappeja hirveiden ”Nämä haribot on mun!”-huutojen säestämänä. Voi olla parempi että lopetan tähän sillä liedellä oleva pirtelöni näyttää kiehuvan. Antaisin teille reseptin jos taas muistaisin mitä veden joukkoon olen viskellyt mutta purnukoista päätellen aika paljon. Joka tapauksessa se on juoma joka tosissaan herättää ja pitää näläntunteen pois pitkälle iltapäivään, ollen todella hyvä aamupala näin rantakaudella.

Hyvää lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.



10 kommenttia:

  1. Eheheh! Minä en koskaan laita pullien sisään mitään (vaikutus saattaa loiventua) - sen sijaan koristelen kuppikakut (mitvit?!) niillä, se on kuuleman mukaan "muodikasta". Ainakin on hemmetin muodikasta katsoa, kun leidit rähmeltävät kontillaan residenssissä! :) Tämä yhtälö pitäisi pariuttaa selkeästi.

    Strumffi maalaukseen -> siitähän tulee sitten Tantor (Tarzanin norsun mukaan ja tämä olisi helppo sielläkin päin maailmaa lausua) tai jokin turbo-panssarijuna-"tähän malli" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cupcakeja, sustahan on tullut varsinainen...kondiittori! ;D
      Eihän sillä kuitenkaan ole väliä minkä leipomuksen sisässä voimajyvät ovat, pääasia että ne toimii ja vierailla on hauskaa. On muuten sellainn asia jonka uskon toteutuvan 110%:sesti silloin kun teikäläinen pääsee serveeraamaan ;D

      Täälläkin päin lausua...voi jessus mutta kyllä sä pidät meitä tupauunoina ( osui ja upposi:D ) mutta joo, miksikäs ei - ihan varteenotettava nimiehdotus.

      Poista
  2. Olet sie aika kolli, jos oot 47 vuotta jo töitä tehnyt 8h/vrk :P

    Mie voisin joskus tulla teille syömään niitä pullia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saat Sanna rakkaani tulla heti kun lakkaat lukemasta tätä blogia kuin piru raamattua ja lopetat sen pilkkujen seksuaalisen hyväksikäytön! :D

      Rakastan sua, tule vaan syömään sillä niitä on aina tarjolla <3

      Poista
  3. Silmistä tuli vettä ja muistakin ulokkeista jotain, en kestänyt enää, nauratti niin;DD... *lähtee leipomaan pullia*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitäs sinä nyt sillä tavalla...ja olet näköjään taas leipomuspuuhissa. Okei, pakko laittaa aurinkolasit päähän tai pitää jotain paperilappua esteenä koska ne sun tuotokset saavat mun vatsani huutamaan ruokaa!

      Poista
  4. Jopa aukeni taas sanainen arkku. Hehheh ja heh! Pulliaan ei kannata ainakaan unohtaa poliisilaitokselle esim lupa-anomusta tehdessään, vaan jo ajanvarausta suunnitellessaan muistaa teljetä ne kaappiin. Syövät ne kuitenkin telkkaria katsoessaan ja sekoilevat sitten rassut niinkuin kävi niille Suonenjoen poliiseillekin takavuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sinäpä sen sanoit, se nyt vielä puuttuisi jos virkavalta alkaisi riekkumaan lääketokkurassa!

      Mikäs muuten se Suonenjoen tapaus olikaan kun ei nyt heti tule mieleen?

      Poista
  5. :DDD No tämähän selittää muutaman asian...

    Meidän bonuslapsi (poika) oli vielä 5-6-vuotiaana ihan ylettömän kiinnostunut tisseistä. Isänsä oli välillä helisemässä, kun poika iloisesti hymyillen tarrasi kiinni ihan vieraiden naisten ulokkeisiin. Sittemmin kiinnostus on mennyt ohi, ainakin toistaiseksi. Tällainen kehitys saattaa olla odotettavissa sinullakin. Tuolla kehitysvauhdilla ehkä vuosikymmenen tai parin päästä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta jos häntä on komennettu liikaa, hänen henkinen kehityksensä on saattanut saada vinouman eikä hän näin ollen uskalla enää tarrata tissiin kiinni. Se on paha asia josta meikäläisen kohdalla ei ole pelkoa - kiinnostukseni säilyy niin kauan kuin elän ;D

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...