lauantai 24. elokuuta 2013

Ryytymispiste aka valvetilan halvaus

Olipa kerran apotti joka oli niin ryytynyt, että etsi kartoista paikan jonne voisi mennä ryytymään lisää ja kenties ryyditsemään tätä olotilaa ryytimaan antimilla. Viimein sellainen löytyi ja se oli nimeltään Ryydynpohja. Apotista nimi tuntui jotenkin tutulta ja sitten hän muisti että hänen autonsa oli kerran ryytynyt sinne eräällä pitkällä reissulla joten sehän oli omiaan viimeiseksi lepopaikaksi, varsinkin kun oltiin kaiken lisäksi pohjalla niin mikäs sen parempaa. Apotin ryytyminen alkoi jo hyvin varhain, sillä jo koulun kemian tunneilla (joista apotti niin kovin paljon piti) opetettiin kyllästymispiste ja sehän on se tuttu ilmiö nesteiden miksauksessa kun liuotettavaa ainetta ei voi enää samassa lämpötilassa liueta enempää vaan saavutetaan kyllästymispiste.

Tuossa ilmiössä esiintyi apotin lapsuudesta kaksi tuttua sanaa – kyllästyä ja liueta – joten apotti päättikin tässä ryytyneessä mielentilassa ja kyllästyneenä nykyiseen ryytyneeseen tilanteeseen liueta paikalta, lämpötilakin kun tuntui jämähtäneen tuohon samaan +6 asteeseen. Ryynit täytyisi ottaa mukaan Ryydynpohjaan, muutoin ryytyneisyys ottaisi ylivallan ja apotti saattaisi alkaa näkemään Kari Rydmaneja mitä epätodennäköisimmissä paikoissa. Mukaansa Ryydynpohjan missioon apotti aikoi pyytää Ruud Gullitin, tuon mainion entisen futarin pelkästään hänen nimensä takia. Korpikylissä kun Ruud lausutaan Ryyd ja Gullithan on melkein yksi yhteen synonyymi sille m-alkuiselle termille jota käytetään suomalaisesta miehestä silloin, kun todetaan tämän luonteen olevan peristaltiikan loppupäästä. Eli kyseessähän on erään lintulajin alaston ja halkikalloinen sukulainen. Tokkopa Ryyd kiireiltään lähtisi kamuksi mutta apotti ajatteli kuitenkin kyseistä mitä tuo Gullit olisi mieltä tästä Ryydynpohja-asiasta.

Kuten näette tästä apotista otetusta valokuvasta, hän on kärsinyt ryytymisestä jo jonkin aikaa.

Apotti oli havainnut ryytyneisyytensä jo kauan, toukokuun alussa kiinni ryytyneen pultin avaamisyrityksistä lähtien. Sen jälkeen kaikki oli oikeastaan ryytynyt puurokattiloista tietokoneeseen ja nyt oltiin tilanteessa jossa oli tehtävä jotain. Niinpä apotti googlasi sanan ryydy ja sietähän niitä ryytyneitä löytyi; oli kotimaista artistia, americcalaista (← lausutaan Aarne Tannisen äänellä) hip hoppia ja löytyipä erään Millfredinkin face-linkkikin. Ryytyneisyys oli näköjään monikansallinen ilmiö ja tämä sai apotin ryytymään entisestään. Ryytyneisyys on myös vakava asia sillä silloin ei huvita edes rytyyttää, puhumattakaan siitä että lähtisi Ryttylään joka sentään on perin kaunis paikka vaikkei apotti ollut siellä koskaan käynytkään mutta oli kuullut moista puhuttavan. Mikäli Ryydynpohjasta tulisi lähdöt, niin apotti suuntaisi ryytymään Ryttylään. Pisteenä i:n päälle saisi olla rytyssäkin. Ryypätä apotti ei kuitenkaan aikonut sillä hän katsoi ryystäneensä tarpeeksi yhden elämän osalle (vieläkin tuppaa alahuuli tuppaa hamuamaan vaikka tässä on raitista aikaa jo muutama vuosi).

Niin totta...
Apotti oli tutkinut ryytyneisyyttä myös lääketieteelliseltä kannalta ja todennut että kyseessähän oli samainen kansaa vaivaava valvetilan halvaus, jolla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä paskahavauksen kanssa. Jälkimmäistä kun esiintyy vain tilanteissa joissa henkilö huomaa tehneensä todella raskaan virheen tai joku/jokin onnistuu pelästyttämään kohdehenkilön niin, että tämä kansanomaista termiä käyttäen vääntää savet punttiin. Tämä valvetilan halvaus kun taas on se mielentila joka saavutetaan täydellisessä kyllästymispisteessä, silloin kun ei kerta kaikkiaan huvita mikään ja kaikkeen ehdotettuun aktiviteettiin voi vastata perin lyhyesti: ”Hyvät humpat sullekin”. Totaaliryytymisessä – samoin kuin totaaliryyppämisessäkin – ihminen vain istuu sohvalla ja tuijottaa eteenpäin pienen, hiljaisen ja katkeamattoman hyrinän purkautuessa huulilta. Todella vaaralliseksi ryytymisen tekee se, kun ihminen valvetilan halvauksestaan huolimatta pakottaa itsensä liikkeelle ja suorittaa monen tunnin ajan nälästä aiheutuvia pakkoliikkeitä saadakseen ostettua pakkoliikkeet lopettavan tarjouskyrsän kapitaliriistäjän ylläpitämästä kaupasta. Silloin ollaan lähellä ”Ei jumalauta” - vaihetta jolloin alkaa pikkuväkeä kertymään olkapäille ja se on sitten menoa se.

...ja tämäkin vielä..


Päätän tämän ryytyneen raportin tähän ja lähden ryytymään maailmalle mutta haluan toivottaa hyvää lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukit aja muut matkaajat.


10 kommenttia:

  1. Ryytyä, hyytyä, rupsahtaa...
    http://www.youtube.com/watch?v=BL3IDi7RPCkv
    Iloisin terkuin Kääks

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. http://www.youtube.com/watch?v=BL3IDi7RPCkv tän pitäisi olla kuuvan rupsahda rauhassa..eikä mikään pieni mies

      Poista
    2. :D :D Juuri näin, tätähän se on! :D :D

      Poista
  2. Suosittelen Ryttylän Kiimankallion luonnonsuojelualuetta.

    Ryytyneen pitäs saada levätä, muuten sille käy kalpaten!

    VastaaPoista
  3. Näin tänään.El hyvältä näytä.
    Lepoa Ryytyneelle ja hellää kosketusta.Paras lääke moneen vaivaan.
    Iloista lauantaita täältä nurmikon leikkuun ihanuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon rakas Ritva ja kohta ollaankin jo niin pitkällä syksyssä ettei tarvitse paljon nurmikoita ajella. Toisaalta, mieluummin nurmikon ajelua kuin niitä helvetin pakkasia.

      Poista
  4. Voi ryydanan ryydana!
    Ei hyvältä kuulosta. Koetahan jotenkin saada lepuutettua sekä mieltä että kroppaa vaikka voi tämäkin toivotus kovin kornilta kuulostaa.

    Parempaan en pysty. May the Force be with you!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä se elämä voittaa ja koitahan sinäkin pitää se olemuksesi liialta rasitukselta suojassa. Mitä tässä olen pikaisesti ehtinyt silmäilemään niin olet kuulemma ollut pahassa flunssassa ja toivonkin että se on jo hellittänyt/hellittämään päin <3

      Poista
  5. (Eih, mihin ...tuun se teksti ny karkas jonka niin viksusti sommittelin?! No, uusiks:)

    Voi pikku repsukkaa, ei hyvältä kuulosta. Toivottavasti menee pian ohi. Jos yhtään lohduttaa (vaikka luult. ei) niin Ryydynpohjalla on itse kunkin tullut röhnötettyä kerran jos toisenkin. Mistä suora leikkaus perimmäiseen syyhyn, jonka takia tänne piipahdin: annathan Peppis kiltti anteeksi tämmöselle bipolaariselle böpille, jos en saa vähään aikaan vierailtua täällä päin! En saa käytyä enää missään, niin se vain on. Mutta kiitos kaikista hillittömistä hetkistä parissasi, vieläkin lirahtaa pissat pikkareihin kun muistelen Pepposen parhaista parhaita :D

    Ja semmosta vielä, että kiistämättömästä pähkähulluudestasi huolimatta olet yksi lämminsydämisimmistä immeisistä jonka tiedän. Kaikkea hyvää elämääsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta rakas Mennani, hienoa kuulla teikäläisestä pitkästä aikaa eikä mitään anteeksipyytelemisiä - Luostari seisoo paikoillaan ja sinne olet aina tervetullut, minä näetsen tiedän että joskus ihminen tarvitsee sen oman ajan saadakseen asiat järkkääntymään. Jaksamista! <3

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...