tiistai 24. syyskuuta 2013

Näin valmistuu maailman innovatiivisin ja ihguin patalappu!

Pahoittelen että tämä tilannekatsaus taistelustani Yhdeksän Tädin langan kanssa – joka myös seitsemän saatanan lankana tunnetaan – tulee näin myöhässä mutta jäljempänä olevat kuvat ja eeppinen saaga kertonevat minkälaisesta ihastuttavasta ja uudesta harrastuksesta on kyse. Voi sentäis etten ole aiemmin perehtynyt tähän virkkauksen niin perin kiehtovaan ja monia uusia ulottuvuuksia tarjoavaan maailmaan, koska voin nyt todeta elämäni olleen todella köyhää ja kaikki kokemani vaikeudet vain pientä, harmitonta leikkiä Kohtalon puolelta.

En olisi kuuna kullan valkeana uskonut että ryhtyessäni virkkaamaan, voin tulevaisuudessa tehdä huolettomia Interrail-matkoja pitkin maailmaa sillä vasemman käden peukaloni on nyt halvaantunut pystyyn ja se on kuin luotu liftaamaan. Samoin en uskonut että voin osallistua ekologiseen ja vettä säästävään elämäntapaan siinä samalla kun virkkaan ja tämä tietoisuus iskeytyi tajuntaani katsellessani patalappu 1:sen valkoista lankaa ja huomatessani että aivan turhaan olen juoksuttanut vettä käsien pesun yhteydessä. Kaikki lika käsistäni näet siirtyi kuin ihmeellisen voiman välittämänä tuohon mystiseen, valkoiseen lankaan värjäten sen kuuran harmaan ankeista sävyistä aina toissapäivänä syödyn mämmin mustanpuhutteleviin juonteisiin. Oi riemua ja eikun purkamaan koko kolmenkymmenen silmukan ihme, eihän sellaista savilappua kenenkään silmä eikä luonto kestä. Virkkaaminen on poikinut yhden patentinkin josta muuten tuli vahvistus sähköpostiini hetki sitten ja tämä uusi innovaatio tulee syrjäyttämään poliisien sekä armeijoiden käyttämät, Kevlar:ista tehdyt luotiliivit tykkänään. Numero 5:den puikko jolla aloitin, yhdistettynä valkoiseen Yhdeksän Tädin lankaan saa käsissäni aikaiseksi niin tiukkaa silmukka ettei virkattua pannulapun palasta pystytty testitilanteessa läpäisemään kapinan aikaisella Ukko-Mauserilla eikä myöhempien aikojen hirvikiväärillä. Totta tuo, naapurin Topi losautti kummallakin aseella ja nähtyään ettei jumalainen virkkauksen alkuni ollut kärsinyt pätkääkään, lausahti vanhoille ukoille tuttuun verkkaiseen tapaan: ”Jumaaalaut, noita silmukoita ois tartettu silloin aikanaan”. Se on paljon sanottu vanhalta pierulta. Niinpä meikäläisen taskussa onkin nyt suurten asiakkaiden (mm. NATO) tilaukset tästä uudesta luotiliivien materiaalista joten työtä tulevaisuudessa riittää.

Virkkaus on poikinut myös uuden harrastuksen sillä olen perehtynyt sukellusvälineiden ihmeelliseen maailmaan ja tämä harrastus tuli kuin varkain. Katsokaas kun meillä ei tupakoida sisällä ja taasen virkkuu vaatii noin kolmesta neljään toppaan norttia per ehtoo, olen joutunut tekemään tätä patalappua käytännöllisesti katsoen ulkorapulla ja heti vitullisen sauhupilven keskellä. Nortin savun ja kylmän syysviiman yhdidtelmä on taas puolestaan saanut aikaan keuhkojeni totaalisen romahtamisen, joten vetelen nyt sisääni paineistettua ilmaa by selässäni olevat happipullot. Ehtoisin tämän ja nyttemmin kansallisromantiikkaa (iltapuhteina tehtävä käsityöt) täynnä olevan pikku vuokrakoppimme täyttää regulaattorin korina ja pulputus sekä aika ajoin vaimoni ähkäisy hänen noustessa pyykimään isommat huurut helvettiin, sillä maski sumeana ei näet virkkaamisesta tule mitään. Puikot kilisevät ja auvoinen kurlutus luovat sellaisen äänimaailman että toisinaan huomaa pohtivansa kaikkea jonnin joutavaa, kuten esim. sitä että pitäisikö tässä hakeutua hoitoon vielä kun ei ole liian myöhäistä.

Vaan mennäänpä asiaan ja katsotaan kuinka kaikki on mennyt tähän asti eli kuvia, olkaa hyvä:

Pahoittelen kuvien laatua mutta todella vanha nokialaiseni vetelee viimeisiään. Kuvassa savilappu aka patalappu-aihio nro 1 ja okkultistien noituma nro vitosen puikko. Huomatkaa uudella "Auttakaa nyt helvetissä"-menetelmällä aikaan saatu eloisa silmukoiden kokoero.


Tässä on patalappu-aihio 1 eli ns. evoluutioversio ennen lopullista mustumistaan ja sen jälkeen tapahtunutta purkamista. Kuvassa myös nro 5:den koukku joka muuten oli niin käteen sopimaton että epäilin sen sisältävän pimeitä voimia ja aivan oikein, museoviraston tekemän tutkimuksen mukaan kyseistä virkkuukoukkua oli käytetty 1400-luvulla Jyväskylän seudulla toimineen okkultistisen seuran satanistisissa menoissa. En tiedä mistä moinen koukku on meille eksynyt, ehkäpä kirppareiden kautta. Enivei, tuota ensimmäistä versiota tehdessäni peukaloni halvaantui pystyyn ja vasemman käden keskisormen sekä etusormen viimeiset nivelet joutuivat lähes kuolioon tuon kirotun koukun ohjatessa langan sormet sinipunaisiksi värjäävään kuristusotteeseen.

Kolmentoista Kälyn kolmisäikeinen kidutuslanka, joka saa lujahermoisimmankin virkkaajan muuttumaan nyyhkyttäväksi rauniokasaksi alle viiden minuutin.



Koska valkoinen lanka koukkuineen olivat kirottuja, ei meikäläiselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hypätä jousille ja karauttaa Syyrialaisella seuraavassa kylässä sijaitsevaan ompelutarvike/kangaskauppaan. Sieltä ostin ylemmässä kuvassa olevan Kolmentoista Kälyn langan sekä alemman kuvan nro 8:san virkkuukoukun. Koukku mitä parhain mutta lanka edelleen kirottu, tuossa Kolmentoista Kälyn langassa kun on tavalla parikin lankaa eikä virkatessa koukkuun jäänyt perkele kuin se toinen joten syherö oli enemmänkin kuin tosiasia. Silti tuosta langasta valmistuivat versiot 2, 3, 4, 5, joiden aikana poltin kaksitoista askia norttia, söin koko loppuvuoden rauhoittavat ja itkin vessassa yhteensä 4 h 33 min (eukon kutale oli kellottanut).


Siinä roikkuvat Simo ja Anssi, nuo mainiot veljekset helvetin syövereistä. Simon valkoinen kroppa on vääntynyt tuskaisaan solmuun ja Anssi esittelee uusinta hirttosilmukkamuotia


Tässä vielä varoituksena ja muistutuksena pari aihiota jotka syntyivät noista epäpyhistä langoista ja ”Kiitti vaan Jyväskylän okkultistit” – koukulla.

Kuten kaikissa saduissakin, on tässäkin tarinassa onnellinen loppu: Valaisin kangaskaupan myyjälle tilanetta mitään valehtelematta ja kerroin elvistelleeni takki auki joten nyt pitäisi paikata tilanne ja mieluiten äkkiä - onko ideoita? Toin esiin tämän epätoivoisen tilanteeni vasta sen jälkeen kun hän oli myynyt sen kirotun Kolmentoista Kälyn langan mutta hyvä kun olin saanut sanat suustani alkoi tapahtua: Yht'äkkiä tuon naisen kasvoille tuli ymmärtäväinen ilme, vitivalkoiset siivet paukahtivat selkään ja hän suorastaan lennähti kaupan perälle josta viittilöi luokseen. Käteeni annettiin punaista matonkudetta oleva pussi, numero kahdeksan virkkuukoukku ja vieläpä näytettiin kuinka helpolla minä voisin päästä! Suutelin naisen päästä varpaisiin, heittelin voltteja sekä tein muutaman immelmanin, karjahtelin ilosta aina siihen asti kun hän löi mopilla otsaan sanoen riehumisen riittävän. Rätkähdin maahan kiitellen tätä ihanaa naista, maksoin ostokseni (koukku,lanka ja matonkude 14.90,- euroa) ja päästelin nilkka suorana himaan jossa aloitin työt. Ensin Kolmentoista Kälyn langalla joka pian vaihtui matokuteeseen ja voin kertoa että jopa tälläinen koposormi pystyy saamaan silmukoita aikaiseksi ja mikä parasta, niistä ei tule liian tiukkoja (mitä nyt helvetillinen hiki päässä joutuu survomaan puikkoa silmukoiden läpi mutta tuhannen kertaa helpompaa kuin langalla). Ehkäpä tuo patalappunen jouluksi on valmis (2018) ja pääsen sen sohvanpäällisen kimppuun.

Taisteluväline nro 8, sopii erittäin hyvin laivaköysistä ja vaijereista virkattuihin pöytäliinoihin, patalappuihin, kaulaliinoihin etc.


Nietu värillistä pastaa vaan siinä on kasa mun ihgua matonkudetta. Nyttemmin kerällä.


Valehtelematta tein tuon varttituntiin ja se todistaa matonkuteen olevan paras materiaali. Kuvassa muuten näkyy innovatiiviset hyppysilmukat ja ns. ohitussilmukat, jotka tekevät patalapusta purkeentumattoman. Kuvaa varten jouduin ajamaan naapurikylään ja eräällä pajalla lainaamaan 50 tonnin prässiä jolla sain lappusen suht sileäksi, nuo silmukat kun tuntuvat kiristyvän aivan itsekseen...mutta tästä se tulee! Ei pelkästään patalappu vaan pataläimäre!


Sori muuten se eilinen, illalla kirjoitettu teksti. Siitä tuli sellainen ärräpäiden suma kun yritin ensimmäistä kertaa käyttää piilotettua tekstiä mutta vaikka kuinka kilikkailin/olin klikkailematta harmaan palkin aikaan saavaa Väli – namikkaa, teksti näkyi miten sattui ja sitten väsyneenä päivästä jätin sen niille sijoilleen jossa se nyt näkyy. Alkuperäinen idea oli että noiden päässäni riehuvien demonien kommentit olisivat olleet piilossa ja ne olisi saanut näkyviin sitä tekstin alakulman DT – merkintää klikkaamalla. Vaan tälläistä tänään ja jos kellä on nurkkiin jääneitä köysiä tai vahvaa narua tarpeettomana lojumassa, niin otan kiitollisena vastaan. Ei muuten mutta soittivat UPM:ltä ja kyselivät että josko virkkaisin heille muutamia paperikoneen alusia niin ei tarvitsisi niitäkään sen kummemin passailla paikoilleen.

Hyvää tiistaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

Pss. Vaimo auttoi ekassa lenkissä vai mikä aloitussilmukka se nyt onkaan.


51 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Upeaaa!! Uskotko, että mä olen joskus osannut virkata jopa nukeilleni mekkoja, mutta pitäisi opetella sekin taito uudestaan. Haaveilen vielä joku päivä virkkaavani erilaisia amigurumeja ilokseni.

    Seitsemän saatanan lanka on nimensä veroista. Tein siitä sen yhden kääpiön pipon ja nyt ne toisen sukat ja voi herramunjee, että se lanka on syvältä ja poikittain. Käytän mieluummin joitain muita, kuin Novitan lankoja nykyään ja muistinkin noita vääntäessäni syyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan minä sen uskon ja ei se taito mihinkään katoa joten ala tehtailemaan niitä mekkoja koska sun kutomistahdilla voisit tehdä niitä myyntiinkin ja valistas taas korpien kasvattia noiden amigurumien suhteen?

      Seitsemän saatanan langalla ei ole meikäläisen tapauksessa mitään tekemistä lähes samannimisen ja markkinoilla olevan langan kanssa, kunhan tempaisin sen päästäni, olkoonkin että kuvien valkoinen lanka oli niin ohutta ja hirtti kiinni helposti että siinä saatanat lentelivät ;D

      Poista
    2. Amigurumit on sellaisia pieniä maskotteja, minipehmoleluja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Amigurumi

      No seitsemän saatanan lanka olisi joka tapauksessa käypä nimi sille rojulle.

      Poista
    3. Kiitosta kovasti selvennyksestä sillä enpähän tuotakaan ole aiemmin tiennyt. Vois olla ihan mielenkiintoisia tehdä jos vaan taito ja kärsivällisyys riittäisi.

      No olisihan se nimenä melko osuva, sitä ei käy kieltäminen.

      Poista
  2. Onks tää nyt virallisesti käsityöblogi?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta Outi, pitäisihän sinun tietää että Luostari toimii useilla (eli kaikilla) aloilla ja nyt kun tämä miesten kädettömyys ompelusasioissa on ajankohtainen, on Luostarin vastattava huutoon ja näytettävä että kyllä sitä näissäkin kammioissa lanka saa kyytiä :D

      Poista
  3. Tuo matonkude näyttää siltä, että jopa minä voisin saada siitä virkattua jotain. Siis muuten en ymmärrä käsitöistä mitään;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä! Se taipuu jopa meikäläisen pakkasen runtelemissa sormissa ja on niin vahvaa että vedin sillä välitöinä naapurin auton korjaamolle (samalla virkkasin mikä taasen olis suhteellisen haastavaa) ;D

      Poista
  4. Kun mies on niin taitava että tekee lapsen naisen sisään.Niin eihän patalapun teko ole miehelle,homma eikä mikään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sinä Ritva sanoit sen totuuden! Asia on juuri näin :D

      Poista
  5. Jestas! Nostan hattua hyvin kunnioittavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *Kumartaa* Kiitos Simpukka mutta et usko millaista mielenhallintaa tämä vaatii :D

      Poista
  6. Vaaaau!!! Väittäisin että loistavaa!! Mähän olen melkein ylpeä susta. Ehdotankin, että kun halvaantuneet sormet taas vertyvät, otat tuotantoon virkatut nunnien kaavut! Ajattelehan nyt, mitä säästöä Luostarille(nortteja ei lasketa), ja Apotti voi päättää silmukoiden koon ihan sen mukaan, miten hyvittaa...jos nunnana on joku JenniferLopezmainen versio, silmukat ovat tietenkin hyvin harvoja ja suuria, jos taas joukossa on joku enemmän panssarivaunulta näyttävä typy, voi silmukat ehkä olla hiukan tiiviimpiä. Tai siis, ihan niinkuin Apotti haluaa, saattaahan se olla toisnkinpäin, minä kun en Apotin nunnamakua tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos ja myöhemmin nunnille tulee kyllä omat, Luostarissa käytettävät bikinit jotka ovat kaikki yhtä harvalla silmukalla tehtyjä ;D

      Poista
    2. Hetkinen, siis virkatut bikinit käyttöön? Ei helvetissä(kään)!!!

      Poista
    3. Näin tänään kuvan klipsuista tehdyistä bikineistä :)) että jos pitää valita, niin kuitenkin matonkuteista virkatut, kuin klipseistä.

      Poista
    4. Rantis: Tottakai ja varsinkin nyt kun Luostarissa on siirrytty talvikauteen minkä johdosta lämmöt on säädetty täysille (eli munkit heittelevät kolmessa vuorossa isoja pöllejä alakerran isoihin uuneihin)

      Aika hieno keksintö ne klipsut ja olisi mukava nähdä..ihan noin mallintaminen mielessä, en minä muuten koska bikinit tulevat olemaan matonkuteista väsätyt.

      Poista
    5. Jotain rajaa, haluan turkin sitten klipsujeni päälle, siis aidon susiturkin!

      Poista
    6. No ei tule mitään klipsuja vaan ne bikinit ovat matonkuteesta (tai sitten Elmukelmusta) ;D

      Poista
  7. Mäkin olen todennut kuteen kivaksi, katso vaikka! http://kuvaton.com/k/YEAR.jpg aloitin keväällä, kesken jäi. Ehkä sun innoittamana jatkan joku kerta vielä. Matonkuteesta virkataan siis yleisimminkin mattoja tai koreja, patalappumatskuna ehkä hiukan paksuhkoa :)

    You can do it!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko se se musta? Oli nimittäin hieman hankaluutta ja piti näköishaulla mennä kun linkki ei johtanut suoraan mihinkään kuvaan. Jos se oli tuo yllämainittu musta niin se oli kyllä hieno ja eihän se niin paljon kesken ole.

      No niin kait tehdään mutta nyt täytyy muistaa kuka on tekemässä joten tuota matonkudetta voidaan pitää jopa seitinohuena materiaalina :D

      Kiitos, kyllä se jonain vuonna valmistuu ;)

      Poista
    2. Ruskea joo. Huh, piti tarkistaa linkki kun tuolla kuvagalleriassa on vaikka minkälaisia kuvia :D. Tuosta pitäis tulla matto ja se on tällä hetkellä perseenalusen kokoinen, eli aika pahasti kesken. sä saat omas valmiiks eka

      Poista
    3. ÄRRH!!
      Tämä helkkarin sydeemi hukkasi vastaukseni jossa totesin että komeahan siitä matosta tulee ja enpä olisi niin varma saanko työni ensin valmiiksi sillä tämä virkkaaminen on näillä nakeilla todella työlästä.

      Poista
  8. Meikäläisen käsityötekeleet kalpenevat Sinun Suurten Töidesi rinnalla. Muistelen tätä lämmöllä kun taas illalla yritän neuloa (minä en virkkaa, ikinä) sitä aloittamaani koiran villapuseroa, johon tulee kiva palmikkokuvio selkään.

    Tsemppiä käsityöharrastuksellesi! Se on terapeuttista ja rauhoittavaa sekä välillä ihan vitun ärsyttävää! ;D
    Ai niin, pusuja ja *hali*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas - S- mutta nämä meikäläisen tekeleet ovat niin väkisin väkerrettyjä juttuja ettei voida puhua mistään virkkaamisesta sanan varsinaisessa merkityssä, vittumaista se kylläkin tälläiselle taitamattomalle on - sitä ei käy kieltäminen ;D

      Sun täytyy laittaa se villapusero heti näytille kun se valmistuu!

      Pusuja!

      Poista
  9. Painelen tästä Socras Alimarin puolelle...

    VastaaPoista
  10. Mä nostan hattua sun virkkausvirityksillesi, wow!

    VastaaPoista
  11. Miksi siinä on reikä keskellä? Onko se kahden käden patalappu? Muuten palaa kämmen reiän kohdalta... toisaalta, ei tarttis ripustuslenkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ala nyt sinäkin vittuilemaan, hyvä kun sain alun lähtemään tuollainkin ja sitä keskireikää ei todellakaan tarvitse miettiä koska tuolla pannulapulla ei itseään polta - se kun on miltei 15mm vahva!

      Poista
  12. Mä luulen että siitä tulee bikinien yläosan kuppi ja nunnan nännin kuuluu tulla siitä reiästä läpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jessus sun mielikuvitusta (joka ei muuten niin väärässä olisi mikäli tuosta tulisi bikinien yläosa) ! :D

      Poista
  13. Nyt pisti masentamaan, virkkaat hienommin kuin minä. :( Mulla on koukkukin, mutta en osaa virkata oikein mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt heitit sellaisen jutun jota minä en usko!

      Poista
    2. No kun ei se virkkaaminen tai neulominen kuulu ollenkaan meitin opintoihin. Ja penskana en ikinä ollut tarpeeksi kärsivällinen oppiakseni. Ekaluokalla mun pyöreiksi pötkylöiksi tarkoitetuista hiiristä virkkaantui vaan kolmioita - aina :D

      Poista
    3. No niin mutta kun sulla on kädentaitoa ja taiteellisuutta niin varmasti osaat, huolimatta siitä miten traumaattisia hiiriä menneisyydestä löytyy ;D

      Poista
    4. Traumaattiset hiireni olivat kaikesta huolimatta rakkaita, ja minun ja äipänkin mielestä paljon autenttisemman muotoisia kuin ne merimakkarat joita kaverit värkkäsivät. Nih!

      Poista
    5. En epäile yhtään! Omat jutut - koska ovat lähtöisin sydämestä - ovat aina parempia kuin toisten ihme mykerrykset ;)

      Poista
  14. No, nythän täällä näyttää kodikkaalta ja alkaa viihtymään :D Meinasin jo siinä vaiheessa, kun kikattelitte skunkkien kans niitten papyryskääröjen äärellä, paukasta luostarin oven kiinni...pullojen kilistessä ;)
    Virkkaaminen on rauhoittavaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kikateltiin skunkkien kanssa...papyryskääröt..nyt meni yki kuin Vaasan kone mutta pääasia ettet ryhtynyt paukuttelemaan ovia, puhumattakaan siitä että olisit häippäissyt :/

      Virkkaaminen OLISI varmaan rauhoittavaa jos sen OSAISI mutta kun se tuppaa käymään (tuskallisesta) työstä ainakin näin alkuun :D

      Poista
    2. Kaikki tietämys naisesta ja skunkit=munkit :D Selviskö???

      Poista
    3. Oi rakkaani! No nyt minä ymmärrän! :D

      Poista
  15. Vastaukset
    1. :D Sitä on tulossa - sitten jonkin ajan päästä.

      Poista
  16. Eikä, sä osaat virkata tollasta ympyrää!!!! Mä en osaa kuin ketjusilmukoita... Kun sä oikein innostut, niin sulla on kohta asetella luostarisi lattialle ihan ite tehty matto!! Ja se on kuule suoraan sisustusmaailman huipulta! Oon kade... Toinen vaihtoehto on tietenkin sit ne nännit näkyy-biksut... mutta jos kaikille nunnille alat biksuja vääntää niin urakkaa kaikesta päätellen riittää, maton kanssa pääset ehkä hivenen helpommalla. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Heli sellainen juttu että tilanteet vaihtelee ja tällä hetkellä en ole ollenkaan varma siitä ympyrästä.... mutta en pelkää haasteita ja tällä tarkoitan sitä että teen mieluummin nunnille bikinit kuin alan tappelemaan jonkun maton kanssa :D

      Poista
  17. No nyt mä tiedän mihin lähetän jatkossa kaikki hevosten särkemät riimunnarut ja muut talutusvehkeet. Googleta vaikka Hööksin sivuilta niin näet, että järeää tavaraa on tulossa. Virkkailet vaikka rautakangella niin tulee voimaharjoittelukin hoidetuksi samalla.

    Ja kun pääset hifistelytasolle, täältä lähtee tulemaan käytettyä valjasnahkaremeliä. Niistä tulee Apotin arvoon sopiva katumusviitta. Painaa kuin synti ja haisee kuin kyntöruuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hittolainen! Siinä tapauksessa täytyy vaihtaa tuo kasi sorkkarautaan tai ainakin surrikoukkuun ja saa tulla valajasnahakaremeliä koska ikeen alla olen koko elämäni kulkenut ja pitäisihän sun tietää että Korvessa haisee paska :D

      Poista
  18. Monitoimimies täytyy myöntää. Et ole ajatellu perustaa käsityö blogia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihitän, Harrin heitto on hyvä :D *tirsk*

      Poista
    2. Jumaliste Harry, tuohan oli Jumalanpilkkaan rinnastettava rienaus :D

      Niin, ja Torpan kaunis emäntä lakkaa sen hihittelyn ettei tarvitse lähteä itäisille maille kurinpidollisiin toimiin ;D

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...