perjantai 20. syyskuuta 2013

Tätivainajan peruukkia kannattaa käyttää vihanhallinan apukeinona samoin kuin Kaunotar & Kulkurin raakaversiota hääpäivänä

Ennen tämän päivän lääkehuuruista ja muutenkin hämärää tekstiä haluan kiittää kaikki niitä onnittelijoita jotka eilen Luostarissa poikkesivat sanalla ja tietysti iso kiitos kaikille muillekin matkaajille. Täytyy kyllä tunnustaa että juhlamieleni kaikkosi kesken illan kun Blogspheren laajoilta saloilta kantautui todella surullinen uutinen; Pieni harmaa oli siirtynyt taivaallisten koirien suureen laumaan ja aivan liian varhain – miltei päivälleen puolivuotiaana. Niin väärin, kertakaikkiaan niin väärin.

Siirrytäänpä päivän korahteluihin: Tänään sitten vilkkuu ja huolella sillä latasin eilen muutamia teemoja ja Luostari saa uuden ulkoasun tai sitten ei eli saa vaikka siihen menisi koko yö. Joten huomenna kun tulette Luostariin niin ei pidä ihmetellä kellastuneita ja osittain palaneita kulmia (ilmassa lentäneet perkeleet) eikä sen paremmin suuria täpliäkään (tuskanhiki).Oi kyllä! Että mua on vituttanut kun löysin yhden todella hienon kommenttilaatikkosysteemin jota en sitten saanutkaan ympättyä tähän pohjaan, en vaikka miten yritin ja liityin oikein jäseneksikin ko. sivustoon jotta pääsen säätämään ja lukemaan ohjeita. Sieltä tuli eilen sellainen hieno postikorttikin s-postiin, jossa kehuttiin aktiivisuudesta ja kerrottin ettei kukaan saatana ole käynyt lukemassa noin taajaan ohjeita, samoja joiden perusteella sivuston perustajan 3-vuotias tyttö perusti oman blogin ja pyörittää nyt kansainvälistä kauppaa. Kohteliaasti ja kautta rantain samalla kysäistiin että olenko lähiaikoina ollut onnettomuudessa vai missä se pää on tullut telottua siihen malliin ettei luetun ymmärtäminen enää onnistu. Vitutti niin paljon moinen herjaus että oli pakko tulostaa mokoma kortti kahteen kertaan ja ajaa ensimmäinen paperisilppurin läpi ja toisen minä liimasin kepin nokkaan, jonka jälkeen puin kylpytakin päälleni ja liimasin hallussani olevan tätivainajan peruukin leukaani ja painelin ulos. Ei muuta kuin tulitikkua saatanallisia säkeitä sisältävän paperin kulmaan ja sen roihahtaessa liekkeihin, meikäläinen päästeli muinaisia kirouksia ja itämaisia säätietoja sen verran kovaan ääneen että naapurikin tuli kysymään onko kyseessä OD vaiko lääkityksen vajaus. Katsoin paheksuvasti mokomaa ja sanoin että painu helvettiin siitä häiritsemästä toisen Jihad – osoitusta. Tietämättömille kerrottakoon että jihad-osoitus on aivan eri asia kuin mielenosoitus sillä jihad-osoitukseen kuuluu lippujen ja muun materiaalin kytevillä jäänteillä paahdetut vaahtokarkit sekä kotimaiset tarjousmakkarat med melkoinen jupina ja käsien nyrkkiin puristelu sekä huuhdahdukset: ”Ai jumalauta mutta jätkällä on vähän makee pyyhe, mistä olet ostanut?!”. Tämä kaikki siis piti jo eilen tekemäni mutta niinkuin aina elämässäni, ei mikään mene suunnitelmien mukaan ja pääsin Luostariin vasta myöhemmin illalla. Tarakh al sadir dim benekelen darum bir khariem (= helmen vituttaa maapähkinöiden hinta. En tiedä mistä moinen tuli mieleeni).

Kuten sanottu, illalla tai mahdollisesti jo päivällä (heti kun pääsen kotiutumaan maailmalta) välähtelee ja rutisee sen verran ettei pidä ihmettelemän meininkiä. Toki minulla on varmuuskopio(t) tästä nykyisestä ja siihen jouduin eilenkin turvautumaan ladatessani uuden teeman joka ei sitten tyydyttänytkään meikäläistä. Sen huomasin kuitenkin että varmuuskopiosta huolimatta ladattu teema jättää jälkiä kuten englanninkielisiä osia hallintapaneelin puolelle ja tässä tapauksessa myös sen helvetin blogin historiassa käytettyjen sanojen luettelon vai mikä perkele se nyt on, tiedätte kyllä. Jessus sentään mikä litania niitä oli ja vierittelin ihan mielenkiinnosta sivun loppuun asti ennenkuin poistin sen, tajuten samalla ettei meikäläisellä todellakaan ole kaikki mullat samassa ruukussa sillä sen verran hämäriä sanoja listalta löytyi. Toivotaan nyt kuitenkin ettei illasta muodostu aivan katastrofaalista ja homma onnistuu niin päästään tästä paskanruskeasta eroon jonka laitoin puhtaasti silmieni tai oikeastaan tuon hämärtyneen silmäni takia koska se ei kestä kirkasta eli täysin valkoista kovinkaan pitkää aikaa. Ei vaikka näytön kirkkaus on säädetty minimiin ja minä naputtelen tätä tekstiä hitsarin maski päässä. Tässä yhteydessä on pakko jälleen kerran kiittää Polgaa, tuota rakasta naista joka opasti minut lataamaan koneelle OO:n eli Open Officen. Jumalauta mutta tämä sydeemi on pelastanut minut kerran ja toisenkin bloggerin (aka taitamatomuuteni) hävitettyä tekstin bittiavaruuteen. Ei tarvitse muuta kuin kopsata täältä teksti uudelleen ja liittää se blogin tekstieditoriin niin homma on siinä. Suosittelen lämpimästi kaikille ja varsinkin niille joilla on asiaa isomman kaavan mukaan. Nämä Luostarin aikakirjathan ovat kiistattomia totuuksia (kuten olette huomanneet) joten niitä ei voida edes verrata kuolevaisten asiateksteihin mutta kumminkin, vituttaahan se jos on tehnyt pitkän pätkän tekstiä linkkeineen ja liitteineen ja se häipyy yht'äkkiä lopullisesti.

Mitäs vielä...ai niin, meinasi unohtua hittolainen sentään! Luostari sai Rantikselta tälläisen kuvan vuosipäivänsä kunniaksi ja tämä laitetaan tuohon seinälle ilman muuta. Kuvassa ei ole kuin se virhe että siinä kysytään haluatko kirjautua ulos ja hommata elämän tai saada sen takaisin, miten sen nyt ottaa mutta totuushan on että se elämä on täällä Luostarissa – eihän täältä tarvitse mihinkään lähteä sillä tiedustelin asiaa ja saamieni tietojen mukaan Kela maksaa kaikki korvaukset täysmääräisinä myös siltä ajalta kun on Luostarissa. Täällä oleskelu käy myös erittäin painvaksi syyksi kieltäytyä kaikista muista aktiviteeteista joihin normi työn lisäksi kuuluvat kaikki vapaa-ajalla tehtävä työn tapainen toiminta kuten siivous, ruuanlaitto tahi muu näihin verrattava toimi.

Ainakin toinen vuosi perään...


Loppuun voin vielä kertoa yhden tapauksen eiliseltä ja tämä sattui melko myöhään illalla. No,tulevan hääpäivän kunniaksi ajattelin tehdä jonkun romanttisen liikkeen ja koska minulla on ehdoton keittiö – eli kokkauskielto, päädyin tekemään raaka-aine version kuuluisasta Kaunotar ja Kulkuri – teemasta; otin yhden makaronin ja tökkäsin sen lihapullan läpi, laitoin toisen pään suuhuni ja menin huojumaan huulet töröllään rakkaan vaimoni viereen, kallistellen päätäni kainosti Kulkurin tapaan. Tottakai vaimo katseli kuin mykkä vittua ja koko tilanne laukesi siihen, kun ilmojen halki suhahti noin kymmenisen kiloa beaglea joka nappasi sekä lihapullan että makaronin sotkien samalla oman turpavärkkini sellaiseen kuolamällin ettei paremmasta väliä. Siihen päättyi se tunnelmallinen sessio ja näyttääkin siltä että mulla on melkoinen opettelu noiden hellyden osoitusten suhteen kun ne jostain syystä karahtavat kiville ennenkuin ovat kunnolla alkaneetkaan.

Tälläistä tällä kertaa ja oikein hyvää perjantaita sekä alkavaa viikonloppua teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

Edit klo 15.40: Nyt on käytetty kahta teemaa joista ei kumpaakaan pystynyt mukauttamaan sen paremmin ulkoasun  (muutamaa gadgetin siirtomahdollisuutta lukuunottamatta) kuin värienkään puolesta. Lisäksi kummatkin sisälsivät elementtejä joita ei saanut poistettua joten metsästys jatkuu, älkää välittäkö vaikka välillä on häikkää.

Edit klo 21.20: Blogin pohjana on nyt käytössä wp:n open card-malli johon ei pysty tekemään mitään muita muutoksia kuin siirtelemään jonkun verran gadget:teja. Mielipiteitä tekstistä ja sen koosta ym. otetaan kiitollisena vastaan. Heittäydyn vielä netin syövereihin etsimään parempaa mutta voipi olla että tämä on tässä ainakin tämän yön ja ehkäpä huomisen päivän - mene ja tiedä.




18 kommenttia:

  1. Hyvin opetettu koira; siivoaa isännän naaman, kun sillä on jääny ruokaa roikkuun suupieleen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai vielä safkaa suupielessä...meidän koiruus on niin ahne ettei mitään rajaa ja vaikka sillä hyvät tavat onkin, niin toisinaan se unohtaa ne käyttäytyen ääliömäisesti ja unohtaen kaiken minkä se on oppinut.

      Poista
  2. On hyvä, että Lätkis huolehtii ruoansaannistaan. Olit varmasti unohtanut tarjoilla sille illallisen kuitenkin.

    Palaan astialle illalla, nyt menen lukemaan Aleksis Kivestä... huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän neiti saa aamuruokansa klo 04.00 ja iltaruokansa klo 15.00 enkä edes muista koska olisi tullut jotain poikkeusta näihin aikoihin. Beaglet vaan ovat sellaisia että ne syövät kaiken tielleen sattuvan sen enempiä ihmettelemättä.

      Aleksis Kivi - liittyykö tämä niihin sun opintojuttuihin?

      Poista
    2. Kuten koirat yleensäkin :)

      Juu, liittyy toki :P

      Poista
  3. "Otin yhden lihapullan ja tökkäsin se lihapullan läpi"
    Mitä,miten tää nyt oikein menee?
    Koira kyllä saa multa täydet pisteet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä sitä nyt taas pilkkua viilataan ja toisen kirjoitusvirheisiin puututaan mutta varmaan ymmärsit mistä oli kyse...

      Lätkis ei saa kuin toruja moisesta käytöksestä sillä se tietää varsin hyvin mikä on sen ruoka ja mikä ei mutta muutenhan tuo lentävä läskipää on aivan omaa luokkaansa :D

      Poista
    2. Jaa,se olikin kirjoitusvirhe eikä mikään uusi juttu.
      Blondi on aina blondi :D

      Poista
  4. Voihan raaka spagetti! Ja noin ihanaa romanttista loventunnustusta ei ymmärretty?? Paitsi Lätkis, joka halusi olla se Kulkuri?? Auts, sulle jäi Peppone nyt se Kaunottaren osa..

    Mutta kääk, onko tää teksti pienempää tai värit jotenkin mun sulosilmille sopimattomat, kun en meinaa nähdä sun tekstiäs. (Minussa ei siis voi olla vika, ei mitenkään)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, olisi kai pitänyt oikein tavat se raaka spagetti tai peremminkin kypsyttömätön mutta ei kaikkea viitsi rautalangasta vääntää.
      Kyllä eukko sen ymmärsi mutta nuo mun tapani esittää asiat eivät välttämättä ole niitä romanttisimpia ja ehkäpä nytkin oli kyse siitä.

      Tekstin koko on heitellyt kun olen kokeillut noita erilaisia blogipohjia mutta ainahan sitä voi oman näyttönsä zoomausta joko nostaa tai laskea sillä jokaisella on omanlaisensa enkä aio muuttaa tuosta normaali koon tekstistä mihinkään tai homma menee ihan hulabalooksi (se on koettu Luostarin historiassa).

      Poista
  5. Vanhahko sananlasku:
    "Nälkäinen koira lihapullan nappaa".

    Ulkoasu on ihan ok mutta jos kerta haluat koettaa muunlaisia, niin siitä vaan. Itsekin aina välillä innostun tutkailemaan ja sitten huomaan, että joku osio toimii huonosti ja palaan entiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daa, sanalasku pitää paikkansa ainakin tuon englannin pienen jätemyllyn kohdalla koska sille kelpaa kaikki lihapullista sitruunaan ja sipuliin.

      Näissä ladatuissa blogipohjissa on veemäistä se, ettei tiettyjä gadgetteja saa poistetuksi lainkaan eikä mitään kokeilemistani ole pystynyt mallin puolella mukauttamaan. Ei leveyksiä, värejä, ei mitään. Tämä nyt toimii joten kuten kun on niin simppeli. Yks vielä parempi löytyi mutta en saa siitä poistetuksi blogin ylälaidassa olevaa banneria vai mikä hemmetin kuva se nyt on, eikä kuvalla muuten olisi niin väliä mutta kun se blogipohja on Jesus is my shepherd...
      Isossa kuvassa siis Jeesus aavikkomaisemassa kera lampaiden ja paimenten joten ei välttis (vaikka uskonkin omalla tavallani) ole sopiva Luostarin aikakirjoja ajatellen. En halua rienata eikä se muutenkaan ole Luostarin hengen mukaista.

      Poista
  6. Jos nyt pysyin sormineni laskuissa niin; Hirmuisen hyvää hääpäivää!! Sulkekaa Lätkis oven taakse ja pussailkaa toisianne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas Kiki oikein paljon! Pussaillaan joo mutta ei tuota Lätkistä oikein viitti teljetä mihinkään (tässä näet oudon viehtymykseni n. 10 kg painavaan, karvaiseen ehkäisypilleriin) :D

      Poista
  7. Palaan Luostariin jahka ristiretkeni netin helvetillisissä syövereissä on päättynyt mutta tekstin lopussa olevista lisäyksistä voitte lukea tämänhetkisen tilanteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt mäkin taas nään! :) (paitsi se, mitä kyyneleet sumentaa, mut se nyt ei kuulukaan tähän)

      Poista
    2. Tämähän näyttää jännittävältä, eikä yhtään hassummalta kun tottuu.

      Poista
    3. Pohdiskelija: Hyvä juttu mutta mikäs sua nyt poruttaa?

      Puskis: Kiitos paljon ja tämä saa olla nyt ainakin tämän päivän kun on noita kotihommia taas siunaantunut ja täytyyhän nekin hoitaa (vaikka olis sitä voinut tämän päivän olla tekemättä mitään kun huomenna on taas lähdettävä maailmalle).

      Poista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...