perjantai 11. lokakuuta 2013

22 paljastusta apotista (11 dark side/11kysymysten perusteella)

Rantakasvi Rannalta katsoen-blogista laittoi haasteen, kiitosta vaan ja tämä on kerran aiemminkin tehty ja löytynee kun Luostarin aikakirjoja selailee taaksepäin ja kas, tässähän se onkin 

Tällainen haaste:
Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haastajan tulee valita 11 blogia joissa on alle 200 lukijaa.
Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat. 
Ei takaisin haastamista.

Ja taas mennään:

  1. Hulluuteni on siirtynyt kokeellisten pakkomielteiden vaiheeseen
Kyllä, minulla on ollut jo pitkään muutamia juttuja mielessäni ja aion ne myös videoida sitten kun en enää pysty pitelemään itseäni. Ei mitään vaarallisia vaan lähinnä sellaisia tavanomaisuudesta poikkeavia tilanteita joissa tutkin ihmisten reaktioita, sillä tämä korpikylä on mitä parhainta maastoa moisten hankkeiden toteuttamiseen. Esimerkkinä mainittakoon kesällä tekemäni koe, johon liittyi polkupyörä, käytöstä poistettu mehumaija ja pieni matkaradio pattereineen. Itse kokeessa ei niinkään mitään ihmeellistä – jos hetkellistä alastomuutta ei lasketa - mutta seuraavina päivinä oli hieno seurata ihmisten käyttäytymistä kun he tulivat tiellä vastaan. Katsokaas kun nämä perkeleen tuppukylät ovat sellaisia ettei ketään näy mailla eikä halmeilla mutta verhot kahisevat kuin tornadon kourissa.

  1. Minulla on pakonomainen tarve seurata Hurja remontti – nimistä sarjaa.
Tiedän, se menee joka kerta sitä samaa rataa ja on yhtä Sears:in ja ABC:n mainostamista mutta kuitenkin siinä on pointtinsa sillä niiden uuden kodin saavien ihmisten tunteet ovat se JUTTU. Todella kurjia kohtaloita, paljon pyyteettömiä tekoja ja ankeita olosuhteita joita tietysti dramatisoidaan mutta ei niin paljon paskaa ettei osa tottakin ja se emotionaalinen puoli tässä sarjassa viehättääkin. Eihän uusi talo kenenkään sairautta paranna tai saa ketään haudasta nousemaan mutta kun niitä aiempia olosuhteita katselee, niin antaa tämä uusi koti ainakin helvetin paremmat mahdollisuudet selvitä arjesta. Yhtä asiaa kuitenkin olen rakennusalan ihmisenä ihmetellyt: millä helvetillä ne saavat betonin täysin kuivaksi (niin että se voidaan pinnoittaa) muutamassa päivässä ja sama juttu monen muun materiaalin kohdalla. No, se on sivuseikka ja tuollainen auttaminen on hieno juttu, tapahtuipa se sitten missä muodossa tahansa.

  1. Olen jostain syystä ryhtynyt laulamaan paskalla istuessani
Ja vieläpä lujaa vaikka minulla ei ole lainkaan ääntä moiseen touhuun mutta luuletteko että tälläinen hullu siitä välittää. Tässäkin näkyy pakkomielteeni sillä olen opetellut Carmina Burana-oopperassa laulettavat sanat ulkoa ja jos kuuntelette edes muutaman minuutin, niin voitte päätellä millainen helvetti pesuhuoneessa raikaa; minä hoilaan (koska kuvittelen laulavani isoille saleille) lähinnä todella pahaan auto-onnettomuuteen joutuneen sian äänellä, naapuri hakkaa seinään kuin raivopäinen ja puhelimen näyttö vilkkuu vihaisista viesteistä. Mitä väliä, tietävät ainakin aamuisin että Pepponelaisen ämmän poika on herännyt ja vääntää ”heerää jo”-torttua.

  1. Olen tehnyt kinkkuverkosta tukisukat
Meinasin ensin kirjoittaa että ompelin mutta siinä mitään ompelemista sinänsä ollut, kunhan liitin kinkkuverkon palasia narun pätkillä yhteen (mutta suurin piirtein sukan muotoiset niistä tuli). Syynä tähän yks akka joka jaksoi joka jumalan kerta kehua omia tukisukkiaan meillä käydessään ihan kuin ne olisivat se ainoa ja autuaaksi tekevä asia. Vannoin kostoa, valmistin ko. sydeemit ja sitten eräänä iltana pääsin toteuttamaan itseäni. Olin suihkussa ja kuulin kuinka eteisessä kolisteltiin jeikä aikaakaan kun kuulin tämän kimeä-äänisen kottaraisen kailottavan paikallisia juoruja suureen ääneen. Eipä mitään ja kun sain kuivateltua suurimmat niin hain pelkkä pyyhe lanteilla makkarin kaapista ne viritykseni jalkoihini ja painelin olkkariin rojauttaen kinttuni pöydälle, nyökkäsin muijalle tervehdyksen ja ryhdyin tuijottamaan tv:tä varpaita kipristellen ja hiljaa hymisten. Tämän seurauksena pyryharakalta jäi sufee sekä baakelsi kesken kun se läks naama punaisena eikä sitä ole nyt hetkeen näkynyt enkä sitten tiedä menikö hakemaan Marokosta jotkin hapsukoristellut versiot millä se yrittää päihittää meikäläisen komistukset. No, tosin ne on jo roskiksessa kun eukko sanoi että alkaa lentämään muovikassia pihalle jos ne kinkkusäärystimet ei häivy ja pakkohan se oli totella. Kuteet menee ryppyyn muovikassissa eikä se ulkoruokinta muutenkaan mitään herkkua ole.

5. Olen paskantanut jalkaprässiin
Oi kyllä ja tämä sattui juopotteluvuosinani kun lähdin kotiin paikallisesta kippolasta ja huomasin parin tutun puhelinkopin olevan treenamassa saman kiinteistön päässä olevalla punttisalilla. Ei muuta kuin T-paita kireenä sisään ja isolla äänellä kommentoimaan että mitä te riisitautiset noin pienillä painoilla nostelette, antakaas kun vanha raukea näyttää. Kävin selkulleni ja kehotin laittamaan kaikki liikenevät painot kelkkaan niin minä poika pumppailen muutaman sarjan malliksi. Toinen ladonovista vastusteli ja sanoi että siinä voi käydä hassusti mutta muutti mielipidettään kun kerroin hänelle että hänen äidilleen oli käynyt hassusti ja tämä puhelinkoppi oli elävä todiste siitä. Ei hajuakaan paljonko painoja oli mutta kun karjut vapauttivat kelkan, tuli se sen verran lujaa alas että vasen punttini ratkesi kokonaan ja paskat turahtivat housuun Star Trek:istä tutulla viiden poimun nopeudella tai ainakin näin päättelin siitä kun villapaidan helma heilahti hivenen ylöspäin. Se oli sitten siinä ja minä lähdin savet lahkeessa rahjustamaan kotiinpäin, kuunnellen kuinka kaksi isoa miestä kakoo ja köhii punttisalin ulko-ovella.

  1. Vihaan odottamista
Ei mikään asia saa minua niin raivon partaalle kuin myöhästelevät ihmiset ja olen kärsinyt tästä koko ikäni. Vielä kun juopottelin ja itsetuntoni oli aivan nollissa, odottelin kiltisti vaikka kuinka kauan mutta nyt kun olen saanut itsetuntoni takaisin, lähden välittömästi kun sovittu aika on kulunut umpeen eikä toista näy. Kyse on siis samalla hetkellä lähtemisestä ja usein kuuntelenkin radiota varmistuakseni oikeasta ajasta. Olen tehnyt jopa niin, että kun saapumiseen tuleva henkilö on soittanutja kertonut olevansa vaikkapa viisi minuuttia myöhässä, olen vastannut että okei ja lähtenyt sovitun ajan umpeuduttua enkä ole odottanut sitä viittä minuuttia. Monta kertaa tämä tapaamiseen tuleva on katsellut hölmistyneen näköisenä kun ajelen vastaan ja heilautan kättä mutta minähän olen vain vastannut että okei, enkä ole luvannut olla paikalla odottamassa. Olisi saatana lähtenyt ajoissa tai hoitanut muut juttunsa niin että ehtii, mikä minä olen postaamaan jonkun torpan pihassa / jossain kahvilassa. Varsinkin kun asiasta on sovittu päiväkausia aiemmin.

  1. Vihaan myös valkoista helvettiä
Talvi on tulossa ja se tietää meille vaihtolämpöisille helvetillisiä aikoja pakkasineen ja räntäsateineen. Talven puut hommasin ajoissa heti keväällä ja on tässä jo muutaman kerran lämmitettykin lähinnä kosteuden takia. Tässä vuokrakaksiossamme on näet varaava takka ja sillä saa melko vaivattomasti tälläisen kanikopin lämpöiseksi ja niinpä meillä ei ole talvella patterit päällä muualla kuin tuulikaapissa siellä jököttävän vesivaraajan takia. Minen saa kuitenkaan lämmittää ja tähän on syynä rakkauteni lämpöön jota taasen vaimoni ei voi sietää. Katsokaas kun mielestäni elävän organismin alin selviytymislämpötilä on tuossa +25 asteen kieppeillä ja kovilla pakkasilla hieman ylikin mutta eukko väittää hikoilevansa ihan sairaasti moisissa lukemissa. Niinpä meillä on päädyttykin ratkaisuun jossa hän lämmittää ja minä istun ikenet valkoisena sohvalla.

  1. Kts. vanhan haasteen kohta 2.
En tiedä mikä siinä on mutta oletan sen menevän ohi tässä piakkoin tai ainakin muutaman vuoden sisään. Siihen saakka täytyy pysytellä pääsääntöisesti sisätiloissa varsinkin kesäiseen aikaan.

  1. Vaimoni mielestä olen valeraskaudesta kärsivä narttukoira
Törkeää liioittelua johon liittyy väittämä että kanniskelen aika ajoin jotain leluani luonnotonta kiintymystä osoittaen ja teen muka pesää sohvalle missä ryhdyn hoitamaan tätä kyseistä vauvaa. Mitä röyhkeyttä!! Kyseessä ovat tilanteet, jossa olen hankkinut esim. uuden laser-tekniikkaan perustuvan mittausvälineen tahi muun elektronisen laitteen joka vaatii syvällisempää perehtymistä. Olohuoneen sohva on oiva paikka keskittyä tähän monesta syystä: selän takana olevasta ikkunasta lankeava valo, olen mahdollisimman lähellä takkaa josta säteilee juuri ja juuri aistittavaa lämpöä sen kitupiikin pihdatessa puita, samalla voin valvoa mitä pesue touhuaa ja pääsen ennenkaikkea kyttämään mitä naapurit touhuavat. Pakkohan sitä on välillä katsella kauas koska pienten yksityiskohtien tuijottelu rasittaa silmiä. Niin, ja mitä tulee siihen etten muka kuule mitään, voin kertoa että kuulen kyllä kaiken oleellisen ja tämän korsun toimintaan liittyvät äänet. 13 vuotta saman naaraan kanssa on opettanut aivoni jättämään pois tiettyjä asioita sillä suurin osa naisen kotona viljelemästä puheesta on ohjeistamista ja työlistojen luettelemista hetkellä, jolloin miehen on keskityttävä tärkeän komponentin tutkimiseen ja testaamiseen.

  1. Suuri tulevaisuuden projektini
Juttu lähti oikeastaan eräästä kahvipöytäkeskustelusta mutta on sittemmin muodostunut meikäläiselle pakkomielteeksi nimeltään oma pyramidi. Ei mikää järjettömän iso mutta sanotaanko nyt että paikallisia taloja huomattavasti korkeampi ja sillä tapaa näyttävämpi. Pyramidi (jonka rakentamiseen liittyviä asioita kuten lujuuksia yms. eräs insinööri-tuttavani laskee vapaa-aikoinaan) toteutettaisiin suurista styrox-palasista ja ulkokuori betonoitaisiin ja näin saataisiin vahva, tylyn harmaa ulkokuori raudoituksineen kaikkineen. Rahoitusta ei tietenkään ole ja rakennuslupien saaminen moiseen hankkeeseen on äärimmäisen vaikea saada mutta vieläkin vaikeammaksi on osoittautumassa se, että minut sinne aikanaan haudattaisiin. Se ei kuulemma käy. Siitä huolimatta taistelu jatkuu ja ehkäpä jonain päivänä siitä tulee Korpikylän maamerkki jota mainostetaan saksalais-englantilaiseen tyyliin Dummkopf – Dungeon:ina. Ans kattoo nyt.

Sitten Rantiksen kysymyksiin:

  1. Oletko mustasukkainen? Miksi?
Tietyllä tapaa olen koska olen leijonan merkeissä syntynyt ja minulla on tapana valvoa laumaani niin sen etujen puolesta kuin muutenkin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kyttäisin vaimoani tai rajoittaisin hänen menojaan, en kysele missä hän on aikaansa viettänyt tai mitenkään muutenkaan mutta silloin kun raja ylitetään ja se tapahtuu lähes poikkeuksetta (tosin en edes muista koska viimeksi) humalassa olevien miespuolisten toimesta, puutun tilanteeseen yleensä isällisellä mouhijärveläisellä joka lähtee tunteella.

2. Osaatko sanoa Ei?
Jo vain osaan ja se on tätä nykyä helppoa, minun kun ei tarvitse ajatella loukkaannutaanko vai vihataanko sillä se ei ole minun päänsärkyni. Sitä vastoin aikaisemmin (kuten jo tuolla ylempänä mainitsin) kun itsetuntoni oli poissa, lähdin joka helvetin talkoisiin ja muihin juttuihin pelkästään sen takia ettei minulla ollut munaa sanoa ei ja tätä heikkoutta ihmiset suoraan sanoen käyttivät hyväkseen.


  1. Montako desimaalia osaat luetella piin likiarvosta?
3,14....ööö johan niitä siinä tulikin.


  1. Pysyykö kannettu vesi kaivossa?
No just mutta sanotaanko näin että joissain tapauksissa se saattaa jopa hetken aikaa pysyäkin.


  1. Milloin nauroit viimeksi oikein sydämesi kyllyydestä?
Tänä aamuna ja vihjeenä voin mainita että siihen liittyy helvetillisessä kankkusessa ja omassa pihassaan tupakoiva naapuri, äkisti ilmaantuva tarve ja lukkoon mennyt ulko-ovi. (sen eukko tuli kyllä avaamaan mutta en tiedä sitten tuosta ajoituksesta)


  1. Entä milloin itkit murheisiin?
Nyt täytyy tunnustaa etten edes muista ja syynä tähän on se että olen tietyllä tapaa tunnevammainen joten nuo tilanteet ovat harvassa. Itken kyllä mutta nyt ei muistu mieleen, ehkäpä pari vuotta sitten kun rakas, 16 vuotta rinnalla juossut beagleksemme kuoli.


  1. Minne et missään nimessä haluaisi matkustaa?
Hieititpä pahan sillä ekstroverttinä luonteena kaikki uusi kiinostaa joten minun on vastattava ettei sellaista paikka ole.


  1. Mihin olet koukussa?
Rantis rakkaani, pitäisihän sinun tietää että tieto lisää tuskaa mutta mainittakoon nyt että hyvään ruokaan jota voi syödä järjetömiä määriä vaikka minulla ei olisi nälkä ja..ja..ja..


  1. Milloin uit viimeksi järvessä?
Viime kesänä ja vain sen takia, että yritin asentaa aivan liian suuritehoista perämoottoria soutuveneen perään.


  1. Oliko koulunkäynti/opiskelu sinulle mieluista?
Kuusi ensimmäistä vuotta kyllä, sitten tuli haistakaa paska – vaihe jonka jälkeen opiskelu taas maittoi. Sinänsä harmittavaan kohtaan osui tuo uhmakausi että esim. ruotsinkielen taitoni on täysin olematon ja se ottaa päähän.


  1. Mitä haluaisit sanoa vielä minulle?
Kuules Rantis, olen hakannut tätä haastetta kasaan koko aamun helvetillisellä kiireellä (edelleen yksi kone taloudessa ja eukko netissä koko illan) kun kohta pitää rientää taas lekuriin joten laitoitpa likka todellakin haastetta tälle aamulle! Juu, tottakai rakastan sinua ja tulet sen huomaamaan vielä...


Tämä haaste pitäisi antaa yhdelletoista blogille joissa on alle 200 lukijaa mutten minä nyt kerkiä sellaisia asioita tutkimaan joten haaste menee sauraaville:


ja tässä teille ne kysymykset:
1.Ne neljä piirrettä vastakkaisessa sukupuolessa jotka herättävät mielenkiintosi?
2.Entäpä ne neljä jotka saavat sinut kaihtamaan?
3.Tumma ja tulinen vai vaalea ja rauhallinen?
4.Tunnusta tällä viikolla tekemäsi juttu mitä et paljastanut kenellekään? (oikeesti: se helpottaa ja minä haluan tietää).
5.Paljonko haluaisit rahaa siitä, että adoptoisit minut loppuiäksesi?
6.Todella salainen paheesi (eikä mitään diipadaapa-juttuja sitten,vaan oikea addiktio)
7.Kerro kolme asiaa jotka saa sinulla sukat pyörimään jaloissa?
8.Olet kahvilassa ja täysi kuppi kahvia kaatuu syliisi hetkellä jolloin olkapäähäsi koputetaan ja vastakkaista sukupuolta oleva unelmiesi täyttymys pyytää lupaa istua samaan pöytään. Mitä teet?
9.Pahin jäynä mitä olet tehnyt elämäsi aikana?
10.Kerro heti mitä sinulla on yöpöydän laatikossa/tms.?
11.Kuinka usein manipuloit ihmisiä?


No niin ja nyt on kiire joten anteeksi kirjoitusvirheet, hyvä kun ehdin linkittelemään eli oikoluku jää vähemmälle. Niin ja sitten sellainen juttu että tein tämän toistamiseen ja se riittäköön osalleni eli minua on enää turha haastaa.


Olkaapa kiltisti ja hyvää perjantaita sekä alkavaa viikonloppua teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...