sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Aamu alkaa Herttoniemeläisillä erektiopunnerruksilla

Nämä päivät ovat ihan ykkösiä! Aamu alkaa etunojapunnerruksilla jotka poikkeavat perinteisistä siten, että olen teipannut nenääni kaksi putkiloa; toiseen sieraimeen Otrivinin ja toiseen samalla periaatteella toimivan ilmanraikastimen täyttöpullon. Punnerruksen alasmenovaiheessa nämä putkiloiden pohjat osuvat maahan ja voi kuinka ne suihkauttavatkaan nenäonteloni täyteen noita synteettisiä kaasuja muodostaen vähintäänkin kyseenalaisia kemiallisia yhdisteitä jotka taasen rytyyttävät keskushermostoa varsin radikaalilla tavalla. Ei siis mikään ihme että löydänkin itseni usein vaatekaapista jossa painelen kaapin seinään liimaamaani merkkaria ja meluten että mikä vittu taas maksaa kun ei hissi liiku. Liikunnallisten harjoitteiden jälkeen avaan verhot ja ihastelen yöllä tekemääni taideteosta joka tänä isänpäivänä olikin poikkeuksellisen työläs. Nimeltään se on ”Herttoniemeläisen elämäntapakonsultin erektio” ja se käsittää 788 556 eriväristä, pahvista koivunlehteä jotka olen liimannut taloyhtiömme takapihalla kasvavien koivujen oksiin. Teoksen tarkoitus on avata tuon elämäntapakonsultin sielun tuskaa hänen asiakkaittensa poratessa vaikeuksiaan hänen herttoniemeläisten sandaaliensa juuressa. Näitä asiakkaita kuvaamaan olen köyttänyt joka koivun juureen (11 kpl) lehtipuhaltimen ja siellä ne nyt huutavat angstisten (ja velaksi ostettujen) putkien sojottaessa ylöspäin,kirkkaiden lehtien raivokkaasti taistelessa alhaalta tulevaa ja hieman kiinalaiselta haisevaa ilmaa vastaan.


Teos, vaikka vaatiikin jumalatonta esityötä lehtien leikkaamisen osalta, on helppo toteuttaa kenenkään häiritsemättä sillä taloyhtiössämme asuu jaa vähän saatanan juoppoa porukkaa joten saan työskennellä rauhassa. Katsokaas kun porukka alkaa sammuilemaan jo iltapäivästä, kuka maaten autonsa ratissa taloyhtiön ruusupuskassa tai kuka mattotelineellä onnekkaimpien selviytessä kämppänsä tuulikaappiin asti. Se on toisaalta melko huolestuttavaa varsinkin talvisaikaan ja olenkin usein sydäntalvella joutunut ennen maailmalle lähtöäni siirtelemään näitä onnettomia, jo tönköksi vetäneitä naapureita lämpimään jotta sulaisivat ja olisivat valmiita tulevan päivän haasteisiin. Kerran kyllä vitutti niin paljon että asettelin heidät piiriin keskelle taloyhtiön parkkipaikkaa ja taittelin kohmeiset kädet niin, että he näyttivät pitävän toisiaan kädestä. Päät painoin alaspäin ja ringin keskelle väänsin melko juhlavat,höyryävät savet. Oli siinä kuuleman mukaan ollut naaman ilmeitä kun ohikulkijat olivat tulleet katsomaan että mitkäs vitun palvontamenot parkkiksella on menossa ja on kai turha mainita ettei mun tartte paljon morjestella tuossa pihalla kulkeissani. Enivei, siellä se Herttoniemeläinen elämäntapakonsultti nyt humisee ja aika hyvin näyttää nuo liimauksetkin pitävän ja jos kukaan ei käy katkomassa lehtipuhaltimille meneviä johtoja, taidan antaa sen olla iltaan saakka.



Toinen tämän isänpäivän kohokohdista on yllätyspullat ja otinkin pakkasesta jo eilen sulamaan yhden pussukallisen noita kolme vuotta sitten itse leipomiani pullia. Katsokaas kun juttu perustuu siihen, että mulla tää lääkitys vaihtelee ja se on mennyt vuosi vuodelta kovempaan suuntaan, niin olen jo vuosia sitten ottanut tavaksi leipoa joka vuosi aika kasan tavallisia pullia joiden sisään olen tunkenut yhdestä kolmeen raksua silloisesta lääkearsenaalista. No saatana, nyt paria vuotta myöhemmin en enää millään voi muistaa mikä lääkitys oli 2011 menossa ja mua jännittikin tuttuun tapaan että minkähänlaiset combot se lyö päälle nykyisen lääkityksen kanssa ja voin kertoa etten turhaan pelännyt. Nimittäin, jo ensimmäistä känttyä kalvaessani mun naamani venyi ihan sairaaseen hymyyn ja suusta alkoi kuulua yhtäjaksoista ”äääääää”-huutoa joka hetkeä myöhemmin vaihtui niihin tuttuihin ”uh-uh-uh-uh”-murahteluihin. Äääää-jakson aikana siivutin kurkun, tungin viipaleet lieskarin ritilän raoista ja laitoin tuon helvetin koneen täysille. Se on todella tehokas sillä sen ilmastointifirman kaverit jotka asensivat huippuimurit katolle, olivat pahasti huumekoukussa ja ellen väärin nähnyt niin nuo vallattomat piripäät ryöstivät sähkön taloyhtiömme vieressä kulkevasta korkeajännitelinjasta. Jumalauta mutta olisittepa nähneet kuinka kurkunsiivut lähtivät iv-putken päästä huipparin viskoessa niitä joka suuntaan enkä voinut vastustaa kiusausta avata ulko-ovea ja huutaa siitä että ”Loppu on tullut! Loppu on tullut! Viimeisten aikain vitsauksen merkkinä sataa vesipitoisia kiekkoja!”. En ihan ehtinyt laittaa uksea kiinni kun tieltä ryntäsi tummapukuinen mieshenkilö joka veti turpaan niin että raikui, hän oli näet menossa kylämme kirkossa pidettävään hautajaistilaisuuteen ja nyt hänen puvussaan komeili useampikin wiimeisten aikain kiekko. Sen verran kerkisin ennen silmän umpeen muurautumista nähdä että yhdessä siivussa oli Lidlin hintalappu ja tätä pidin omituisena sillä ellen väärin muista, niin kyseinen kurkku oli ostettu siitä valoa moneen suuntaan taittavasta kaupasta. Joka tapauksessa, hyvin tuntuu toimivan tämänkin vuotinen combo enkä ole vielä uskaltanut ottaa toista pullaa kun pitää saada tämä teksti valmiiksi.


Vaimosta ei tarvitse välittää sillä hän nukkuu perse homeessa eilisten valmisteluiden ansiosta eikä kuule mitään. Naulasin näet jo illalla makkarin oveen vahvan joustinpatjan ääntä eristämään ja hyvinhän tuo on patentti on toiminut aina vuodesta 2008 asti jolloin se vihittiin ensimmäisen kerran käyttöön. Täytyy tunnustaa että tässä naputtelussa tuli pieni tauko sillä en voinut vastustaa kiusausta vaan hain lisää kahvia ja otin yhden pullan sillä muistan kuin muistakin mitä nämä pullat sisältävät. Varsinaisesti ei mitään mutta onnistuin 2011 ostamaan mustapartaiselta mieheltä eräällä rautatieasemalla muutamia pussukoita (mikä lie luomukauppias) eräänlaista uusvanhaa kidesokeria jonka hän kertoi olevan nimeltään Liquid Sugar Dimension:ia, suht jykevää ja tästä syystä ko. sokeria tulee käyttää harkiten. Sinänsä hukkaan heitetty varoitus tälläiselle kahvat kaakkoon – henkilölle mikä minäkin olen. On kuitenkin vallan mahrottoman hyvää sokeria ja varmaan sen tähden mulla on nyt joulukynttelikkö teipattuna otsalle. Täällä nimittäin valot välkkyy,tapetit rullautuu ylös-alas ja aika ajoin taivas vetää täysin mustaksi mutta tämä kynttelikkö loistaa vähän perkeleen kirkkaasti ja siitä muuten kuuluu useampi paikallisradio yhtä aikaa ja noita vuosilta 1722-1938 olevia biisejä on mukava kuunnella.


En tiedä, sitä olisi tälläin keskellä viikkoa paljon toimitettavaa sen tähden kun ihmisillä alkaa kesälomat tuota hätää ja kaikki virastot ovat kiinni mutta vilkaistessani pihalle saattaa olla etten pääse mihinkään. Täällä kun noita metsän petoja riittää niin taas oli joku karhu pelästyttänyt auton ja nyt se näyttelee kuollutta renkaat ylöspäin ja siinä menee hei oikeesti kauan ennenkuin se taas kääntyy, ehkä joskus klo 18.32 - 18.33 välisenä aikana. Muuten olotila on rautaa ja koska mulla on tapana jakaa vinkkejä asioista joita opin, niin sanonkin että windowsin omistajien kannattaa ottaa teemaksi ”Float”. Se löytyy sieltä koneen uumenista ”Aeron” ja muiden joukosta. On meinaten tosi näppärä tehdä näitä tekstejä kun läppis leijuu ilmassa eikä ole kahlittuna mihinkään typerään johtoon eikä sen tartte olla jollain pöydällä mutta älkää vaan aivastako sillä se saattaa lennähtää romanialaisten ylläpitämän Brunberg - torttukojun katolle niinkuin mulle kävi. Yrittivät väkisin myydä niitä pölykapseleita eivätkä uskoneet kun sanoin että Malmivaaran Kaisalla on piimäpurkkiin piilotettuna ens vuoden tulo-ja menoarvio kaikkine ennakkopäätöksineen. Höh, mun täytyy mennä nyt kun takapihalla näyttää hiihtelevän naapureita ja sähkölaitoksen porukkaa 34,- euron pussilakanat seljässään. Joko nyt on päästäinen?


Hyvää sunnuntaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

Ps. Jotenkin tuntuu että mun täytyy tehdä varmuuskopio..
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...