perjantai 6. joulukuuta 2013

Kiitos teille unohdetuille


Tänä aamuna on ollut poikkeuksellisen vaikea hillitä itseään. Kuusi aloitettua ja deletoitua tekstiä, välissä ihmisten arvomaailmaan sekä itsekkyyteen keskittyviä pohdintoja joiden tuloksena olen sitä mieltä että tämän ihmiskunnan olisi korkea aika tuhoutua. Toivottavasti niin käy, joko maailmanlaajuisen sodan tai kiihtyvän ilmastomuutoksen takia ja syy siihen löytyy katsomalla peiliin. Ihminen ei ole enää ihminen vaan itsekäs kusipää ja kun yhdellä planeetalla kusipäiden määrä kasvaa useamman miljardin tasolle, niin on selvää ettei sellainen planeetta ole enää asumiskelpoinen. Toivon edelleen että jokaisessa taloudessa jossa tänään katsotaan linnanjuhlia, tv-vastaanotin räjähtää ja silpoo sitä tuijottavat turhamaiset, typerät ihmiset jotka viettävät aikaansa kyttäämällä vastenmielistä ja perusideansa täysin unohtanutta juhlaa. Toivon myös että he jotka ovat hakeneet sen vuodessa 364 päivää unohduksissa olevan ja sodan kauhut läpikäyneen vanhuksen kotiinsa, pukeneet ykkösiin ja köyränneet johonkin itsenäisyyspäivän juhlaan näytille, joutuvat liikenneonnettomuuteen paluumatkallaan hoitokodista minne ovat palauttaneet tämän vanhuksen. En toivo heille kuolemaa vaan neliraajahalvauksen jotta heillä olisi aikaa miettiä elämän arvoja mahdollisimman pitkään ja kokea, miltä tuntuu olla unohdettu. Toivon edelleen että ne, jotka vain tänä nimenomaisena päivänä käyvät katsomassa sitä sodan kokenutta vanhusta hoitolaitoksessa, liukastuvat korkkareissaan/laakerikengissään hoitolaitoksen pihamaalla ja lyövät päänsä niin lujaa, että heistä tulee aivokuolleita koska sellaisia he ovat olleet koko elämänsä ajan. Toivon myös että ilman lämpötila laskisi -40 asteeseen jolloin tämä heikko infrastruktuuri pettää ja ihmiset saavat kokea mitä on kylmyys ja sen vaikutukset riittämättömästi suojatulle keholle.

Toivon myös maailmanlaajuista nälänhätää ja ylipäätään puutetta kaikesta, ts. globaalia katastrofia josta selviytyäkseen ihmisten olisi unohdettava oma itsekkyytensä oppiakseen sen, miltä tuntuu taistella henkensä kaupalla sellaisista asioista kuten sananvapaus, omistusoikeus, koskemattomuus ja monet muut, joita tänä päivänä pidetään itsestään selvyytenä.

Kiitos. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sillä mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä kaikkea mitä te veteraanit olette tämän maan eteen tehneet.


Sen sijaan haluan kiittää kaikkia sodassa henkensä antaneita ja vielä elossa olevia miehiä ja naisia, joiden unohdettujen uhrauksien takia meillä on tänä päivän oma itsenäisyys. Samoin haluan kiittää niitä lukemattomia ihmisiä jotka pyyteettömästi eivätkä rotary-klubilla kehuakseen tai julkista statusta kohottaakseen auttavat näitä sotiemme veteraaneja. Lopuksi haluan esittää muutaman kysymyksen Suomen valtiolle käsittäen sen kaikki hallintomuodot aina kuntatasolle asti, että onko tämä nykyinen veteraanien tila kiitos siitä että te perkeleen runkefäärdit saatte tänä päivänä pukea kovat kaulaan ja mennä keekoilemaan niihin vitun ns. itsenäisyyspäivän juhliinne? Miksi sotaveteraaneille pitää järjestää keräyksiä? Eikö sen pitäisi olla selvää että valtio, jonka nämä miehet naiset ovat taanneet, maksaa kaiken mitä heidän menoihinsa tulee aina asumisesta, hoitokuluista ja lääkkeistä lähtien?

Respektiä isolla R:llä


Suomen valtiojohto – käsittäen myös aiemmat hallitukset – haistakoon pitkä vitun mutta teille, te sotiemme veteraanit sekä rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat, teille Luostari toivottaa oikein hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...