torstai 12. joulukuuta 2013

SSS esittäytyy: Omituista tilastotiedettä ja erään kusipäisen kylän tuho.

Tiesittekö että syötte elämänne aikana sellaisen määrän ruokaa mikä vastaa painoltaa kuutta norsua? Entäpä kannattaako mascarat valita huolella? Kannattaa, sillä räpäytät silmiäsi 10 000 000 kertaa vuodessa. Vaan tiesittekö sen että Marilynillä oli jumalaisten muotojensa lisäksi kuusi varvasta? Laihduttajien kannattaa välttää perinteisten kirjeiden/ korttien lähettämistä sillä postimerkin nuolaisu merkitsee yhden kymmenesosa kalorin nauttimista ja kaikkien niiden jotka lukevat tätä, pitäisi tietää ettei jätkä ajele ihan täysillä. Mikäli haluatte lisää tuota outoa tilastotiedettä, niin sitä löytyy tästä osoitteesta. Monia hämärän hupaisia tosiasioita jotka ovat kategoriotuina  aihepiireittäin.

Tänne ei sinänsä kuulu mitään ihmeellistä, mitä nyt oli aamulla ihan sairas tappelu eukon kanssa kun yritin mallintaa illalla alkavaa Tuovi-myrskyä ja sen vaikutusta tähän pieneen kyläämme. Olkoonkin että matalapaineen keskus menee Oulun korkeudella mutta kerrankos ne myrskyt suuntaan vaihtavat ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, myrsky päättää ylittää tämän ankean maamme juuri tämän meidän pienen kylämme kohdalta. Niinpä rakensin kylämme pienoismallin pahvisine taloineen ja hiekkateineen, asettelin kaupasta ostamani muoviukkelit pitkin kylää ja lehmät sijoittelin pitkin peltoja. Akka huusi kuin oikohöylä sillä tällaisen pienemmänkin korpikylän mallintaminen vaatii 25 litrasen saavillisen verran hiekkaa, joka ei luonnollisesti mahtunut olkkarin pöydälle joten minun oli pakko laajentaa kylää lattialle.  Okei, olen ehkä katsonut liikaa amerikkalaisia tornadoja käsitteleviä dokumentteja mutta päätin että nuo pikku kyläläisemme ansaitsevat jonkinlaisen varoituksen tulevasta myrskystä. Sitä hommaa varten perustin Suomen Saatanallisten Säiden – keskuksen ja koska settua oli, ostaa päräytin SSS:lle helikopterin jota markkeerasi mun läppäri (koska siinä on paljon valoja ja ihme nappuloita). Läppärin kautta myös sai ilmoille kunnon myrskyefektit YouTuben kautta ja vielä kun pistin headsetin kaaliani koristamaan, niin voin sanoa  että näytin paremmalta kuin ne kotimaset Sepet ja Supit vai mitä niitä saatanan pelastuskoptereita nyt onkaan. Kaiken lisäksi headsetissä on aivan sairaan pitkä piuha ja se mahdollisti kaartelun tämän rakkaan pikku kyläni yläpuolella. Tutkan (pyöritin sohvaan nuppineulalla kiinnitämääni pahvikiekkoa) ilmoittaessa että nyt on helvetillinen myrsky tulossa ja vieläpä odotettua aiemmin, päätin että nyt kiireen vilkkaa Ryskeharakka (eiks oo ihgu nimi kopterille?) ilmaan ja kyläläisiä varoittamaan.



Sivuhuomautuksena mainittakoon että mitään ymmärtämätön vaimoni yritti tällä kohtaa tunkee aamulääkkeitä mun suuhuni mutta pääsin suht helposti karkuun kun otin korkeutta nousemalla lipaston päälle jonne jäinkin leijumaan joksikin aikaa. Kuulokkeideni läpi olin kyllä kuulevani jotain ambulanssin soittamisesta mutta jätin sen omaan arvoonsa sillä nyt oli pääasia pelastaa pikku kyläläiset uhkaavalta myrskyltä. Olkkarin täytti melko infernaalinen meteli läppäristä kuuluvan ukkosjylinän ja meikäläisen headsetiin karjumien varoituksien raikaessa  tyhminä kököttäville kyläläisille. Mun tuli kuulkaa kuuma siinä hommassa; toisessa kädessä oli sellainen puh puh – pullo millä kukkasille roimitaan vettä ja se oli mun oma saderintama josta tykitin vettä kyläläisten niskaan oikein kunnolla. Välillä vaihdoin taskulamppuun millä sain aikaan todella uhkaavan näköistä salamointia mutta eikö nuo typerät kyläläiset vaan seistä töröttäneet vaikka eukon föönillä tehdyt trombit puhalsi yhden ukon ja kaks lehmää kyljelleen raamatullisen lumisateen (tomusokeri) valkaistessa nuo onnettomat piruparat. Alkoi ärsyttämään  mokomat, ylpeät houkat jotka eivät välittäneet SSS:n varoituksista joten laskeuduin lipaston päältä lentelemään matalammalle, aivan kylän yläpuolelle kuuluttamaan että nyt on tosi kyseessä ja on parempi kun menette kellariin. Tällä kohtaa vasen käsi alkoi osoittaa puutumisen merkkejä,  sillä täytyyhän kopterissa äänet olla ja ne sain aikaan heiluttamalla tai paremminkin ravistelemalla kättäni ison nahkarukkasen sisällä. Kokeilkaa vaikka; sormet suoriksi kattoa kohti niin, että rukkanen ”roikkuu” vapaasti sormenpäiden varassa ja sitten ei muuta kuin vispaamaan eestaas,  niin aidon tuntuiset fläp-fläp-fläp-äänet täyttävät residensinne sillä haljasnahka pitää aika paukkeen kun sitä oikein pieksää.
Ei mitään kevyttä kamaa






Sivummalta koitettiin taas tyrkyttää lääkkeitä ja uhattiin paniikkiruiskun käytölläkin (mulla on sellainen reiteen iskettävä jos päässä hirttää oikein kunnolla kiinni) mutta uhka väistyi kun lensin yhteen kanjoniin (tv:n ja seinän väliin) ja surrasin siellä niin perkeleesti. Myrkyttäjä näytti häipyvän makkariin ompelemaan jotain ja pääsin jatkamaan kyläläisten kanssa tappelua. Koska vasuri väsyi ja kyläläiset näyttivät haistattavan paskan meikäläisen hienolle sääturvallisuuspalvelulle, tuumasin että nyt niiden runkefäärdien on aika kokea mitä seuraa ylimielisyydestä. Varsinkin kun oli kuulevani yhden kyläläisistä huutavan että painu sinä jätkä helvettiin siitä surraamasta ja anna meidän olla rauhassa. En ole ihan varma oliko kuulohavainto lääkityksestä johtuvaa vai totta. Joka tapauksessa hain varastosta oman, raksahommissa käyttämäni imurin, laitoin sen letkun puhalluspuolelle ja teippasin suulakkeen pään vyötäisilleni. Tätä ennen olin väkästellyt ison ukkospilven harmaasta pahvista ja täppäsin sen killumaan paimensauvani (20mm x 20mm rima) nokkaan yhdessä välkky-modella olevan taskulamppuni kanssa, suurin piirtein pääni korkeudelle ja näin pääsin lausumaan profetiallisia sanoja pilven takaa. Mooses-vaikutelmaa lisäsi vielä se kun pukeuduin valkoiseen lakanaan, tälläsin päähäni yhden tätivainaan peruukeista ja pitelin jäistä pihalaattaa toisessa kädessäni sen markkeeratessa toista niistä kuuluisista kivitauluista. Viimein kaikki oli valmista tuon surkean Gomorran tuhoamiseen:


Kuoleman pilveä kurittomille

Lätkis pomppi pöydän vieressä hulikupperin headset päässä ja  heiluttaen raivokkaasti häntänsä päässä killuvaa haljaskinnasta, minä möykkäsin pilveni takaa sellaisia uhkauksia kuten ”kuolkaa saatanat”, ”paskaksi pyyhkäisen teidän viston kylänne, te jumalattomat mulgenstainit” ja vastaavaa samalla kun läppäri huudatti YouTuben tarjoamia ukkosääniä.  Eukko ei kestänyt enempää vaan ryhtyi tavoilleen uskollisena rääkymään hysteerisesti makkarin puolella ja sillä hetkellä kun laiton ison imurin puhaltamaan täysillä, niin seinille aivan vitullisessa santapilvessä lentelevät pikkuiset ukot lehmineen toivat kyllä niin elävän tunteen tuomiopäivän myrskystä että menin oikein kananlihalle. Enempää en ehtinytkään tuntemaan sillä hiekkapilven keskeltä ilmestyi hahmo ja reidessä tuntuvan tuikkauksen jälkeen vaivuinkin kohti pimeyttä.

Tälläistä tälle aamulle ja sori kun tekstistä tuli vähän töksähtelevä mutta en ole vielä oikein kartalla kun ton paniikkipiikin sisältö on aika tujua tavaraa eikä sen tarjoamasta tajuttomuustilasta tahdo millään herätä. Eukko näyttää kyllä siivonneen ja mun imuri on näköjään paiskattu hankeen missä se töröttää jotenkin surkean näköisenä yhdessä kivitaulun ja paimensauvan kanssa. Ei tartte olla ennustaja tietääkseen että mun pikku-ukko ja lehmäkokoelma löytyy roskiksesta mutta kaipa tästä vielä jonkinmoinen päivä tulee.

Hyvää torstaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.


Ps. Blogger paiskoo taas kuvia miten tahtoo ja siitä syystä teksti on miten sattuu.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...