maanantai 13. tammikuuta 2014

Luostarin uusi aika (ja jossain määrin uudet metkut)

 
”Jos ihminen olisi viisas, hän pitäisi hylätä rationaalinen ajattelu ja toimia niin kuin hänen vaistonsa sanoo”. Nuo viisaat sanat on kuultu Therderian kentällä 368 ekr. erään jurvalaisen putkimiehen suusta hänen jäätyään itsensä Melgus Trafalialaisen ohjastamien vankkureiden alle. Melgus taas oli puolestaan sastamalainen kylmäkonemies mutta eipä nuo historialliset jutut teitä kiinnosta joten jätettäköön ne omaan arvoonsa, varsinkin kun heidän vasta vuosisatoja myöhemmin syntyneet jälkeläisensä pystyivät sanomaan että hallitsevat nuo ammatit. Jurvalainen putkimies – Nheros nimeltään – oli sangen vaatimaton vaikka saikin Tiber-joenkin muuttamaan suuntaa muutaman putkiyhteen, jokusen onton bambun rungon ja neljän klemmarin avulla. Mengus oli aikansa edelläkävijä sillä häntä (ei sitä perseestä roikkuvaa) on kiittäminen jääkaapista jonka prototyypin hän mykisteli kasaan Pareksen jäätiköllä taistelujen ollessa asemasodalle tyypillisessä, vittumaisen junnaavassa vaiheessa.

Oli minulla asiaakin ja se koskee Luostaria. Olen nimittäin päättänyt että ryhdyn luotsaamaan Luostaria hieman järkiperäisemmällä otteella pelkästään siitä syystä että olen alkanut kyllästymään itseeni. Toki tulen perkeleitä viljelemään jatkossakin mutten suinkaan siihen tahtiin kuin ennen koska se on tarpeetonta ja ärsyttävää. Sitä on jotenkin väsynyt omaan sieluunsa joka on jämähtänyt – puhun nyt oikeasta elämästä – jonkinlaiseen samankaltaisuuden ja pakkotoiston tilaan eikä se ole näin vanhalle sielulle hyväksi. Sitä kun on elettävä tämän saman animensa kanssa vielä joitakin vuosia ja siksipä tätä loppuaikaa ei kannata tehdä turhan raskaaksi itselleen eikä muille. Ei, minä en ole hurahtanut new age – porukoihin enkä mihinkään muuhunkaan kulttiin vaan kyllä tämä on ihan omasta ajattelusta lähtöisin. Ei tätä vitun kyntämistä jaksa kukaan sillä tarpeeksi kauan kun kyntää, huomaa ennen pitkää sen auran tökkäävän aina samaan kiveen ja silloin kun se hetki tulee, on viisain jättää se aura niille sijoilleen ja suksia helvettiin siltä pellolta. En myöskään ole juovuksissa tahi muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alainen jos sitä epäilitte koska minun ei kerta kaikkiaan tee mieli sekoitella päätäni moisilla aineilla.


Tästä lähtien Luostarissa alkaa uusi sivistyneisyyden (← ei hyvä enne, 6 kertaa back space - näppäintä ennen kuin sana meni oikein) ja tiedon jakamisen aikakausi. Luostari tulee omalla vähäpätöisellä panoksellaan osallistumaan auttamiseen, joskin se on allekirjoittaneen pers'aukisuudesta johtuen totetutettava virtuaalisella tasolla mutta kuitenkin – ken apua tarvitsee niin sitä hän myös saa. Tästä kaikesta saamme osaltaan kiittää erään luvun kaksoismerkitystä sillä minulla oli kyseenalainen kunnia nähdä tänään sen luvun kummatkin puolet ja vaikutus oli mitä tervehdyttävin, ainakin noin sielullisessa merkityksessä koska eipä nämä tomumajan kivut koskaan lopu. Olen nimittäin satavarma että jos olen niin onnekas että joku minut kuoppaa, se tapahtuu tasan sellaiseen paikkaan missä sattuu olemaan aivan sairaan teräväkulmainen kivi mikä routii niin keväisin kuin syksyisin painaen samalla ei niin mätänevän (vanha denso + nortin terva = järettömän hyvä balsamointiaine) ruhoni arkun seinämää vasten. Totta helvetissä siinä havahtuu vaikka minkälaisesta kuolon unesta kun klyyvarin aukko painuu vanhan öljytynnyrin kylkeä vasten. Vai luulitteko kenties että saisin tammiarkussa mammitella? No en ja ties vaikka siinä vaiheessa olisi hyväksytty ne jo kerran koeajossa olleet pahviaskitkin takaisin viimeisiksi leposijoiksi, siinä sitä kartonki narisisi kun meikäläinen kääntyilisi pikku jytäkiven mellastaessa selkärangan alla.


Ryhdyn myös metsästämään linkkejä – hyviä sellaisia joita sitten keräilen Luostarin seinälle ja joista voi loikata tarvitsemansa tiedon lähteille. Todennäköisesti joitain muitakin hyviä uudistuksia sillä turhia juttuja ei Luostarissa enää liitetä. Paljon olisi vielä sanottavaa mutta koska kello on jo yli puolen yön tulee itse asiassa kohta puoli yksi, niin lopetan tähän. Sen sanon vielä että radion puoli herää vihdoin henkiin koska alan käyttämään kahta konetta joista toinen on tämä kakkoskoneeni eli ns. back up – versio kun tuolla toisella tulee urheiltua sen verran rajusti ettei koskaan tiedä milloin se menee lopullisesti nurin. Aion nimittäin asentaa Hindenburgin tälle koneelle – kirjoitan tätä siis ison W:n puolella – ja katsoa josko se toimisi paremmin ja mikä ettei, toimihan se vanhalla Winkullakin ihan hyvin. Kannattaa muuten ladata LibreOffice – jos ei muuta niin tämä niin ainakin tämä tekstinkäsittely sillä ennakoivine tekstin syöttöineen tämä on aivan yliveto ja toimii W:n puolella aivan yhtä hyvin kuin Linuxin puolellakin missä se on valmiina. Tälläisiin aatoksiin päätän näin maanantain puolella ja toivotankin hyvää alkavaa viikkoa teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat. Minä ryhdyn pakkaamaan rusinoita ja jahtaamaan tuota lattialla vilistävää karvalakkiani – se perkeleen karvaräysä kun on ollut karkuteillä jo useamman päivän.

7 kommenttia:

  1. Aiotko tosiaan noin paljon.... minä uuvuin jo lukiessa tuon aikomuslistan.... ja minä kun aion vain tehdä kaikkeni ettei tarvitsisi tehdä mitään tai sitten mahdollisimman vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aion jahka tästä myllerryksestä selviän :D

      Poista
  2. Onko tämä kommentti juttu taas muuttunut, kun googlea mulle vain tarjoaa? No, ei haittaa :D
    Hyvä juttu että elämä muuttuu, ei sitä samaa jaksa monta aikaa.Siihen kiven kohtaamiseen kävisi tämä pieni lasten laulu pätkä: "Sitä ei voi ylittää. Sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy mennä sen läpi."
    Hyvää maanantai päivää sinulle rakas Pepponen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan ja hauska tuo laulunpätkä (tottakin!) <3
      Kyllä tämä tästä suttaantuu ja ongelma on korjattu vaikka nämä vanhana näin näkyvätkin.

      Poista
  3. "Sivistyneisyys on sitä, että on oppinut, kokemuksia omaava, kulttuurista ja kirjallisuudesta kiinnostunut, harrastaa filosofisia ajatuksia, osaa nauraa itselleen, ymmärtää huumoria, on kiinnostunut kaikesta ympärillään olevasta ja omaa laajan kiinnostuksen maailman menoista".

    Jäämme odottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se kaiketi on ja kyllä mä tosissani olen kyllästynyt omaan itseeni ja täytyy nyt katsoa mitä tästä tulee.

      Poista
  4. Saammä jeesaa?
    Iikka
    (IhmeIikka! Halitaan!)

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...