lauantai 18. tammikuuta 2014

Luostarin viimeinen tervehdys eli jäähyväisethän nämä on

No niin ystävät rakkaat sekä täällä kotosuomessa ja ulkomailla, Luostari haluaa kiittää menneestä ajasta kaikista niistä mukavista hetkistä kanssanne sillä tämä reilu vuosi (no melkein tuli puolitoista vuotta täyteen) on ollut todella mieltä järisyttävää aikaa. Paljon uusia tuttuja ja mahtavia ihmisiä on mahtunut tähän ajanjaksoon joka on ollut ainakin allekirjoittaneelle hyvin opettavaista aikaa mm. sen suhteen ettei pidä ronkkimaan asioita eli tässä tapauksessa koodia kun ei ymmärrys riitä. Luostarin lopettamisen suurin syy olivat tekniset vaikeudet joista suurinta osaa hoidettiin n. taka – alalla ja tämä vei sekä energiaa ja innostusta siinä määrin että näin parhaimmaksi lopettaa koko touhun. Mistään suuttumisista ketään kohtaan ei ollut kuten ei myöskään kyllästymisestä siihen paljon mainostamaani kitisemiseen, vaan olin mitä suurimmassa määrin vihainen itselleni (kun ei kai näin lopputeksteihin voi sanoa että vittuuntunut).

Suuri kiitos myös ulkomaisille lukijoilleni joita oli hyvin huomattava osa Luostarin matkaajista ja kiitos myös niistä sähköposteista vaikka suurin osa meni huonon kielitaitoni takia yli kuin Vaasan kone ja me kaikkihan tiedämme kuinka mainio tuo ison G:n käännöskone on, joten eipä siitäkään paljon ollut apua.
Mutta kuten lauluissa ja muissa ylipirteissä perkeleen positivistien änkyttämissä sanonnoissa sanotaan, toivoaan ei pidä menettää sillä saattaapa olla että jotain on...ja jäähän minulle vielä tämä Luostarin tili jonka kautta pääsen lukemaan teidän blogejanne. Kuitenkin, vanha Luostari ja sen myötä apottinne Peppone Pepponelainen kuolee ja kuopataan ensi yönä näin Luostarin sekä kirjoittamisen osalta mutta muuten tyyppi saattaa kummitella Blogspheren laajoilla aavikoilla sillä hän on naimisissa niin monen eri asioiden hallintointiin liittyvien tilien kanssa ettei hyvä tosikaan.



Muistakaa rakastaa toisianne ja olkaa toistenne tukena sillä tämä maailma on hyvin kylmä paikka eikä täällä ole kenenkään hyvä teputtaa yksistään.

Hyisestä pakkassäästä oikein hyvää lauantaita teille, te rakkaat Luostarin asukit ja muut matkaajat.

Ps. Lukulistahan säilyy vaikka se tuosta seinältä on häipynytkin.

2 kommenttia:

  1. "Rienaan" nyt kysyen, että missä sinä olet?

    VastaaPoista
  2. Löysin Sinut pieni hetki sitten! Yes! Käytin kolmea sanaa hakusanana, jotka nappasin tämän päivityksen tekstistä. Yes!
    Anonyymi 22.3.2017 klo 13:48

    VastaaPoista

Rienaustasi arvostetaan joten ...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...